Terveydenhuolto

Työnohjaus auttaa reflektoimaan omaa työtä

Lääkärit hakeutuvat harvoin työnohjaukseen, mutta se voisi kannattaa, näkee työnohjaajaksi kouluttautunut Minna Mantila.

Anne Seppänen
Jussi Helttunen
Työnohjaajaksi valmistuva Minna Mantila (oik.) on hyödyntänyt oppimiaan taitoja ohjatessaan koulutusvaiheen erikoistuvia lääkäreitä Riihimäen seudun terveyskeskuksessa. Ohjattavina yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri Marianne Niskanen (kesk.) ja YEK-vaiheen lääkäri Jasmin Kaislavuo.

Omat hyvät kokemukset työnohjauksesta innostivat yleislääketieteen erikoislääkäri Minna Mantilan hakeutumaan työnohjaajakoulutukseen, josta hän on juuri valmistumassa.

Riihimäkeläinen Mantila on omalla tavallaan uranuurtaja, sillä lääkärit käyvät työnohjauksessa varsin vähän, ja vielä harvempi heistä kouluttautuu työnohjaajaksi. 

Työnohjauksessa tutkitaan työtä, sen sisältöjä ja sen herättämiä tunteita ja toimintatapoja. 

– Se on pysähtymistä kiireisen työarjen keskellä pohtimaan työhön liittyviä asioita ja ilmiöitä. Useimmilla työpaikoilla sitä ei tule tehdyksi, ellei sitä varten ole nimetty ajankohtaa ja tilaa, Mantila sanoo.

Mantilan käymä 2,5-vuotinen työnohjaajakoulutus oli moniammatillinen, eli samassa koulutusryhmässä oli mukana eri ammattien edustajia. 

– Työnohjaajakoulutus oli erilainen kuin aiemmin käymäni koulutukset, sillä siinä opittiin pääasiassa kuuntelemalla ja puhumalla.

Merkittävintä hänen mielestään olivat harjoittelut, jotka alkoivat niin, että opiskelijat harjoittelivat pienryhmissä toistensa ohjaamista. Vähitellen taitojen karttuessa siirryttiin ohjaamaan ulkopuolisia harjoitusasiakkaita.

– Ajatuksena oli oppia aktiiviseksi kuuntelijaksi, hyvien kysymyksien tekijäksi, ja sitä kautta oppia johdattamaan ohjattavan omaa prosessia.

Jussi Helttunen
-Työnohjaus on pysähtymistä kiireisen työarjen keskellä pohtimaan työhön liittyviä asioita ja ilmiöitä, sanoo Minna Mantila.

Paremmaksi lääkäriksi

Mantila on vakuuttunut, että lääkäristä voi tulla työnohjauksen myötä parempi työssään. Mielenterveystyössä työnohjaus kuuluu työhön ja työnantaja kustantaa sen. Muille lääkäreille se ei ole pakollista. Mantilan mukaan moni kuitenkin hyötyisi siitä. 

– Työnohjauksessa oppii tiedostamaan omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia. Eniten tämä pätee vuorovaikutukseen, mutta kyllä muuhunkin.

– Itse olen huomannut, että minun on nyt helpompi puhua toiminnallisista oireista kärsivien potilaiden kanssa myös voimavaroista, virkistävistä ja innostavista elämänalueista, ei pelkästään oireista.

Tähän mennessä hän on hyödyntänyt koulutuksessa oppimiaan taitoja ohjatessaan koulutusvaiheen erikoistuvia lääkäreitä. Hän toivoo, että voisi jatkossa toimia työnohjaajana oman terveyskeskuksen ulkopuolella. Omalla työpaikalla sitä ei voi tehdä, koska silloin on itse liian lähellä työpaikan käytäntöjä.

Kohteena suhde omaan työhön

Työnohjaus on sukua psykoterapialle, ja siinä käytetään jonkin verran samoja menetelmiä, mutta työskentelyn kohteena on suhde työhön. 

– Työnohjauksella on historiaa jo sadan vuoden takaa. Se on syntynyt mestari-kisälliajatuksen pohjalta. Viimeisten 30 vuoden aikana on kertynyt myös tutkimustietoa, mitä työn reflektointi tarkoittaa, miten sitä on hyvä ohjata ja miten oman työn pohdiskeleva tutkaileminen lisää työn tekemisen laatua, kertoo työnohjaaja, työnohjaajien kouluttaja, FT Saara Repo

Hän kouluttaa työnohjaajia Helsingin yliopiston täydennyskoulutuskeskuksessa, jossa myös Mantila oman koulutuksensa suoritti. 

Lue myös

Työnohjaus voi tapahtua yksin tai ryhmässä. Lääkärien ryhmätyönohjausta on kehitetty esimerkiksi Balint-menetelmään perustuen.

– Työnohjaukseen hakeudutaan usein silloin, kun ollaan uupuneita tai palataan töihin työuupumuksen jälkeen. Silloin on tärkeää miettiä, miten työtä voisi tehdä niin, ettei uuvu uudestaan, Repo kertoo.

Tilanne olisi parempi, jos työnohjaukseen pääsisi jo ennen uupumista.

Työnohjaus voi kestää puoli vuotta tai olla pidempikestoinen prosessi. Yleensä tapaamisia on noin kerran kuukaudessa. Ellei työnantaja kustanna työnohjausta, sinne voi hakeutua omakustanteisestikin.

Työelämän ilmiöt, kuten kiire tai johtamisen ongelmat, ovat usein samanlaisia alasta riippumatta, joten työnohjaajan ei tarvitse olla saman ammattiryhmän edustaja. Mantila arvelee, että jos työnohjauksessa on tarkoitus käsitellä hankalia potilastapauksia, työnohjaajan lääkäritaustasta olisi apua.

Lääkärien julkiset työnantajat ovat yleensä kilpailuttaneet työnohjauksen, jolloin heillä on lista organisaatioon hyväksytyistä työnohjaajista. Työnohjaajaa voi hakea myös Suomen työnohjaajat ry:n Etsi työnohjaajaa -hakupalvelusta. Jos työnohjaajaksi kouluttautuminen kiinnostaa, lista koulutuksia järjestävistä tahoista löytyy samalta sivustolta. 

Kirjoittaja

Anne Seppänen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030