Työkalu nostaa esiin syöpien todelliset kustannukset sairaaloissa.

Yleissairaalassa on vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa syöpien hoidon kustannuksista. Syöpiä tutkitaan ja hoidetaan sairaalan eri osissa, eikä niille osoitettua resurssia ole määritelty.

Syövät eivät siis ole kustannuspaikkoja. On oikeastaan mahdotonta tietää, kuinka paljon niihin kuluu rahaa. Kansallisia ja kansainvälisiä vertailuja on vaikea tehdä.

Se tiedetään, että syöpälääkkeiden kustannukset ovat kymmenessä vuodessa kasvaneet. Lääkkeiden osuus on hoitokustannuksista yli puolet (1). Vastapainona osastohoito ja sairauspäivärahat ovat vähentyneet (1).

Kalleinta on hematologisten syöpien hoito, noin 72 000 euroa tapausta kohden. Halvimmaksi tulee virtsarakko- ja munuaissyöpä, 26 000 euroa potilasta kohden (1).

Lue lisää: Tulevaisuudessa geenitieto ehkäisee syöpiä ja vaikuttaa seulontaan

Keskimäärin käytämme 25 000–45 000 euroa yhden syövän hoitoon. Vuonna 2014 summa oli 26 000 euroa (2).

Mutta miten kustannukset jakautuvat sairaalan sisällä?

Saadaksemme vastauksen rakensimme syöville johtamisen tietopöydän.

Johtamisen tietopöytä on organisaation ylimmälle johdolle suunniteltu tietojärjestelmä, joka toimii visuaalisen työkaluna strategisten tavoitteiden ja suorituskyvyn mittareiden seurannassa. Pöytä kokoaa tietoa eri lähteistä.

Pöydän rakentaminen

Keräsimme Läntisen Syöpäkeskuksen tietopöydälle tietoaltaasta luvut potilaista, toiminnasta ja taloudesta.

Tietoallas (data lake) on tietotekninen ratkaisu, joka tallettaa nopeasti isoja tietomääriä sekä strukturoimatonta dataa. Idea on se, että tallennettu tieto on altaassa käytettävissä tietoturvallisesti ja mahdollisimman helposti.

Sairaaloissa altaisiin tulee tietoja potilastietojärjestelmistä. Informaatio voi näin toimia tiedolla johtamisen sekä tuotekehityksen pohjana (3).

Kustannuspaikkojen sijasta otimme prosesseiksi syöpäsairaudet siten, kuten ne on lueteltu syöpärekisterin ICD-luokituksessa. Esimerkiksi C33–C34 eli keuhkopussin ja keuhkon syövät muodostivat yhden prosessin.

Prosesseihin yhdistettiin THL:n koodeilla yleisimmät toimenpiteet.

Toimenpidekoodit käytiin läpi joka toimialueen avainhenkilöiden kanssa erikseen. Diagnooseihin pystyttiin näin kohdentamaan tärkeimmät leikkaukset, säde- ja lääkehoidot sekä patologian tutkimukset. Samoin laboratorio- ja kuvantamistutkimukset.

Käytettävyys ja jatkosuunnitelma

Rakentamamme tietopöytä näyttää, kuinka monta käyntiä erikoisaloilla on ollut tietyn syöpäsairauden takia ja paljonko niistä on tullut kustannuksia.

Pöytä näyttää myös syöpäpotilaiden määrän, heille tehtävät toimenpiteet sekä muun muassa molekyylibiologiset tutkimukset.

Asioita, joita potilastietoihin ei ole koodein merkitty, ei tietopöytään saada. Tällaisiksi ovat nousseet konsultaatiopuheluiden määrä sekä muu kuntalaskutuksen ulkopuolelle jäävä työ, kuten reseptien uusiminen, todistusten laatiminen ja solunsalpaajahoitojen tilaaminen.

Erikoisaloilla on myös eroja lääkehoitojen toimenpidekoodien kirjaamisessa.

Yleisimmät ja kalleimmat syövän sairaalalääkkeet on jatkossa tarkoitus saada pöydälle mukaan. Tällöin lääkebudjettia on helpompi seurata reaaliajassa.

Tiedolla johtamista tarvitaan

Syöpään sairastuu Suomessa noin 36 000 ihmistä vuodessa. Vuosina 2019–2021 seurattujen potilaiden viiden vuoden suhteellinen elossaololuku on 70 prosenttia (5). Hoidon tulokset ovat kansainvälisesti hyviä, mutta elossaolon ennusteet ovat jääneet muista Pohjoismaista (4) ja tuloksissa on alueellisia eroja (5).

Kansallisen syöpäkeskuksen Ficanin syöpästrategiatyön tavoitteena on varmistaa tasa-arvoiset hoitotulokset koko maassa. Samoin eri väestöryhmissä.

Tehtävä on vaikea, koska syöpätapausten määrä ja hoitokustannukset kasvavat. Päälle painavat säästöpaineet ja pula työvoimasta.

Syöpäsairauksien tietopöytä toivottavasti helpottaa tehtävää. Jatkossa on ehkä mahdollista paremmin ennustaa hoidon etenemistä ja sitä, miten tulokseen vaikuttavat muut potilaat, heidän hoitonsa, henkilökuntaresurssi ja ulkoiset tekijät (3).

Se vaatii hoidon vaikuttavuuteen ja tehoon perustuvaa tietoa. Myös elämänlaatuun vaikuttava tieto tulisi saada osaksi tietopöytää. Silloin voisi sanoa, kuinka paljon parantunutta toimintakykyä tietyllä syövän hoitotoimenpiteellä tai lääkityksellä saavutetaan.

Tähän on vielä matkaa.