Ylinen ja Airaksinen vaativat Näkökulma-kirjoituksessaan Kiila-kuntoutuksen uudistamista (1).

Kiila-kuntoutus on suunnattu työssä oleville ja yrittäjille, joiden työkyky on heikentynyt tai uhkaa heikentyä sairauden vuoksi, eikä työterveyshuollon tai työpaikan tuki enää riitä. Kuntoutus toteutetaan kurssi ja ryhmämuotoisina, kuntoutujan elämäntilanne huomioivina kokonaisuuksina. Kyseessä on moniammatillinen ja moniulotteinen interventio, jossa työterveyshuollon, työnantajan, kuntoutuksen ammattilaisten ja kuntoutujan yhteistyöllä edistetään työ- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua (2,3).

Kiila-kuntoutuksessa tavoitteet asetetaan yhteistyössä kuntoutujan ja lähettävän tahon kanssa, huomioiden terveydentila, työtilanne ja yksilölliset voimavarat. Tavoitteiden saavuttamista arvioidaan strukturoidulla GAS-menetelmällä. Coronarialla tavoitteenasettelusta vastaavat koulutetut asiantuntijat, mikä varmistaa tavoitteiden laadukkaan ja yhdenmukaisen määrittelyn sekä tulosten vertailtavuuden yksilö-, ryhmä- ja palveluntuottajatasolla (4,5).

Kelan tuore raportti osoittaa Kiila-kuntoutuksen vahvan vaikuttavuuden. Kuntoutuksen alussa 28 % kuntoutukseen osallistuneista arvioi työ- tai opiskelukykynsä hyväksi tai erinomaiseksi. Kuntoutuksen päättyessä vastaava luku oli 55 %. Tämä 27 prosenttiyksikön kasvu oli suurin kaikista ammatillisen kuntoutuksen palveluryhmistä (5).

Myös elämänlaatu parani merkittävästi. WHOQOL BREF-mittarin mukaan kuntoutuksen alussa 59 % kuntoutujista arvioi elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi, kun kuntoutuksen päättyessä vastaava osuus oli 71 %. Lisäksi masennusoireet vähenivät selvästi. Kuntouksen alussa 52 % vastaajista ei kokenut masennusoireita, kun kuntoutuksen päättyessä osuus oli 66 %. BDI-21-kyselyn mukaan masennusoireettomien osuus kasvoi kuntoutuksen aikana 14 prosenttiyksikköä (6).

Kelan raportin mukaiset työterveyshuollon arviot ovat linjassa Coronarian Kiila-kuntoutuksen asiakkaiden kokemusten kanssa. Vuonna 2025 kuntoutuksen päättäneet asiakkaat arvioivat toimintakykyään PEI-mittarilla. Mitä korkeampi on PEI-mittarin arvo, sitä paremmaksi koettiin saatu tuki pärjäämiseen. PEI tulos oli 78 %. Asiakastyytyväisyys asteikolla 1–5 oli keskimäärin 4,5 ja NPS 65 %, mikä kertoo korkeasta suositteluhalukkuudesta.

Coronarian tavoitteena on toteuttaa tutkittuun tietoon perustuvaa, vaikuttavaa kuntoutusta, jossa ihminen kohdataan kokonaisuutena ja kuntoutuksen vaikutuksia arvioidaan useilla toisiaan täydentävillä mittareilla myös pitkällä aikavälillä.