Evan tutkimus: Suomalaiset tyytymättömiä terveydenhuoltoon
Tulos ei yllätä Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviitaa, joka peräänkuuluttaa enemmän resursseja terveydenhuoltoon.
Enemmistö suomalaisista katsoo terveydenhuollon toimivan huonosti, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan Arvo– ja asennetutkimuksesta . 51 prosenttia arvioi lääkäriin pääsyn nopeuden kuntien terveyskeskuksissa huonoksi.
Eniten tyytymättömyyttä herättävät terveysongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. 69 prosenttia pitää sitä huonona, ja vain 17 prosenttia arvioi sen toimivan hyvin. Tyytymättömiä ollaan myös muun muassa leikkausten jonotusaikoihin ja asiakkaiden kuunteluun.
Synkät tulokset eivät yllätä Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviitaa . Hänen mukaansa syynä ovat terveydenhuollon liian vähäiset resurssit.
– Erityisesti perusterveydenhuollossa resurssit ovat jääneet selvästi jälkeen viimeisten 20 vuoden aikana. Uusia virkoja on lisätty suhteellisesti vähemmän verrattuna erikoissairaanhoitoon.
Lääkäriliitto on teettänyt vastaavan selvityksen itse ja parhaillaan analysoitavana olevat tulokset ovat samansuuntaisia. Ne julkaistaan piakkoin.
Koivuviidan mukaan nopea keino tilanteen parantamiseksi olisi lisätä avustavaa henkilökuntaa, jotta saataisiin lääkärit lääkäreiden töihin. Liitto myös haluaa perusterveydenhuoltoon tuhat uutta lääkärivirkaa.
Terveydenhuoltoon tulisi myös laittaa enemmän rahaa suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tällä hetkellä bkt:sta menee siihen noin yhdeksän prosenttia, mikä on vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.
Monisairaat tarvitsevat omalääkäriä
Resursseilla korjattaisiin myös hoidon jatkumoa. Evan selvityksessä heikoimmat arviot terveydenhuollosta antavat itsensä sairaiksi tuntevat. Heistä vain viidesosa pitää järjestelmää tasa–arvoisena ja 74 prosenttia epätasa–arvoisena.
Tuloksissa näkyvät itsensä sairaiksi tuntevat ihmiset ovat todennäköisesti monisairaita, joilla hoidon jatkumo on keskeisessä roolissa, sanoo Koivuviita. He tarvitsisivat oman perusterveydenhuollon lääkärin kokonaisvaltaista hoivaa.
– Esimerkiksi diabeetikoilla tulisi olla oma lääkäri, jolla säännölliset kontrollit toteutuvat, eikä niin, että henkilöstö aina vaihtuu. Jos tiedät, että kontrolliaika on tulossa, siitä tulee kokemus, että olet hoidossa.
Kiire vaikuttaa myös palvelukokemukseen. Kokemus kuulluksi tulemisesta voi olla heikompi, kun lääkärillä on lista täynnä.
Julkisessa terveydenhuollossa palvelukokemusta on mitattu vasta melko vähän, mutta tietoa tullaan todennäköisesti saamaan enemmän tulevaisuudessa mittaamisen yleistyessä, kertoo Koivuviita.
