Primaarinen selektiivinen seerumin immunoglobuliini A:n puutos terveillä verenluovuttajilla

Selektiivinen immunoglobuliini A:n (IgA) puutos on yleisin primaarinen immunoglobuliinipuutostila. Useimmat IgA-puutoksen omaavat henkilöt ovat terveitä, ja heidät on löydetty verenluovuttajien seulontatutkimuksissa. Suomalaisilla verenluovuttajilla IgA-puutosta on noin yhdellä 400:sta. Potilastutkimuksissa IgA-puutos liitetään moniin sairauksiin, joista yleisimpiä ovat erilaiset infektiot, allergia ja autoimmuunisairaudet. Verensiirtojen kannalta on huomioitavaa, että henkilö, jolta puuttuu IgA, saattaa muodostaa vasta-aineita IgA:a kohtaan (anti-IgA vasta-aineet), jotka voivat aiheuttaa anafylaktisen verensiirtoreaktion. Suomessa on kuvattu noin kymmenen tällaista verensiirtoreaktiota.

Sinikka Koskinen

Lihasrelaksanttien väliset yhteisvaikutukset

Nykyaikaisen yleisanestesian aikana käytetään usein lihasrelaksantteja helpottamaan intubaatiota sekä aikaansaamaan kirurgille paremmat työskentelyolosuhteet. Lihasrelaksantteja voidaan myös yhdistellä saman anestesian aikana esimerkiksi nopeamman vaikutuksen alun tai nopeamman toipumisen vuoksi, tai säästösyistä.

Pekka Rautoma

Hippokampuksen magneettikuvantamisesta varhaisessa Alzheimerin taudissa

Alzheimerin tauti on yleisin dementiaa aiheuttava sairaus. Dementiaa sairastavien määrä on ikääntyvän väestön myötä kasvussa. Vuoteen 2000 mennessä on Suomessa arvioitu dementiaa sairastavia olevan lähes 70 000. Alzheimerin tautia ei pystytä varmuudella diagnosoimaan ilman invasiivisia toimenpiteitä. Käytössä olevin kliinisin kriteerein tauti luokitellaankin vain joko "todennäköiseksi" tai "mahdolliseksi" Alzheimerin taudiksi. Vaikka kliinisten kriteerien lopullinen osuvuus on hyvä, vaativat ne myös pitkäaikaista seurantaa, jossa varmistetaan taudin etenevä luonne. Sen sijaan taudin varhaisvaiheessa, ensimmäisten oireiden ilmaantuessa, on tarkan diagnoosin asettaminen vaikeaa.

Mikko Laakso

Uskallatko antaa vanhukselle antikoagulaatiohoitoa?

Varfariini vähentää eteisvärinäpotilaiden aivohalvausriskiä 68 % verrattuna siihen, ettei anneta mitään hoitoa. On siis syytä antaa antikoagulaatiohoito kaikille eteisvärinäpotilaille, ainakin jos tuohon lukuun on uskominen. Toisaalta eteisvärinä on vanhempaan ikäluokkaan painottuva terveysongelma: yli 60-vuotiailla esiintyvyys on 4 % ja yli 80-vuotiailla 10 %. Vanhusten antikoagulaatiohoito ei ole ihan ongelmatonta - näin on annettu ymmärtää. Iän mukana varfariinin metabolia hidastuu, vanhuksilla on usein maksan tai munuaisten vajaatoimintaa, mikä voi vaikuttaa varfariinipitoisuuksiin, ja vaarana ovat myös interaktiot, koska monet vanhukset käyttävät useita lääkkeitä. Tähän asti tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia tuloksia siitä, onko ikä riski varfariinihoidon komplikaatioiden esiintyvyyden suhteen.

Robert Paul

Krooninen keuhkoputkitulehdus sydäntautiriski

Pohjois-Karjala-projektin aineistoon perustuva tutkimus osoittaa, että pitkittynyt bronkiitti suurentaa merkittävästi sekä sepelvaltimotaudin että siitä johtuvan kuoleman riskiä. Kun tupakoinnin, kolesterolin ja verenpaineen vaikutukset poistettiin, bronkiittipotilaiden riskikerroin oli sepelvaltimotaudin suhteen 1,36 (95 %:n luottamusväli 1,1-1,56) ja sepelvaltimotautiperäisen kuoleman suhteen 1,34 (1,04-1,74). Krooniseksi tauti katsottiin, jos oireita oli yli 3 kuukautta vuodessa. Tutkimuksessa ei pyrittykään selvittämään bronkiittien etiologiaa.

Matti Viljanen

Suomalainen sperma on laatutavaraa

Me suomalaiset voimme olla ylpeitä kollega Suomisen ym. havainnosta vuodelta 1993, että suomalaisen miehen siemenneste sisältää jopa tuplaten siittiöitä volyymiyksikköä kohden keskieurooppalaisten siemennesteeseen verrattuna. Tämä asia on varmaan jäänyt vaivaamaan brittikollega Michael Joffea, ja hän halusi selvittää, onko todella näin.

Robert Paul

Kemosädehoitoa ruokatorvisyöpään

Ruokatorven syövän hoitotulokset ovat lohduttomat: alle 10 % kaikista tähän tautiin sairastuvista on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista. Taudin hoitona on useimmiten ollut joko radikaali kirurgia tai sädehoito, sekin usein palliatiivisin annoksin. Kontrolloimattomien tutkimusten perusteella on kuitenkin alkanut vaikuttaa siltä, että ruokatorven adenokarsinoomaan sairastuneet potilaat saattaisivat hyötyä samanaikaisesti sädehoidon aikana annettavasta syövän kemoterapiasta, ja asiaa on nyt tutkittu Irlannissa satunnaistetussa koeasetelmassa.

Heikki Joensuu

Realiteettitaju säilytettävä elvytyksen tuloksista

Yleisön käsitys elvytyksen tehosta on tutkimusten mukaan usein liioiteltu. Amerikkalainen ryhmä on selvittänyt, missä määrin televisio-sarjojen antama käsitys elvytyksen tuloksellisuudesta on vaikuttamassa tähän näkemykseen.

Robert Paul

Käsienpesu tai puhdistetun veden juominen ei estä ripulia

Turistiripulista kärsii 20-40 % subtropiikkiin tai tropiikkiin matkaavista. Vanha hyvä ohje "keitä, paista, kuori tai unohda se" on hyväksytty, joskaan ei kovin hyvin noudatettu.

Pentti Huovinen

Seniorikansalaisten rokotukset

Rokotussuojaa tarkasteltaessa seniorikansalaisten alaikärajaksi voidaan sopia 40 vuotta. Osalta tämän iän ylittäneistä puuttuvat perusrokotukset tetanusta, kurkkumätää ja poliota vastaan, ja monilla aikoinaan hankittu ja tehosterokotusten avulla koko elämän iän kestäväksi tarkoitettu suoja on ajan myötä heikentynyt. Influenssa komplikaatioineen on ikääntyville merkittävä terveyden uhka, ja keuhkokuumeeseen sairastumisen vaara kasvaa vanhetessa; eläkeikää lähestyvien pneumokokki- ja influenssarokotusten tarpeeseen joudutaan ottamaan kantaa.

Pekka Honkanen

Muistihäiriöt ja dementia

Muistihäiriö- ja dementiapotilaat ovat lähivuosikymmeninä suuri haaste sosiaali- ja terveydenhuollolle. Väestön ikärakenteen vanhenemisen myötä dementiapotilaiden määrä ja samalla hoitokustannukset kasvavat. Parannettavissa ja hoidettavissa olevien potilaiden varhainen tunnistaminen ja hoitokäytännön kehittäminen ovat ratkaisevan tärkeitä kustannusten kannalta. Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä korostaa, että muistihäiriöyksiköiden verkoston rakentaminen, tutkimus- ja hoito-ohjelman laatiminen sekä tiedotus- ja koulutusjärjestelmän luominen on käynnistettävä pikaisesti. Asiantuntijaryhmä on koonnut seuraavassa esitettävät muistihäiriö- ja dementiapotilaiden tutkimuksen ja hoidon perussuuntaviivat.

Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijaryhmä

Endoskooppiset toimenpiteet gastroenterologiassa

Endoskopiatekniikan kehittyminen on muuttanut ruoansulatuskanavan monien tautitilojen ja vaurioiden hoidon. Tähystys on tärkeä diagnostinen toimenpide, mutta yhä useammin myös hoito pyritään tekemään samalla kertaa. Seuraavassa käydään läpi tavallisimmat gastroenterologian alan endoskooppiset toimenpiteet, jotka ovat johonkin vaihtoehtoiseen hoitoon - useimmiten avoleikkaukseen - verrattuna kevyempiä sekä potilaalle että suorittajalle. Toisaalta tie ei ole suljettu muultakaan hoidolta, mikäli se tulee aiheelliseksi.

Jorma Halttunen

Äidin virusinfektiot ja sikiön sekä vastasyntyneen tartunnan ehkäisy

Raskaudenaikaiset virusinfektiot ovat merkittävä syy perinataaliseen sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen. Infektio voi levitä siköön veriteitse istukan läpi tai kohdun kaulakanavasta nousevana infektiona. Vastasyntynyt voi saada tartunnan synnytyskanavasta tai äidinmaidon välityksellä. Infektion välittymiseen vaikuttavat taudinaiheuttajan virulenssi, äidin immunologinen vaste ja raskauden vaihe. Käsittelemme seuraavassa katsauksessa sellaisia virusinfektioita, joiden vaikutuksesta raskauden kulkuun on olemassa riittävästi tutkimustuloksia hoito- ja ehkäisysuositusten antamiseksi.

Seija Meltomaa, Ulla Ekblad

Mitä tehdä munasarjakystille? - kokemuksia kaikuohjatusta punktiosta

Todettujen munasarjakystien määrä on lisääntynyt kaikututkimusten tultua käyttöön, kun oireettomatkin kasvaimet löydetään. Vakiintunutta seuranta- ja hoitokäytäntöä näitä löydöksiä varten ei kuitenkaan ole. Kaikuohjauksessa emättimen kautta tehtävä kystapunktio osoittautui yksinkertaiseksi ja turvalliseksi tutkimus- ja hoitovaihtoehdoksi, mutta lähes puolet potilaista näyttää tarvitsevan jatkotoimenpiteitä kystien uusiuduttua. Kystat häviävät usein spontaanisti, joten hyvänlaatuiselta vaikuttavia oireettomia löydöksiä (yksilokeroisia, kaiuttomia, alle 8-10 cm kooltaan) kannattaa seurata ainakin puoli vuotta ennen toimenpiteitä. Epäilyttävät kystat poistetaan laparoskopiateitse.

Marja-Leena Levomäki, Maritta Hippeläinen

Rintasyövän hoito kehittyy ja ennuste paranee - karikkoja löytyy vielä

Rintasyövän onkologinen hoito muuttuu ja kehittyy jatkuvasti. Joukkoseulontojen ansiosta yhä useampi rintasyöpä todetaan varhaisvaiheessa ja yhä useammin potilas voidaan hoitaa rinnan säästävän leikkauksen ja sädehoidon yhdistelmällä. Rintasyövän ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä tunnetaan entistä paremmin, ja taudin uusiutumisvaaraa voidaan vähentää liitännäishoidoilla, jotka kuitenkaan eivät ole aivan riskittömiä. Liitännäishoitojen lisääntyvä tuntemus sekä uudet turvallisemmat lääkehoidot ovat parantamassa tuloksia edelleen. Metastasoineen syövän hoidossa tutkitaan solunsalpaajien jättiannostelua kantasolu- tai luuydinsiirron turvin sekä uusia hormonilääkkeitä.

Eeva Salminen

Sairaanhoitopiirin osuus ensihoitojärjestelmän organisoinnissa

Erikoissairaanhoitolaki ja sairaankuljetusasetus velvoittavat sairaanhoitopiirejä ohjaamaan ja valvomaan sairaalan ulkopuolista ensihoitojärjestelmää. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri on antanut alueensa ensihoitojärjestelmälle toimintaohjeen, joka on lääkärijohtoinen ja käyttää hyväkseen porrastetun vasteen periaatetta. Toimintaohjeella ohjeistetaan hätäkeskukset lääketieteellisen riskin arvioinnissa, palo- ja pelastuslaitokset ensivastetoiminnassa ja sairaankuljetus sekä perus- että hoitotason ensihoidossa. Varsinkin hoitotason sairaankuljetuksen koulutus ja valvonta kuuluvat sairaanhoitopiirien vastuulle ja tässä kaivattaisiinkin valtakunnallisesti yhtenäistä linjaa.

Raimo Jokisalo

Laatutyötä päihdesairaalassa: Erilaisia päihteitä - erilaisia potilaita?

Laadunhallinnasta on tulossa tärkeä organisaation toiminnan kehittämisväline sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tuotettavien palvelujen tärkein laatuominaisuus on potilaiden tarpeisiin vastaaminen. Päihdeongelmaisten potilaiden hoidon laatua parannettaessa tarvitaan moniammatillista yhteistyötä, sillä päihteiden sekakäyttäjien ja erityisesti huumausaineita käyttävien hoitotarpeet osoittautuivat moninaisiksi Järvenpään sosiaalisairaalassa tehdyssä potilasanalyysissä.

Irma Ovaska, Pekka Heinälä

Vaikeavammaisten aikuisten laitoskuntoutus reumasairauksissa

Vaikeavammaisten reumasairaiden kuntoutusta järjestetään sekä avo- että laitoshoitona. Nykyisin avohoito tarjoaa lähinnä fysioterapiaa, joka ei yksin riitä ratkaisemaan monia perussairauteen liittyviä ongelmia. Nivelreumapotilaat tarvitsevat laitoshoitojaksoja, joiden aikana he saavat moniammatillista hoitoa. Siitä on saatu hyviä tuloksia Reumasäätiön sairaalassa. Laitoskuntoutusjaksot tarjoavat mahdollisuuden kuntoutujien tilan kokonaisvaltaiseen arvioon ja auttamiseen. Moniammatillisesta vaikeavammaiskuntoutuksesta hyötyvät sekä kuntoutujat että yhteiskunta.

Markku Kauppi, Antero Kotaniemi, Jukka Martio

Piiskavamman myöhäiskomplikaatiot - onko niitä?

Peräänajotilanteessa syntyvät piiskavammat saattavat nykykäsityksen mukaan aiheuttaa myöhäiskomplikaatioina niskakipua, päänsärkyä ja kognitiivisia häiriöitä. Näkemys, että piiskavamma voi tällä tavoin kroonistua, perustuu tutkimuksiin, joissa potilaat ovat itse valittaneet oireiden pitkittymistä. On kuitenkin mahdollista, että taloudelliset seikat ovat sumentaneet asian kylmän rauhallista medisiinistä tarkastelua - potilas voi nimittäin saada oireistaan huomattaviakin rahallisia korvauksia.

Robert Paul

Fagi sukkuloi suolessa

Kolera on meillä suhteellisen harvinainen ongelma, mutta maailmanlaajuisesti se on edelleenkin melkoinen tappaja. Itse kolerabakteeria on tarjolla monissa vesissä haitattomana mikrobina, joka kuitenkin voi yllättäen saada virulentteja ominaisuuksia ja aiheuttaa epidemioita. Patogeenin tärkein ominaisuus on koleratoksiinin eritys.

Heikki Arvilommi