Silta tarvitsee kaiteet
Suurimmat kansanterveyshaasteet eivät tule koskaan ratkeamaan sairauskeskeisillä palveluilla, muistuttaa Juha Mikkonen.
Terveyden edistämistä verrataan joskus jokeen.
Voimakkaasti virtaavan joen alajuoksulle ajautuu tarinassa hukkuvia. Pelastajat tekevät parhaansa pelastaakseen heidät. Ponnisteluista huolimatta tämä osoittautuu vaikeaksi. Jokainen on nostettava vedestä yksitellen.
Tehtävää ei helpota se, että virta tuo jatkuvasti uusia pelastettavia.
Pitäisikö palkata lisää henkilöstöä ja hankkia paremmat pelastusvälineet?
Terveyden edistämisen vastaus on suunnata katse yläjuoksulle. Olennaista on kysyä, miten ihmiset veteen joutuvat. Onko yläjuoksulla on silta, jossa on huomaamaton aukko? Tai onko silta rakennettu ilman kaiteita?
Alajuoksua voi ajatella terveyspalvelujärjestelmänä ja yläjuoksua terveyttämme määrittävinä laajempina tekijöinä. Ongelmien ennaltaehkäisyllä pyritään estämään ihmisten päätyminen veden varaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on Lääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteissa tärkeässä osassa.
Hukkuvien pelastaminen on eettinen velvollisuus, mutta suurimmat kansanterveyshaasteet eivät tule koskaan ratkeamaan sairauskeskeisillä palveluilla. Pitää toimia ennen veteen joutumista. Tämä vähentäisi myös painetta terveyspalveluissa.
Eduskuntavaalitavoitteet korostavat siksi, että ehkäisy on investointi tulevaisuuteen.
Onnistuminen sairauksien ehkäisyssä kuitenkin näkymätöntä ja ei-tapahtuneen mittaaminen vaikeaa. Onnistumista voi arvioida vasta pitkällä aikajänteellä ilman yksiselitteistä tietoa syistä ja seurauksista.
Riskitekijät liittyvät olennaisesti elintapoihin, kuten ravitsemukseen, liikuntaan ja päihteiden käyttöön. Syyt ja seuraukset on helppo ymmärtää, mutta yksilötasolla käyttäytymisen pitkäkestoinen muutos on vaikeaa.
Lääkäriliitto haluaa vahvistaa elintapaneuvontaa ja -ohjausta perustasolla. Lääkärillä on edelleen vahvaa auktoriteettia potilaisiin, ja hänen esittämänsä kysymys voi toimia sykäyksenä kestävälle muutokselle. Vakuuttavinta tutkimusnäyttöä mini-intervention eli lyhytneuvonnan vaikuttavuudesta on saatu alkoholiongelmissa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa muutosta edistetään, sitä todennäköisemmin riskit eivät muutu hoitoa vaativiksi sairauksiksi.
Terveyden edistämispuheessa tulisi kuitenkin muistaa, että ihmisen kykyyn tehdä terveyttä edistäviä valintoja vaikuttavat myös laajemmat tekijät, kuten tulotaso, koulutus ja työmarkkina-asema. Jos arki on jatkuvaa epävarmuutta ja selviytymistä, elintapavalinnat ovat harvoin prioriteettien kärjessä. Lääkäreitä tarvitaan tekemään mini-interventioita, mutta suurempaa vaikuttavuutta saadaan, kun tukena on koko väestöön kohdistuvia lainsäädännöllisiä interventioita.
Yhteiskunnan pitää lisätä terveellisten elämäntapojen kannattavuutta. Ja tehdä epäterveelliset yhä kannattamattomammiksi.
Alkoholin saatavuuden vastuullinen sääntely, epäterveellisten elintarvikkeiden verotus ja helposti saavutettavat liikunta sekä -harrastuspaikat ovat esimerkkejä vaikuttavista toimenpiteistä. Ne turvaavat kulkua joen yläjuoksulla. Tämän soisi poliitikkojen muistavan tulevalla hallituskaudella.




