Terveydenhuolto Suom Lääkäril 2026;81:e48085, www.laakarilehti.fi/e48085

Ahdistus- ja masennuslääkkeiden käyttö on yleistynyt nuorilla naisilla

SSRI-lääkkeitä käyttävien osuus kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa.

Sari Kosonen

Kliinisten masennustilojen, ahdistuneisuushäiriöiden ja pakko-oireisen häiriön hoidossa käytettävien SSRI-lääkkeiden (selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjien) käyttö on yleisintä nuorilla naisilla.

Vuonna 2025 SSRI-lääkkeitä käytti 11,5 prosenttia 18–29-vuotiaista naisista, kun vuonna 2016 vastaava osuus oli 7,1 prosenttia.

Samanikäisistä miehistä SSRI-lääkkeitä käytti viime vuonna 4,4 prosenttia. Osuus on kasvanut reilun prosenttiyksikön kymmenessä vuodessa, mutta jää selvästi naisia matalammalle tasolle.

13–17-vuotiailla tytöillä SSRI-lääkkeiden käytön yleistyminen on ollut viimeisten kymmenen vuoden aikana vielä nopeampaa kuin nuorilla aikuisilla naisilla. Vuonna 2016 lääkkeitä käytti 3,1 prosenttia ikäluokan tytöistä, kun vuonna 2025 osuus oli 7,1 prosenttia.

SSRI-lääkkeiden käytön kasvu on ollut tytöillä ja nuorilla naisilla jyrkimmillään 2020-luvun alkuvuosina. Samanaikaisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyt ovat osoittaneet nuorten raportoima ahdistuneisuusoireilun lisääntyneen.

– Rekisteriaineistojen perusteella psyykkisen oireilun lisääntyminen, erityisesti nuorten naisten kohdalla, näyttäytyy lisääntyneenä terveyspalvelujen käyttönä ja SSRI-lääkkeiden määräämisenä. Ilmiöön kytkeytyvät useat pitkään vaikuttaneet sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tekijät, joiden vaikutus korostui koronapandemian aikana, tutkimuspäällikkö Heini Kari sanoo tiedotteessa.

Viime vuosina SSRI-lääkkeitä käyttävien osuuden kasvu on kuitenkin taittunut.

– Masennuslääkkeiden käytön kasvun taittuminen voi kuvastaa sitä, että erityisesti tyttöjen ja nuorten naisten ADHD-oireilu tunnistetaan herkemmin terveydenhuollossa. Psyykkistä kuormitusta jäsennetään nyt osin toisin kuin aiemmin, mikä heijastaa muutoksia diagnostiikassa ja hoitokäytännöissä. Nuorten kokemukset eivät välttämättä ole muuttuneet, vaan niitä kuunnellaan ja jäsennetään terveydenhuollossa nyt uudella tavalla, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Miika Vuori.

Lue lisää: Mistä nuorille saataisiin tulevaisuuden toivoa?

Kirjoittaja

Sari Kosonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030