Hyvinvointialueiden johtajat: Talous korjataan palveluita uudistamalla
Alueiden yhdistämisen hinta voisi nousta miljarditasolle.
Hyvinvointialueiden johtajat varoittavat yhteisessä kannanotossaan, että karttaharjoituksilla ei hyvinvointialueiden taloutta korjata, vaan siihen tarvitaan palvelujen uudistamista.
Alueiden rajojen uudelleen piirtäminen ja rakenteiden uudistaminen aiheuttaisivat johtajien mukaan lisää kustannuksia samalla tavoin kuin hyvinvointialueuudistuksen alussakin.
Alueiden yhdistämisen hintalappu syntyisi muun muassa muutosvaiheen valmistelu- ja toimeenpanotyöstä, tietojärjestelmien, sopimusten ja johtamisrakenteiden yhteensovittamisesta sekä palkkojen harmonisoinnista. Heijastevaikutuksina jo pelkkä yhdistämisen uhka pysäyttäisi kehitystyön, palveluverkkouudistukset ja säästötoimet.
Esimerkiksi pelkästään Etelä-Savon ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden yhdistämisen kustannuksiksi on arvioitu 95–130 miljoonaa euroa.
Yhdistämiseen liittyvä johtamisrakenteeseen säästöpotentiaali on marginaalinen. Esimerkiksi Pohjoisen yhteistyöalueen toimivan johdon kokonaispalkkakustannukset ovat alle prosentin henkilöstömenoista ja noin 0,5 prosenttia toimintakuluista. Vaikka alueen toimivan johdon henkilöstömäärä puolitettaisiin, säästö jäisi noin 0,2 prosenttiin kokonaismenoista. Yhdistämisten lasku taas voi koko Suomen osalta olla yhdestä kahteen miljardia euroa.
– Hyvinvointialueiden talous kohenee, ja velkajarrun tavoitteissa onnistutaan vain uudistamalla palveluja, vahvistamalla vaikuttavuutta, tehostamalla toimintaa, kehittämällä rahoitusmallia ja investoimalla viisaasti – ei piirtämällä alueiden rajoja uudelleen, hyvinvointialuejohtajat toteavat kannanotossaan.
Kannanotto on toimitettu ministeriöihin, THL:lle ja kansanedustajille kesäkuussa, ja medialle 18. elokuuta.




