Käytettävyys jäi Apotissa jalkoihin
Sitä saat mitä tilaat, toteaa Hannu Vilpponen julkisista tietojärjestelmähankinnoista.
Käytettävyys jäi muiden ominaisuuksien jalkoihin Apotin kehittelyssä, tiivistää DI Hannu Vilpponen . Hän on tutkinut julkisia tietojärjestelmähankintoja joulukuussa tarkistetussa kognitiotieteiden väitöskirjassaan. Vilpponen toimi Keravan Apotin hankepäällikkönä neljän vuoden ajan ja veti läpi Apotin käyttöönoton keväällä 2021.
Sitä saat, mitä tilaat. Näin Vilpponen on tutkimuksensa otsikoinut. Sitä hän myös haastattelussa painottaa. Ongelmana on, ettei julkisissa hankinnoissa ole mukana tarpeeksi toiminnan asiantuntemusta, vaan keskitytään itse hankintaprosessiin. Järjestelmätoimittajat tekevät tasan sen, mistä on sovittu. Muita ominaisuuksia kehitetään kyllä tarpeen mukaan, mutta niistä peritään lisähintaa.
– Käytettävyys pitäisi saada yhdeksi tärkeimmistä kriteereistä kilpailutuksessa.
Apotin kehittämisessä on painotettu potilasturvallisuutta ja tietosuojaa. Käytettävyyden kehittämiseen on päästy vasta nyt.
Apotti-hankkeessa on ollut muitakin ongelmia. Toimintaympäristö on nyt toisenlainen kuin sen kuviteltiin olevan silloin kun Apottia suunniteltiin. Suunnitteluvaiheessa ajatuksena oli, että sosiaali- ja terveydenhuollon rekisterit voisi yhdistää, mikä olisi ollut mahdollistanut sujuvan moniammatillisen työskentelyn. Lakiuudistukset eivät kuitenkaan edenneet niin kuin oletettiin, ja rekisterit jouduttiin pitämään erillisenä.
Lisäksi mukana olevien kuntien suuri määrä on väistämättä tarkoittanut kompromisseja toimintaprosesseihin.
– Kaikkea ei voi saada, Vilpponen sanoo.
Hänen mukaansa on hyvä, että Apotin ongelmista pidetään nyt ääntä, jotta kaikki huonosti toimivat ominaisuudet tulevat varmasti esiin.
Kaiken kaikkiaan Vilpponen on sitä mieltä, että Apotti on parannus entiseen. Valmis se ei kuitenkaan vielä ole.
– Apotti antaa hyvät lähtökohdat. Kun työvaiheita saadaan virtaviivaistettua ja Apottiin kertynyttä tietoa päästään käyttämään tiedolla johtamiseen, järjestelmän hyödyt alkavat tulla esiin.
Seuraava tietojärjestelmähaaste on jo edessä. Hyvinvointialueiden perustaminen tarkoittaa myös kuntien toimintatapojen yhdistämistä ja uusia tietojärjestelmähankintoja. Aikaa ei ole paljon.
– Voidaanko kiireellisissä hankinnoissa huomioida toiminnan tarpeet, käytettävyys ja kokonaisarkkitehtuuri riittävässä määrin, Vilpponen pohtii.
Pelkona on se, että hyvinvointialueet aloittavat toimintansa hyvin erilaisista lähtökohdista ja tarvitaan pitkä siirtymäaika ennen kuin operatiivinen toiminta ja järjestelmät ovat saatu tehokkaaseen käyttöön kaikilla hyvinvointialueilla.
