Terveydenhuolto

Onnettomuuspaikkojen kuvaaminen haluttaisiin kieltää lailla

Onnettomuustilanteissa puhelinta tulisi käyttää ainoastaan avun hälyttämiseen paikalle.

Hanna Kauppinen

Adobe/AOP

Kolme neljästä suomalaisesta pitää paheksuttavana onnettomuuspaikkakuvien jakamista sosiaalisessa mediassa, ilmenee touko–kesäkuussa toteutetusta Liikenneturvan tutkimuksesta.

Yli puolet myös kannattaa ajatusta, että onnettomuuspaikkojen kuvaaminen kiellettäisiin lailla. Pelastusalan ammattilaisista kuvaamista olisi valmiita rajoittamaan yli 90 prosenttia.

– Kuvaaminen ei kuulu onnettomuuspaikalle. Jokainen voi miettiä asiaa omalta kohdaltaan. Haluaisinko tulla kuvatuksi onnettomuuden uhrina? Vastaus on varmasti en, pohtii Liikenneturvan yhteyspäällikkö  Tomi Rossi tiedotteessa

Esimerkiksi Ruotsissa onnettomuuspaikan kuvaamisesta on ollut mahdollista saada rangaistus vuodesta 2018 saakka. Saksassa näin on ollut jo vuodesta 2016 lähtien.

Parhaillaan käynnissä oleva pelastusalan toimijoiden yhteinen Kuvaa elämää – älä onnettomuuspaikkaa -kampanja pyrkiikin lisäämään tietoa onnettomuuspaikkojen kuvaamisen ongelmallisuudesta.

Lue myös

– Onnettomuuspaikan kuvaaminen on paitsi epäkunnioittavaa onnettomuuden uhreja kohtaan, myös hengenvaarallista sekä kuvaajalle itselleen että muille tielläliikkujille. Lisäksi kuvaaminen vaikeuttaa pelastustyöntekijöiden elintärkeää työtä. Onnettomuustilanteissa puhelinta tulisi käyttää ainoastaan avun hälyttämiseen paikalle, projektipäällikkö  Niki Räsänen  Suomen Palopäällystöliitosta muistuttaa.

Suurin osa suomalaisista kokee osaavansa toimia onnettomuuspaikalla: kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta on samaa mieltä väittämästä ”Tiedän, miten toimia liikenneonnettomuuspaikalla”.

.Tieliikennelain mukaan jokaisella on velvollisuus auttaa onnettomuustilanteessa kykyjensä mukaan.

Kirjoittajat

Hanna Kauppinen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030