THL ei ole toistaiseksi kääntymässä Lapin linjoille
Nohynek: mRNA-rokotteet estävät tartuntoja vain kohtuullisesti ja lyhyen aikaa, mutta vakavan taudin riski on eri asia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pysyttelee toistaiseksi näkemyksessään, että terveet 18–59-vuotiaat eivät tarvitse neljännen rokotuksen avulla tulevaa lisäsuojaa koronaa vastaan, eivät edes terveydenhuollossa työskennellessään.
Keskustelu sote-henkilöstön koronaboostereista leimahti taas liekkeihin, kun Lapin sairaanhoitopiiri kertoi eilen päätöksestään ryhtyä tarjoamaan sote-henkilöstölle neljänsiä koronarokotteita.
– Lapin sairaanhoitopiiri varmaan toimii niin kuin moni muukin alue tai maa. On toive siitä, että rokotteilla saataisiin estettyä niin tartuntoja, lieviä infektioita kuin tartuttavuuttakin, kommentoi THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek .
mRNA-rokotteet ovat kuitenkin hänen mukaansa aika huonoja estämään tartuntoja. Siinä ne onnistuvat muutaman kuukauden ajan ehkä noin 50-prosenttisesti. Lisäksi ovella kolkuttelee jo uusia koronavirusvariantteja, joista osa kiertää tehokkaasti vasta-ainevälitteistä immuniteettia.
Nopeasti päädytään kysymykseen siitä, pitäisikö rokotuskierros uusia neljännesvuosittain, jotta estettäisiin tartuntoja.
– Vakava tauti on kuitenkin eri asia kuin tartunta. Rokotusten jälkeen suoja vakavaa koronatautia vastaan pysyy merkittävästi pidempään kuin suoja tartunnoilta, joka on pitkälti vasta-ainevälitteinen tapahtuma, Nohynek huomauttaa.
Huolta myös rokotteiden haitoista
Nohynekin mukaan terveydenhuollon henkilöstö on hyvin suojassa vakavalta taudilta kolmen rokotuksen jälkeen. Lisäksi moni heistä on sairastanut taudin joko tietäen tai tietämättään. Riskiryhmiin kuuluvat taas ovat oikeutettuja sekä 4. rokoteannokseen että syystalven tehosteeseen.
Nohynek olisi varovainen epäsuoran suojan tuottamisessa koronarokotteilla. Jos nuorten ja terveiden ihmisten rokotuksilla pyritään siihen, ettei hoitohenkilökunta tartuta potilaita, on tärkeä tietää, että vaikutus on riittävä.
– Toisin kuin toivottiin, tällä hetkellä näyttää siltä, että uudet bivalentit rokotteet eivät muodosta oleellisesti parempaa vasta-ainevastetta kuin alkuperäinen rokote.
Viranomaisilla on myös huoli rokotteiden haitoista.
Kun niitä annetaan terveille nuorille ihmisille, joilla vakavan taudin riski on pieni, tätä on puntaroitava tarkasti. Rokotereaktioiden aiheuttamien muutaman päivän sairauslomien lisäksi tiedetään esimerkiksi, että nuorilla miehillä RNA-rokotteet ovat harvinaisena haittana aiheuttaneet sydänlihaksen tulehduksia.
Myös erilaisia neurologisia oireita on havaittu.
– Jos THL suosittelisi rokotuksia terveydenhuoltoon estämään poissaoloja, niin pitäisikö niitä suositella muillekin aloille, esimerkiksi opettajille, kaupan myyjille tai bussikuskeille, Nohynek kysyy.
