Onko sote-uudistus mainettaan parempi?
Aiheeseen pureuduttiin Lääkäripäivien paneelikeskustelussa.
Hyvinvointialueilla on takanaan runsas vuosi toimintaa. Miten sote-uudistuksessa on onnistuttu?
Lääkäripäivien Valokeilassa -sessiossa siitä keskustelemassa olivat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja Sanna Svahn , professori Otto Toivanen Aalto-yliopiston taloustieteen laitokselta sekä muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriön kunta- ja alueosastolta. Puhetta johti Talouselämä-lehden päätoimittaja Jussi Kärki .
Panelistien mielestä sote-uudistuksessa on onnistuttu melko hyvin.
– Sote-uudistus on mainettaan parempi. Kaikki on mennyt tähän mennessä yllättävän hyvin. Jos uudistusta ei olisi tehty, ongelmat olisivat nykyistä suurempia, Ahonen sanoi.
Myös Svahn sanoi olevansa tyytyväinen.
– Länsi-Uudellamaalla olemme saaneet yhdistettyä 17 organisaatiota ja parannettua perusterveydenhuollon palvelujen saatavuutta. Täytyy kuitenkin antaa aikaa sille, että uudistus saadaan maaliin saakka.
Toivanenkin piti uudistusta oikeansuuntaisena, mutta onnistumista voidaan hänen mielestään arvioida aikaisintaan viiden vuoden kuluttua.
– On muistettava, että sote-uudistukseen kuuluu myös sosiaalipuoli. Senkin pitää olla kunnossa.
Ovatko säästötavoitteet realistisia?
Hyvinvointialueet saavat rahoituksen pääosin valtiolta. Varojen käytöstä ja kohdentamisesta alueet päättävät itse.
Ahosen mielestä hyvinvointialueiden rahoitusmalli on oikea. Se turvaa hänen mukaansa peruspalvelut kaikille.
– Talouden tasapainottaminen alueilla on lähtenyt hyvin liikkeelle. Huolissani olen niistä alueista, jotka eivät ole ryhtyneet toimiin, vaan odottavat, että jostain ilmestyisi pelastaja.
Toivanen sen sijaan näki rahoitusmallissa heikkouksia.
– On omituista, että hyvinvointialueilla valtuustoihin valitut poliitikot päättävät menoista, mutta eivät tuloista, hän sanoi.
Nyt hyvinvointialueet kamppailevat talousongelmissa. Ovatko asetetut säästötavoitteet realistisia?
Länsi-Uudenmaalla valtuusto on päättänyt 50 miljoonan euron säästöistä.
– Ongelmia on, kun jaetaan niukkuutta. Kun hyvinvointialueet perustettiin, rahoituksesta puuttui paljon. Joitain palveluja on kerta kaikkiaan vähennettävä, Svahn totesi.
