Apinarokko lisätään valvottaviin tartuntatauteihin
Lääkäreiden ja laboratorioiden on jatkossa tehtävä tartuntatauti-ilmoitus epäilemästään tai toteamastaan apinarokkotapauksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle.
Apinarokko lisätään valvottaviin tartuntatauteihin 1. heinäkuuta alkaen, sosiaali- ja terveysministeriö kertoo tiedotteessaan . Valtioneuvosto on päättänyt asiasta 30. kesäkuuta.
Päätös tarkoittaa, että lääkäreiden ja laboratorioiden on jatkossa tehtävä tartuntatauti-ilmoitus epäilemästään tai toteamastaan apinarokkotapauksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL).
Apinarokko todettiin ihmisillä ensimmäisen kerran vuonna 1970. Viime toukokuussa erityisesti Länsi-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on todettu useita tartuntoja. Suomessa tapauksia on toistaiseksi todettu viisi.
Vakavia tapauksia vain vähän
Laajamittaista epidemiaa ei pidetä todennäköisenä, koska apinarokko tarttuu ihmisten välillä huonosti. Tartunnan voi saada suorassa kontaktissa sairastuneen ihmisen ihomuutoksiin ja pisaroiden välityksellä pitkään kestävässä lähikontaktissa. Valtaosa tartunnoista on saatu seksin yhteydessä.
Sairaalahoitoa vaativia tapauksia on ollut vain vähän eikä kuolemia ole raportoitu lainkaan Afrikan ulkopuolella. Vakavan taudin apinarokko voi aiheuttaa lähinnä niille, joiden vastustuskyky on heikentynyt. Afrikan vakavia tautimuotoja on todettu erityisesti lapsilla ja raskaana olevilla.
Tartuntatautien neuvottelukunta piti perusteltuna apinarokon lisäämistä valvottaviin tartuntatauteihin kokouksessaan 8. kesäkuuta. THL esitti tätä ministeriölle viikkoa myöhemmin. Tavoitteena on saada tautitapauksista kansallisesti paremmin tietoa.