Kansantauti uniapnea - pitäisikö sitä seuloa?

Terveys 2000 -kyselytytkimuksen perusteella täysi-ikäisistä suomalaisista noin 8 % sairastaa ­todennäköisesti obstruktiivista uniapneaa.

Sari-Leena Himanen, Esa Rauhala, Tarja Saaresranta

Vaginaaliset verkkokorjaukset lantionpohjan laskeumien hoidossa

Tässä järjestelmällisessä katsauksessa arvioitiin emättimen kautta asetettavan verkon ­vaikuttavuus, turvallisuus ja kustannukset lantionpohjan primaarisen tai uusiutuneen laskeuman hoidossa verrattuna toimenpiteeseen ilman verkkoa.

Pentti Kiilholma, Matti Kairaluoma, Pirjo Räsänen, Jaana Isojärvi, Sirpa-Liisa Hovi

Keuhkosyövän seulonta kuvantamalla

Tuoreessa satunnaistetussa monikeskustutkimuksessa keuhkosyövän tietokonetomografiaseulonta vähensi sekä keuhkosyöpäspesifistä että kokonaiskuolleisuutta verrattuna tavalliseen keuhko­kuvaukseen. Seulonnasta aiheutuu paljon jatkotutkimuksia.

Tapio Vehmas, Teemu Siiskonen, Panu Oksa, Harri Vainio, Nea Malila

Laskimotukoksen ehkäisy ja hoito raskauden aikana

Raskaus on yksi naisen suurimpia laskimotukosvaaraa lisääviä tiloja.

Risto Kaaja

Raskaus ei ole alkanut - milloin parille lähete lapsettomuustutkimuksiin?

Naisen ja miehen lapsettomuustutkimukset on aiheellista aloittaa, kun pari on yrittänyt raskautta säännöllisin yhdynnöin vuoden ajan tuloksetta.

Leila Unkila-Kallio, Varpu Ranta

Miehestä johtuva tahaton lapsettomuus

Miehestä johtuvat tekijät ovat yksinään tai yhdessä naisesta johtuvien tekijöiden kanssa syynä noin puoleen tahattomista lapsettomuustapauksista.

Seija Kaukoranta, Anne-Maria Suikkari

Lapsettomuuspotilaan raskauden seuranta neuvolassa

Lapsettomuus koskettaa noin joka kuudetta pariskuntaa. Nykyhoidoilla voidaan auttaa yli puolta heistä saamaan toivomansa lapsi.

Ansa Aitokallio-Tallberg

Stressi ja lapsettomuus

Pitkittynyt stressi voi vaikuttaa lisääntymisterveyteen siten, että naisilla kuukautiskierron säätely häiriintyy ja miehillä sperman laatu heikkenee.

Leena Anttila, Jyrki Korkeila

Lapsettomuus ja parisuhde

Lapsettomuus herättää hankalia tunteita, joista on vaikea kertoa ulkopuolisille.

Maija Tulppala

Eturauhassyöpäpotilaan seuranta terveyskeskuksessa

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpäsairaus, uusia syöpiä todetaan vuosittain noin 4 500, ja elossa olevia eturauhassyöpäpotilaita on tällä hetkellä yli 37 000.

Timo Marttila, Mikael Leppilahti

Rintasyöpäpotilaan seuranta terveyskeskuksessa

Rintasyöpäpotilaan seurannan tavoitteena on syövän paikallisen uusiutuman tai toisen rinnan syövän varhainen toteaminen.

Liisa Sailas, Pirjo Leinonen

Keuhkosyöpäpotilas terveyskeskuksessa

Keuhkosyöpä on yleinen, pääosin tupakoinnin aiheuttama syöpäsairaus, johon sairastuvat potilaat ovat melko iäkkäitä.

Eeva-Maija Nieminen, Marja Nores

Suolistosyöpäpotilas terveyskeskuksessa

Yhä useampi suolistosyöpäpotilas paranee leikkauksen ja onkologisen hoidon yhdistelmällä. ­Syöpähoidot voivat aiheuttaa potilaalle hoidonaikaisia ja pitkäaikaishaittoja.

Pia Österlund, Tapio Salminen, Heikki J. Järvinen

Etenevien muistisairauksien varhainen tunnistaminen - neuropsykologinen näkökulma

Neuropsykologinen tutkimus on hyödyksi varhaisen muistisairauden tunnistamisessa ja ­erotusdiagnostiikassa.

Hanna Jokinen, Tuomo Hänninen, Raija Ylikoski, Mira Karrasch, Veijo Pulliainen, Laura Hokkanen, Erja Poutiainen, Timo Erkinjuntti, Marja Hietanen

Oikeuspsykiatrinen arviointi ja hoito Suomessa

Suomessa oikeuspsykiatrinen mielentilatutkimus tehdään aina sairaalassa moniammatillisena tiimityönä, jota johtaa oikeuspsykiatrian tai psykiatrian erikoislääkäri.

Markku Eronen, Allan Seppänen, Irma Kotilainen

Sepelvaltimotaudin diagnostiset ja hoitoa ohjaavat tutkimukset

Sepelvaltimotautia epäiltäessä tutkimukset suunnitellaan taudin ennakkotodennäköisyyden perusteella.

Kari Kervinen, Matti Niemelä, Juhani Valkama

Myrkytyskuolemien määrä on kääntynyt laskuun

Vuonna 2010 Suomessa todettiin poikkeuksellisen vähän myrkytyskuolemia, kaikkiaan 1 048. Yhtä häkämyrkytystä lukuun ottamatta vuosina 2008-2010 ei todettu lasten tapaturmaisia myrkytyskuolemia.

Erkki Vuori, Ilkka Ojanperä, Terhi Launiainen, Jari Nokua, Riitta-Leena Ojansivu

Suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden tupakointi vuosina 1958-2008

Suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden tupakointi on vähentynyt radikaalisti 50 vuoden aikana. Yliopistojen opiskelijakulttuurin voi katsoa olevan jo lähes savutonta.

Kristina Kunttu

Mitä insuliinin ja inkretiinimimeetin yhteiskäyttö tuo tyypin 2 diabeteksen hoitoon?

Inkretiinimimeeteistä on hyötyä tyypin 2 diabeteksen hoidossa varsinkin, jos potilas on ylipainoinen. Suurimmalla osalla potilaista paino laskee ja glukoositasapaino paranee inkretiinimimeettihoidon aikana.

Antti Palomäki, Juha Saltevo, Leo Niskanen

Musiikkiterapia masennuksen hoidossa

Musiikkiterapia mahdollistaa sanattoman, tunnepohjaisen ilmaisun ja vuorovaikutuksen, joka on todettu käyttökelpoiseksi lähestymistavaksi mm. masennuksen hoidossa.

Jaakko Erkkilä, Mari Tervaniemi