Lasten ADHD:n hoitoa pitää keskittää
Lääkärilehdessä julkaistu katsaus antoi huolettoman kuvan ADHD-lääkitysten yleistymisestä lapsilla (1).
www.laakarilehti.fi/e43001
Yleistymisen nopeus on Suomessa ollut etenkin pienillä pojilla poikkeuksellista esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna (2). Islannissa ja Ruotsissa on silti jo ryhdytty korjaaviin toimiin (3,4).
ADHD:n diagnosoinnista ja hoidosta vastaa Suomessa yhä useammin perusterveydenhuollon yleislääkäri, esimerkiksi koululääkäri.
Hänelle ADHD on yksi tehtävä muiden joukossa. Asianmukainen diagnostiikka on hankalaa, kun esimerkiksi oppimisvaikeuksien poissulkuun saattaa olla vaikea saada psykologin työpanosta.
Katsaus kehottaa aloittamaan lääkityksen diagnoosin varmistuttua. Eikö se tulisi lapsilla aloittaa vasta, jos ei-lääkkeelliset keinot eivät riitä? Jos lääkkeisiin kiirehditään, mistä edes tiedetään, mikä lasta on auttanut – muu tuki vai lääkkeet?
https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/haetaanko-ratkaisuja-liian-usein-adhd-laakkeista/
Kirjoitus jättää myös huomiotta, että uusimmassa Cochrane-katsauksessa näytönaste metyylifenidaatin tehosta laskettiin A:sta B:hen (5).
Toisaalta kirjoittajat kannustavat lääkkeiden kombinointiin. Guanfasiinin ja metyylifenidaatin yhdistelmää lukuun ottamatta kaikki kombinaatiot ovat off label -hoitoja, jotka edellyttävät erityisen huolellista seurantaa. Kuuluvatko ne perusterveydenhuollon lääkärille?
Miten sitten kääntää lääkitysten kasvutrendi?
On esitetty, että porrastettu ja keskitetty prosessi parantaisi hoidon laatua ja vähentäisi ylilääkintää (6).
Diagnostiikan, hoidon ja osin seurannan voisi perusterveydenhuollossa keskittää vain joillekin lääkäreille. Näin varmistettaisiin kliinisen kokemuksen ja osaamisen kertyminen.
Lääkärillä tulisi lisäksi olla puitteet, joissa moniammatillista diagnostiikkaa ja hoitoa voi toteuttaa. Se edellyttäisi riittävää työaikaa tapaamisiin sekä seurantaan ennen diagnoosia tai lääkityksen aloittamista. Näin kertyisi samalla kokemusta psykososiaalisista hoidoista.
Aito monialainen yhteistyö ainakin psykologien ja erikoissairaanhoidon kanssa tulisi myös varmistaa.
Ylidiagnostiikkaan ja ylilääkityksiin ohjaavia tekijöitä ja käytäntöjä tulee tarkastella nykyistä kriittisemmin.
- 1
- Puustjärvi A, Putkonen H, Sumia M ym. ADHD:n lääkehoitoa ei tarvitse pelätä – vinkkejä käytännön työhön. Suom Lääkäril 2025;80:e43001, www.laakarilehti.fi/e43001
- 2
- Vuori M, Paavilainen M, Vuorenmaa M, Tuovinen E, Aalto-Setälä T. Lasten ja nuorten ADHD-diagnoosien yleisyys 2023. ADHD-diagnoosit yleistyvät edelleen – sukupuolierot kaventuvat erityisesti nuoruusikäisessä väestössä. THL, Tilastoraportti 13.3.2025.
- 3
- Ingimarsson O, Gudbrandsdottir RK, Lauth BA, Sigurdsson E. High prevalence of treatment with ADHD medicines indicates overdiagnosis of ADHD in Iceland. Læknabladid, 2024;110:402–410.
- 4
- Nationella riktlinjer 2024 – adhd och autism – Prioriteringsstöd till dig som beslutar om resurser i hälso- och sjukvården eller socialtjänsten. Socialstyrelsen, 2024
- 5
- Storebø OJ, Storm MRO, Pereira Ribeiro J, et al (2023) Methylphenidate for children and adolescents with attention deficit hyperactivity disorder (ADHD). Cochrane Database of Systematic Reviews 2023:. https://doi.org/10.1002/14651858.CD009885.pub3
- 6
- Kazda L, Bell K, Thomas R, Hardiman L, Heath I, Barratt A et al. Attention deficit/hyperactivity disorder (ADHD) in children: more focus on care and support, less on diagnosis BMJ 2024; 384 :e073448 doi:10.1136/bmj-2022-073448
