Terveydenhuolto

Ratkaisuja etsitään sote-henkilöstön työvoimatarpeeseen 

Lääkärienkin riittävyys arvioidaan.

Ulla Toikkanen
Adobe/AOP
Työryhmä näkee tärkeäksi motivaatiotekijäksi henkilöstön mahdollisuuden kasvattaa osaamistaan. 

Poikkihallinnollinen työryhmä painottaa , että henkilöstön riittävyydestä ja saatavuudesta tarvitaan jatkuvaa tietoa. Työryhmä sai viime viikolla valmiiksi ensimmäiset kannanotot ja ehdotukset.

Työryhmä toteaa, että tiedon hajanaisuus ja vaikea saatavuus on korjattava. Tilannekuvaa ja ennustetyötä varten tarvitaan pysyvä arviointitoiminto. Tilannekuvan kokoaminen ja ennusteen laatiminen aloitetaan heti. 

Työryhmässä ovat mukana keskeiset työmarkkinajärjestöt ja ministeriöt. Työryhmä jatkaa työtään konkretisoimalla ja syventämällä ehdotuksia seitsemässä teemakokonaisuudessa. Niitä ovat tietopohja, osaamisen johtaminen, työn veto- ja pitovoima, kansainvälinen rekrytointi, palvelujärjestelmän uudistuvat osaamistarpeet koulutusjärjestelmässä, tehtävärakenteet ja työnjako sekä palvelujen vaikuttavuus ja digitalisaatio-osaaminen.

Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtajan Heikki Pärnäsen mukaan hanke on erittäin tervetullut ja koskee myös lääkäreitä.

– Tässä hankkeessa, juuri niin kuin Lääkäriliitto syksyllä kuulutti, on tarkoitus arvioida sote-henkilöstön, lääkärit mukaan lukien, riittävyyttä ja saatavuutta lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Hanke kestää tämän hallituskauden, mutta tarkoitus on tehdä tästä valtioneuvostotasoinen jatkuva prosessi.

Työryhmä painottaa, että koulutusmääriä lisätään tarvittaessa ja kestävällä tavalla uuteen tietopohjaan perustuen. Myös koulutuksen rakenteita kehitetään ja koulutuspolkuja nopeutetaan.

Pärnäsen mielestä tietopohjan luominen ja sen jatkuva ylläpito on välttämätöntä. 

– Viime viikon julkitulo oli kyllä erittäin yllättävää, koska työryhmä asetettiin vasta marraskuun jälkipuoliskolla ja alatyöryhmiä ei ole vielä asetettu. Olen käsittänyt, että työryhmä on ehtinyt pitää vasta pari kokousta, joissa lähinnä on kerätty mukana olevien tahojen näkemyksiä, eikä ole vielä päätetty mistään. Esimerkiksi koulutusmääriin ei ole otettu eikä voida tällä aikataululla ja valmistelulla ottaakaan mitään kantaa.

Lue myös

Huomio jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen

Työryhmä näkee tärkeäksi motivaatiotekijäksi esimerkiksi henkilöstön mahdollisuuden kasvattaa osaamistaan ja edetä uralla. Siksi tulisi varmistaa, että henkilöstöllä on mahdollisuus jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen täydennys- ja erikoistumiskoulutuksin. Erikoistumiskoulutusten vastaavuutta työelämän ja henkilöstön tarpeisiin arvioidaan ja parannetaan, ja kehitystyötä tuetaan tarvittaessa säädösmuutoksin. 

Pärnänen katsoo, että työryhmä tuo esiin tärkeitä työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyviä asioita, jotka koskevat lääkärikuntaa siinä missä muitakin terveydenhuollon ammattilaisia. Jatkuva oppiminen, oman osaamisen kehittäminen ja uralla eteneminen ovat lääkärikunnan kannalta hyvin keskeisiä asioita. 

– Tehtävärakenteet, työnjako ja tukipalvelujen riittävä resursointi ovat asioita, joita Lääkäriliittokin on jatkuvasti pitänyt esillä. Lääkärit lääkärin töihin on slogan, jota olemme toistaneet vuosikausien ajan. Myös kansainvälisen rekrytoinnin – vaikkapa ulkomailla lääkäriksi kouluttautuneiden suomalaisten – esteiden perkaaminen on tärkeä asia. Viiveet suomalaisessa laillistuskäytännössä ovat aivan liian pitkiä tällä hetkellä.

Pärnänen kertoo, että Lääkäriliitto toivoo työn jatkuvan asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi – myös pitkän tähtäimen osalta. Hänen mukaansa ”nopeita voittoja” tällaisessa hankkeessa on turha hakea.

Kirjoittaja

Ulla Toikkanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030