Miten elinympäristö vaikuttaa atooppisen allergian riskiin?

Atooppisten sairauksien 1960-luvulta lähtien jatkunut yleistyminen on pysähtynyt joissakin länsimaissa, mutta Suomessa astma ja allerginen nuha ovat vielä lisääntymässä.

Arja Viinanen

Kohonnut verenpaine ja aivohalvaus - katsaus viime vuosien tutkimuksiin ja hoitosuosituksiin

Kohonnut verenpaine on aivohalvauksen merkittävin riskitekijä. Lääkkein hoidetuistakin avoterveydenhuollon potilaista vain 70 % pääsee hoitosuositusten mukaisiin tavoitteisiin.

Kirsi Rantanen, Olli Häppölä, Timo Strandberg

Insuliiniresistenssi naisilla

Insuliiniresistenssi ja siihen liittyvä metabolinen oireyhtymä ovat lisääntymässä niin naisilla kuin miehilläkin ylipainon yleistyessä.

Risto Kaaja, Seija Korhonen

Terveys ja sairaus islamin maailmassa

Islamin käsityksen mukaan Jumala on luonut ihmisen ja antanut tälle ruumiin sekä järjen eli mielen ja sielun. Mikä tahansa näistä voi sairastua.

Helena Hallenberg

Hengitystieinfektioiden laboratoriodiagnostiikka: bakteerinäyte vai ei?

Suurin osa bakteerilääkekuureista määrätään hengitystieinfektioihin, joten mikrobiologista diagnostiikkaa tarvitaan näiden tautien mikrobietiologian vahvistamiseksi ja hoitoa ohjaamaan.

Janne Aittoniemi, Risto Vuento

Silmäluomien kirurgisesti hoidettavat sairaudet

Silmäluomien alueella olevien muutosten ja kasvaimien poisto on valtaosin keskitetty silmälääkäreille, mutta yleislääkärien on osattava tunnistaa, mitkä muutokset on hoidettava kirurgisesti. Varsinkin kasvaimet on tärkeää saada hoidetuksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Johanna Sarmela, Tiina Leivo, Marita Uusitalo

Raskauden ja synnytyksen hoito sikiön ollessa perätilassa

Valikoimattomassa perätilasynnytyksessä riski sikiön asfyksiaan tai traumoihin on suurempi kuin normaalitarjontaisessa synnytyksessä.

Jukka Uotila

Uskonto ja lääketiede -sarja esittelee eri uskontojen näkemyksiä terveydestä ja sairaudesta

Kysymys uskon ja rukoilemisen merkityksestä sairastamisessa ja parantumisessa herättää paljon intohimoja. Monissa tutkimuksissa uskon ja rukoilemisen on todettu mm. pidentävän elinikää. Tutkimuksia kritisoivat epidemiologit korostavat, ettei lukuisia sekoittavia tekijöitä ole otettu tutkimuksissa riittävästi huomioon.

Amos Pasternack

Munuaisten kroonisen vajaatoiminnan dialyysihoito

Tuhannet suomalaiset sairastavat munuaisten kroonista vajaatoimintaa, ja osalla se johtaa uremiaan.

Eero Honkanen, Agneta Ekstrand

Munuaistautia sairastava potilas perusterveydenhuollossa

Hoitotakuussa on määritelty, milloin munuaistautia sairastava potilas lähetetään erikoissairaanhoitoon. Erikoissairaanhoidon tutkimuksia tarvitaan mm. proteinurian, nefroottisen oireyhtymän tai munuaisten vajaatoiminnan syyn selvittelyssä, tai kun krooninen munuaissairaus alkaa merkittävästi edetä.

Heikki Saha, Satu Mäkelä

Dialyysipotilas tänään

Tyypin 2 diabetekseen liittyvä nefropatia, kohonnut verenpaine ja korkea ikä ovat nykyään tärkeimmät loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminnan taustatekijät länsimaissa.

Kaj Metsärinne

Hammasperäisen bakteeriendokardiitin antibioottiprofylaksi

Profylaksia pohdittaessa haitan minimointi on tärkeää. Siksi on syytä valita mahdollisimman turvalliset antibiootit.

Jukka Lumio, Hannu Vanhanen, Ville Valtonen, Eero Jokinen, Markku S. Nieminen, Heikki Peltola, Jukka H. Meurman

Astman diagnostiset kriteerit muuttuneet Myös spirometrian laatukriteerit uudistuivat

Astman diagnostiset funktiokriteerit muuttuvat Käypä hoito -suosituksen päivityksen (1) mukaan. Uudet diagnostiset kriteerit herkistävät diagnostiikkaa, mutta myös selkeyttävät sitä. Suositukset noudattavat spirometrian osalta tuoretta kansainvälistä suositusta keuhkofunktiotutkimusten tulkinnasta (2).

Anssi R. A. Sovijärvi, Tari Haahtela

Naisten henkirikollisuus Suomessa

Naisten osuus suomalaisista henkirikoksista on hieman kasvanut; se oli keskimäärin 9 % vuosina 1977-1990 ja 11 % vuosina 1991-2004.

Hanna Putkonen, Jutta Collander

Sappitiehytkivet - miten valita tutkimus- ja hoitomuoto?

Magneettikolangiografia on nykytietämyksen valossa ensisijainen diagnostinen tutkimus sappitiehytkiviä epäiltäessä.

Ilmo Kellokumpu, Matti Kairaluoma

Hoitomyöntyvyys ja sen edistämiskeinot

Hoitomyöntyvyyden mittausmenetelmät ovat luotettavuudeltaan erilaisia, mutta yksinkertaisinkin eli asiasta suoraan potilaalta kysyminen voi antaa hoitomyöntyvyydestä riittävän tarkkaa tietoa kliinistä hoitotapahtumaa ajatellen.

Erkki Jokisalo

Pitkävaikutteiset psykoosilääkeinjektiot - menneisyyttä vai tätä päivää?

Puolivuosisataisen historiansa aikana nykyaikainen psykoosilääkehoito on kehittynyt askeleittain.

Jukka Hintikka, Antti Liuska, Marko Sorvaniemi

Pitkävaikutteisen risperidonin käyttökokemuksia Pohjois-Karjalasta

Pohjois-Karjalan keskussairaalan psykiatrian klinikassa aloitettiin pitkävaikutteisen risperidonin käyttö erityisluvalla vuoden 2002 loppupuolella. Lääkkeen käyttö rajoittui aluksi kaikkein ongelmallisimpiin tilanteisiin, joissa muilla lääkehoitoratkaisuilla ei päästy tyydyttävään lopputulokseen. Vähitellen käyttö on laajentunut, ja vuoden 2005 loppuun mennessä hoitoa on saanut noin 250 sairaalapotilasta.

Vanhusten sepelvaltimotauti ja sen hoito

Eläkeiän saavuttaneita angina pectoris -potilaita kehotettiin ennen oppimaan elämään sydänoireensa kanssa. Nykyään pyritään poistamaan elämänlaatua häiritseviä oireita. Aktiivisella hoidolla voidaan parantaa myös ennustetta.

Magnus Lindroos

Raskaus ja sydän

Raskaus ja synnytys aiheuttavat huomattavia hemodynaamisia muutoksia ja kuormittavat verenkiertoelimistöä. Terve sydän sietää nämä muutokset yleensä ongelmitta, mutta vaikeaa sydänvikaa sairastaville ne voivat olla kohtalokkaita.

Pasi Lehto, Risto Kaaja