Terveydenhuolto

Hiv-tartunnat todetaan usein myöhään

Hiv-tartunnan saaneiden hoitotulokset ovat Suomessa hyviä, mutta tartunnat todetaan usein jopa vuosien viiveellä.

Sari Kosonen

Adobe/AOP

Vuonna 2021 tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 152 hiv-tartuntaa. Näistä 85 oli uusia, Suomessa ensikertaa todennettuja tartuntoja. Näistä uusista diagnooseista myöhään todettuja tartuntoja oli 63 prosenttia.

Tehostamalla testausta ja kohdentamalla sitä hivin riskiryhmiin tartunnat voitaisiin todeta nykyistä aiemmin. Kun diagnoosi tehdään ajoissa, sairaus ei yleensä lyhennä elinikää.

Kaikkien hiv-tartunnan saaneiden tulisi olla kiinnittynyt hoitoon ja käyttää hiv-lääkitystä. Lääkitys aloitetaan heti tartunnan toteamisen jälkeen, ja se on elinikäinen.

Paras hoitotulos saadaan, kun hoito aloitetaan vaiheessa, jossa tauti ei ole vielä edennyt pitkälle. Hivin onnistunut hoito estää kuolemia, sairastumisia ja hivin tarttumista muihin. 

Lue myös

Suomessa eli vuoden 2022 alussa arviolta 3 200 ihmistä, joilla oli tiedossa oleva hiv-tartunta. Heistä 93 prosenttia oli kiinnittynyt hiv-hoitoon. Hoitoon kiinnittyneistä 97 prosenttia oli hiv-lääkityksellä, ja lääkityksellä olevista 95 prosentilla hoitotulos oli hyvä. Luvut kertovat siitä, että hiv-lääkitys on tehokasta ja potilaat ovat sitoutuneita hoitoon. 

Maailman aids-päivä 1. joulukuuta

Yhdistyneet kansakunnat on asettanut tavoitteeksi aids-epidemian kukistamisen vuoteen 2030 mennessä.

Suomessa tavoitteiden saavuttamista seurataan hiv-rekisterin avulla, joka on yksi yhdeksästä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä kansallisesta laaturekisteristä, jotka aloittavat toimintansa vuoden 2023 aikana.

Maailman aids-päivää vietetään 1. joulukuuta.

Kirjoittajat

Sari Kosonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030