Pohjois-Savon palveluja kehitettiin Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeessa
Paikallisesti pystyttiin vaikuttamaan palvelujen saatavuuteen, muttei koko hyvinvointialueella.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella päättyi juuri Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeen toinen vaihe. Siinä on kehitetty ja otettu käyttöön toimintoja, joilla parannetaan palvelujen oikea-aikaista saatavuutta ja sujuvaa hoitoon pääsyä perustason sosiaali- ja terveyspalveluissa.
Hanke on osa päättyvää kansallista Tulevaisuuden sotekeskus -ohjelmaa. Pohjois-Savossa hanke sai valtionavustusta 10 miljoonaa euroa 2020–2023.
Hankepäällikkö Minna Rytkönen kertoo, ettei kansallisten mittareiden valossa voida osoittaa palvelujen saatavuuden parantuneen muuten paitsi etäasioinnissa.
– Hankkeella voitiin vaikuttaa saatavuuteen paikallisesti, mutta ei koko hyvinvointialueella, hän sanoo.
Muun muassa digitaalisia ja jalkautuvia palveluja on lisätty, monialaista tiimityötä ja konsultaatiokäytäntöjä vahvistettu sekä asiakasohjausta ja neuvontaa kasvatettu. Hanke on tukenut perhekeskustoimintamallin käyttöönottoa hyvinvointialueen laajuisesti samoin kuin edistänyt ennaltaehkäiseviä asiakaslähtöisiä ja osallistavia käytäntöjä sekä järjestöyhteistyötä.
Etävastaanotot kokeilualueilla pysyviksi
Rytkösen mukaan hankkeessa on satsattu tarkoituksenmukaiseen ohjautumiseen, sisäisesti tuotetun hallitsemattoman kysynnän ehkäisemiseen ja yhden luukun periaatteeseen.
Monet edistetyt toiminnot, kuten etävastaanotot ja monialaisen yhteistyön mallit, on kokeilualueilla otettu osaksi sotekeskusten työtä. Niiden käyttöönottoa laajennetaan uusien käynnistyneiden hankkeiden tuella.
Vastaanoton tiimeissä työskenteli perinteisen lääkäri-hoitajatyöparin lisäksi fysioterapeutti. Erityisosaamista toivat myös mielenterveys- ja päihdetyön kliininen asiantuntija sekä sosiaalialan osaaja. Nämä erityisosaajat olivat kaikkien tiimien käytettävissä. Lisäksi tiimeissä on sovittu tiiviistä yhteistyöstä työelämäpalvelujen, Kelan sekä ikääntyneiden ja perheiden palvelujen kanssa. Tämä toimintamalli jatkuu pysyvänä toimintana.
Kokeiluun kuului myös lääkärin chat-vastaanotto kolmena päivänä viikossa noin 4 tuntia päivässä.
– Kokeilu oli toimiva, mutta käytäntö ei jatku ainakaan toistaiseksi resurssikysymysten vuoksi, Rytkönen mainitsee.
Ammattilaisten yhteistyö tiivistyi
Työntekijöiden työkuorma on Rytkösen mukaan helpottunut hankkeen ansiosta. Lisäksi vaativien asiakastilanteiden osaaminen on vahvistunut, ammattilaisten yhteistyö tiivistynyt ja päällekkäinen työ vähentynyt.
Asiakkaat saavat tukea helpommin, koska apua tulee yhdellä yhteenotolla. Ohjautuminen tarkoituksenmukaiseen palveluun on parantanut, ja asiakkaiden oma osallisuus on vahvistunut.
Koko hyvinvointialueella keskeinen tulos on Rytkösen mielestä resurssien parempi riittävyys.
– Monialainen yhteistyö on lisääntynyt järjestöjen kanssa, ja rutiinikäynnit sekä käyttämättä jääneet käynnit ovat vähentyneet. Pitkällä tähtäimellä häiriökysyntä vähenee.
Haastavia olivat organisaatioiden erilaiset käytännöt ja toiminnan toteuttamisen periaatteet. Myös jatkuvat rekrytointiongelmat käytännön työssä toivat haasteita.
