Terveydenhuolto

Pohjois-Pohjanmaalla yhdistettiin kaksi kriisialaa

Psykiatrit ovat tyytymättömiä siihen, että toimivat nyt osana sosiaalitoimea.

Sari Kosonen
Adobe / AOP

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohde) psykiatria sijoitettiin osaksi sosiaalitoimea sote-uudistuksen yhteydessä. Lääkärit vastustivat siirtoa laajasti.

Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviita kommentoi viime vuonna Lääkärilehden haastattelussa , että liitto on siirrosta huolissaan. Liiton näkemyksen mukaan psykiatrian tulisi yhtenä lääketieteen erikoisalana pysyä osana erikoissairaanhoitoa saumattoman hoidon saavuttamiseksi.

Suomen Psykiatriyhdistyksen kannanotossa arvioitiin, että siirto vaikeuttaa mielenterveyshäiriötä sairastavien ihmisten mahdollisuuksia saada vahvaan ammattitaitoon ja tutkittuun näyttöön pohjautuvaa lääketieteellistä psykiatrista tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta.

Mikä on tilanne nyt, kun psykiatrit ovat työskennelleet osana perhe- ja psykososiaalisia palveluja vuoden alusta lähtien?

Lääkärilehti kysyi kolmelta lääkäriltä kokemuksista. Vastaamassa olivat Oys Psykiatrian päivystysyksikön apulaisylilääkäri Riikka Roisko , psykoosiosastolla työskentelevä erikoislääkäri Erfan Jahangiri ja syömishäiriöyksikössä erikoistumassa oleva Marja Kaila-Vanhatalo .

– Organisaatio luotiin, jotta olisimme lähempänä sosiaalipuolta. Käytännössä mikään ei kuitenkaan ole muuttunut. Uusi rakenne on enemmänkin hidastanut kuin nopeuttanut hoitoprosesseja. Rakenteet ovat jäykät, ja johtamiseen on tullut yksi väliporras lisää, Jahangiri kertoo.

Lue myös

Roiskon mukaan aiemmin oli jossain määrin epäselvää, mikä on sosiaalitoimen ja terveydenhuollon välinen työnjako. Nyt se on hämärtynyt entisestään.

– Toivoisin, että eri yksiköiden tehtävät määriteltäisiin tarkemmin. Osaoptimoinnista pitäisi päästä eroon, Roisko sanoo.

Kaila-Vanhatalon mielestä nuorisopuolella on edelleen samat haasteet kuin ennenkin.

– Oli kaunis ajatus moniammatillisesta yhteistyöstä, mutta se ei ole toteutunut. Kun käymme neuvotteluja sosiaalipuolen kanssa, kaikilla on sama tavoite eli potilaan paras. Usein puhe kuitenkin kääntyy esimerkiksi rahaan, hän toteaa.

Palveluihin on liian vähän resursseja.

– Tilannetta ei paranna se, että kaksi kriisialaa, psykiatria ja sosiaalihuolto pantiin yhteen, Jahangiri toteaa.

Kirjoittaja

Sari Kosonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030