Fibromyalgian taustalla on kivunsäätelyn ja autonomisen hermoston herkistyminen

Fibromyalgia on kipu-uupumusoireyhtymä, jossa pitkittynyt psyykkinen ja fyysinen kuormitus on herkistänyt pysyvästi potilaan kivunsäätelyjärjestelmän ja sympaattisen hermoston toimintaa.

Lauri Kivikoski, Pekka Hannonen

Nivelreuman lääkehoidot ovat kehittyneet, paraneeko pitkäaikaisennuste?

Nivelreuman hoitoon on tullut uusia lääkkeitä, ja vanhojakin on opittu käyttämään yhä useammin yhdistelmissä.

Vappu Rantalaiho, Susanna Sihvonen

ESBL-entsyymejä tuottavien enterobakteerien torjunta on syytä suunnitella uudella tavalla

Laajakirjoisia beetalaktamaasientsyymejä (ESBL) tuottavat enterobakteerit ovat kasvava kliininen ongelma. Niiden aiheuttamiin infektioihin liittyy lisääntynyttä kuolleisuutta, pidempiä hoitoaikoja ja korkeampia hoitokustannuksia.

Jari Jalava, Esa Rintala, Outi Lyytikäinen

Autismin kirjon ja psykoosihäiriöiden eroja ja yhtäläisyyksiä

Autismin kirjon lievimpien muotojen ja psykoosihäiriöiden erottaminen toisistaan on keskeinen haaste mielenterveystyössä.

Sari Mukkala, Antti Korhonen, Mari Raappana

Diabeteksen ja muiden endokrinologisten sairauksien aiheuttamat nivelkivut

Diabeteksen ja muiden endokrinologisten sairauksien yhteydessä voi esiintyä pitkäaikaista nivelkipua, joka heikentää potilaan elämänlaatua.

Anna-Mari Koski

Aivojen pienten suonten tauti

Aivojen pienten suonten taudin keskeisiä radiologisia löydöksiä ovat valkean aineen muutokset ja lakunaariset infarktit.

Susanna Melkas, Hanna Jokinen, Niku K.J. Oksala, Jukka Putaala, Timo Erkinjuntti

Tähystyksessä keuhkoputkeen asetettavan venttiilin merkitys keuhkolaajentuman hoidossa

Keuhkoahtaumataudissa keuhkojen liian suuri tilavuus huonontaa hengityslihasten ja rintakehän toimintaa. Tilavuutta pienentämällä pystytään parantamaan hengitysmekaniikkaa ja suorituskykyä sekä vähentämään oireita.

Eero Sihvo, Maija Halme, Tuija S. Ikonen, Risto P. Roine

Tulehduksellisia reumasairauksia sairastavien aikuisten rokotussuoja

Reumatautipotilaan rokotussuoja tulee selvittää ja täydentää heti diagnoosin tekovaiheessa, ennen immunosuppressiivisen hoidon aloittamista.

Heikki Repo, Hanna Nohynek, Ritva Peltomaa, Juha Salonen, Marjatta Leirisalo-Repo

Nuorten masennusta voidaan ehkäistä

Masennus on yleisimpiä nuorten terveysongelmia, ja yksilön kärsimyksen lisäksi se on myös kansantaloudellisesti merkittävä sairaus.

Tiina-Maija Nuotio, Max Karukivi, Simo Saarijärvi

Parenteraalinen ravitsemus vuodeosastolla

Vuodeosastopotilaan vajaaravitsemus on yleistä. Se altistaa infektioille, lisää hoitojakson ­kustannuksia ja potilaiden kuolleisuutta.

Sanna Hoppu, Tommi Ahonen, Anne Kuitunen

Olkapään alueen traumojen hoito perusterveydenhuollossa

Valtaosa olkapään vammoista voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa.

Antti P. Launonen, Janne Iivanainen, Vesa Lepola

Resistentit bakteerit - haaste sairaalan jokaisessa potilaskontaktissa

Antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien ilmaantumisesta on tullut entistä sattuman­varaisempaa, ja kosketuseristystä vaativat tilanteet ovat arkipäivää sairaaloissa.

Reetta Huttunen, Jaana Syrjänen, Risto Vuento

Ikääntymisen vaikutus ihoon

Vanhetessa ihon monet toiminnot, mm. haavan paraneminen, immuunivaste, hien- ja talin eritys, tuntoaistimukset sekä D-vitamiinin tuotto heikkenevät.

Aarne Oikarinen

Akuutin aivovaltimotukoksen endovaskulaarinen hoito

Aivovaltimon tyvialueen tukos voidaan pyrkiä avaamaan uusia valtimonsisäisiä tekniikoita käyttäen, jos laskimonsisäinen liuotushoito ei tehoa tai on potilaalle vasta-aiheinen. Menetelmänä on joko valtimonsisäinen liuotushoito, mekaaninen tukoksen poisto tai näiden yhdistelmä.

Satu Mustanoja, Johanna Pekkola, Heikki Numminen, Jaana Isojärvi, Eeva Mäkinen

Vaikeasti dementoituneen vanhuksen elämän loppuvaiheen hoito

Muistisairaista 15 %:lla sairaus etenee loppuvaiheen vaikeaan dementiaan.

Riitta Antikainen, Tarja Konttila, Jukka Virolainen, Timo Strandberg

Raskaudenkeskeytys toisella raskauskolmanneksella

Vaikka Suomessa raskaudenkeskeytykset tehdään yhä varhaisemmilla raskausviikoilla, on toisen raskauskolmanneksen keskeytysten määrä pysynyt samana, ja meillä niitä on tehty jonkin verran enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Maarit Mentula, Oskari Heikinheimo

Ravinnon merkitys tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä - enemmän kysymyksiä kuin vastauksia

Tutkimuksissa on löydetty viitteitä lehmänmaidon käytön aloittamisiän ja käyttömäärän yhteydestä diabetesriskiin, mutta näyttö on toistaiseksi riittämätöntä ja hajanaista.

Liisa Uusitalo, Sari Niinistö, Suvi M. Virtanen

Sukupuoli-identiteetin häiriö lapsilla ja nuorilla

Lapsuuden sukupuoli-identiteetin häiriö ei yleensä ennusta transsukupuolisuutta nuoruusiässä tai aikuisuudessa. Ennen puberteettia ei aloiteta fyysisiä hoitoja, eikä niiden tarvetta nuoruusiässä voi ennakoivasti arvioida lapsuudessa.

Riittakerttu Kaltiala-Heino, Nina Lindberg, Klaus Ranta, Veli-Matti Tainio, Marja Työläjärvi

Henoch-Schönleinin purppura - lasten yleisin vaskuliitti

Henoch-Schönleinin purppuraan sairastuu Suomessa vuosittain noin 200 alle 15-vuotiasta lasta.

Outi Jauhola, Matti Nuutinen

Sappitietukoksen ­ mini-invasiivinen hoito

Sappitietukoksen syynä on tavallisimmin sappitiekivi tai kasvain.

Juha Grönroos, Arto Saarela