Kaikkien yliopistosairaaloiden tuottavuus laski
Palvelutuotannon lasku johtui alkaneesta koronaepidemiasta.
Sairaanhoitopiirien palvelutuotanto laski samalla kun kustannukset nousivat vuonna 2020, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Palvelutuotannon lasku johtui alkaneesta koronaepidemiasta.
Koronaepidemian vuoksi sairaanhoitopiirit joutuivat siirtämään kiireettömiä hoitoja ja varaamaan resursseja epidemiapotilaiden hoitoon pois muusta palvelutuotannosta. Potilaita lähetettiin erikoissairaanhoitoon vuotta 2019 vähemmän ja myös kiireellinen hoito väheni vuodesta 2019.
Julkisen somaattisen erikoissairaanhoidon kustannuksista lähes yli 98 prosenttia aiheutuu yliopisto- ja keskussairaaloiden toiminnasta.
Koronaepidemian vaikutukset vaihtelivat alueittain. Resursseja koronapotilaiden vaativaan hoitoon siirrettiin erityisesti Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa, jossa myös erikoissairaanhoidon tuottavuus laski eniten yliopistosairaaloista.
Oulun yliopistollinen sairaala oli tuottavin yliopistosairaala vuonna 2020.
Myös keskussairaaloiden tuottavuus laski
Keskussairaaloissa erikoissairaanhoidon tuottavuus ilman psykiatriaa laski seitsemän prosenttiyksikköä vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna.
Tuottavin keskussairaala oli Satakunnan keskussairaala.
Pienimmät somaattisen erikoissairaanhoidon laskennalliset kustannukset vuonna 2020 koko maahan verrattuna olivat Keski-Suomessa (13 prosenttia alle maan keskitason).
Samaan aikaan tarvevakioitu palvelujen käyttö oli Keski-Suomessa kuusi prosenttia alle maan keskitason. Alue sai käyttämiensä palveluiden hyvästä tuottavuudesta ja palvelujen vähäisestä käytöstä johtuen laskennallista säästöä 38 miljoonaa euroa.
