Terveydenhuolto

Säilöntäaine syyllinen tortillojen aiheuttamaan oksenteluun

Mikkelin koululaisten äkillinen ruokamyrkytysepidemia on Suomen oloissa harvinainen.

Anne Seppänen
Adobe/AOP

Mikkelissä elokuussa tapahtuneen koululaisten ruokamyrkytysepidemian syyn selvittäminen oli viranomaisille poikkeuksellinen salapoliisitehtävä.

– Tällaiset epidemiat ovat hyvin harvinaisia, kertoo epidemiologieläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finne Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Elintarviketutkimuksissa todennäköiseksi syyksi laajaan ruokamyrkytysepidemiaan paljastui tortillalettunäytteistä löytynyt korkea pitoisuus tavanomaista säilöntäainetta, kalsiumpropionaattia.

Osassa Mikkelin kouluissa tarjoilluista tortilloista kalsiumpropionaattipitoisuudet olivat kymmenen kertaa suuremmat kuin muiden tortillalettujen. Pitoisuudet ylittivät selvästi lisäaineen korkeimman sallitun käyttömäärän, joka on 2000 mg/kg.

Oireet alkoivat nopeasti

Koululaisten oireilu alkoi hyvin nopeasti. Osa alkoi oksennella jo koulun ruokalassa. Oireet kuitenkin menivät nopeasti ohi.

Tästä heräsi Rimhanen-Finnen mukaan ajatus siitä, että taustalla voi olla tavanomaisemman ruokamyrkytyksen aiheuttajan sijaan jokin ruuansulatuskanavaa ärsyttävä aine.

Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen ja THL:n kouluilla tekemän kyselytutkimusten tuloksista selvisi, että tortilloja syöneet sairastuivat useammin kuin muut. Näin huomio osattiin kiinnittää tortilloihin. Koululaiset kertoivat, että tortillat olivat maistuneet pahalta, ja niissä myös havaittiin Ph:n vaihtelua. Lopulta syy selvisi elintarviketutkimuksissa.

Liikaa normaalia säilöntäainetta

Kalsiumpropionaatti on kemiallisesti valmistettu yhdiste, jota käytetään säilöntäaineena. Leivissä sitä käytetään homeenkasvun estämiseen. Se on sinänsä aivan normaali elintarvikkeiden ainesosa, mutta Mikkelin tortillaletuissa sitä oli paljon normaalia enemmän.

Suurina pitoisuuksina sen tiedetään aiheuttavan ohimeneviä ruuansulatuskanavat ärsytysoireita. Se voi aiheuttaa myös silmä- ja ihoärsytystä. Haitallisia pitkäaikaisvaikutuksia ei ole todettu, ja ainetta pidetään yleisesti turvallisena.

Kalsiumpropionaattia käytetään myös lehmän poikimahalvauksen hoitoon.

Lue myös

Ruokavirasto selvittää syytä korkeisiin kalsiumpropionaattipitoisuuksiin yhteistyössä tortillalettujen puolalaisen valmistajan ja maan valvovan viranomaisen kanssa.

Harvinainen epidemia

Epidemiat, joissa syyksi epäillään kalsiumpropionaattia, ovat harvinaisia. Yhdysvalloissa on parin vuosikymmenen takaa kuvattu useita tortilloihin liittyviä epidemioita samankaltaisin oirein kuin Mikkelissä, mutta niissä sairastumisen syy ei selvinnyt.

Samanlaisella oirekuvalla ilmeneviä elintarvikevälitteisiä epidemioita ja niissä sairastuneita raportoidaan Suomessa vähän. Samantyyppinen epidemia Suomessa oli viimeksi vuonna 2010. Silloin ilmeni useita raakaan punajuureen liitettyjä epidemioita ympäri maata. Sairastuneita oli yli sata. Oirekuva oli samankaltainen, ja oireet alkoivat hyvin nopeasti.

– Ärsyttävää tekijää ei saatu selville, mutta punajuuret eivät olleet hyvälaatuisia ja niissä havaittiin bakteerikasvua, Rimhanen-Finne kertoo.

Kirjoittaja

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030