Mitä sitten, kun eturauhassyövän hormonihoitojen teho hiipuu?

Suotuisan hormonihoitovasteen jälkeen levinnyt eturauhassyöpä etenee ja muuttuu hormonirefraktoriseksi (hormonihoidoille reagoimattomaksi), missä tilanteessa potilaiden keskimääräinen elossaoloennuste on enää 1-2vuotta. Tällöin hoidon ensisijainen tavoite on oireiden lievittäminen.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen - Petteri Hervonen, Inkeri Elomaa - Timo Joensuu

Downin oireyhtymän seulonta alkuraskaudessa

Downin oireyhtymän varhainen seulonta ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana on tehokkainta, jos odottavan naisen verinäytteestä tutkitaan raskausproteiini A (PAPP-A) ja istukkagonadotropiini (beeta-hCG) raskausviikolla 10 ja sikiön niskaturvotus mitataan ultraäänellä 1-2 viikkoa myöhemmin. Näiden yhdistetystä tuloksesta lasketaan riskiluku, jossa huomiodaan myös äidin ikä ja sikiön pääperämitta.

Marko Niemimaa - Aydin Tekay - Seppo Heinonen - Markku Ryynänen

Kyynärpään tekonivelet

Suomessa tehdään vuosittain noin sata kyynärpään tekonivelleikkausta.

Ville Remes - Jouko Pekkarinen, Timo Silvennoinen - Pekka Paavolainen

Onko oireiden takana keuhkoembolia ?

Keuhkoembolian tutkimuksia suunniteltaessa ja löydöksiä tulkittaessa on tärkeintä arvioida ensin diagnoosin todennäköisyys huolellisen anamneesin ja statuksen perusteella.

Veli-Pekka Harjola

Uni mielenterveyden häiriöissä

Unen merkityksestä ihmiselle ei ole kattavaa teoriaa, mutta tutkimus on tähän mennessä kerännyt runsaasti tietoa pitkittyneen valvomisen haittavaikutuksista terveydelle.

Nina Lindberg - Pekka Tani - Björn Appelberg, Dag Stenberg - Tarja Porkka-Heiskanen

Korkeakouluopiskelijoiden terveysriskit

Yliopistoissa opiskelevan nuoren terveydestä ja siihen liittyvistä erityispiirteistä tiedetään melko vähän. Mielikuva huolettomasta hyvinvoivasta opiskelijasta elää sitkeänä.

Kristina Kunttu

Pre-eklampsian perinnöllisyys

Pre-eklampsia kuuluu monitekijäisiin tauteihin, jotka syntyvät perintö- ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Sekä istukan patologialla että äidin alttiustekijöillä on tärkeä osa pre-eklampsian synnyssä.

Hannele Laivuori - Risto Kaaja

Polvivamman tutkiminen

Polvivamman diagnoosi perustuu huolelliseen anamneesiin ja kliiniseen tutkimukseen. Tavallisimmat polven pehmytosavammat liittyvät nivelkierukan tai nivelsiteiden vaurioitumiseen tai polvilumpion sijoiltaanmenoon.

Vesa Lepola - Veikko Kiljunen - Ilkka Tulikoura Seppo Santavirta - Jari Salo

Lasten krooniset tulehdukselliset suolistosairaudet

Lasten krooniset suolistotulehdukset ovat Crohnin tauti ja haavainen paksusuolitulehdus. Esiintymishuippu on murrosikäisillä, mutta sairaus voi puhjeta ensimmäisistä elinkuukausista lähtien ja vaikutus lapsen kasvuun ja kehitykseen näin ollen saattaa olla huomattavan suuri.

Tarja Ruuska

Niskan retkahdusvamma - kiistelty oirekokonaisuus

Niskan retkahdusvamma sattuu yleensä liikenneonnettomuudessa. Suurin osa potilaista paranee nopeasti ja täydellisesti, mutta noin 10 prosentilla on oireita jopa vuosia tapaturman jälkeen.

Karl-August Lindgren - Timo Miettinen

Hemolyyttis-ureeminen oireyhtymä lapsilla

Hemolyyttis-ureeminen oireyhtymä (HUS) on yleisin akuutin munuaisten vajaatoiminnan aiheuttaja ja myös yleisin syy akuutin dialyysihoidon aloitukseen lapsilla.

Matti Nuutinen - Tarja Hietajärvi - Mikko Remes, Kaisa Huttunen - Helena Kastarinen - Marjatta Linnanvuo

D-dimeeripitoisuus syvän laskimotukoksen tai keuhkoembolian diagnostiikassa

D-dimeerimääritystä käytetään yleisesti syvän laskimotukoksen tai keuhkoembolian poissulkemiseen, sillä niiden tautitilojen yhteydessä D-dimeeripitoisuuden on osoitettu olevan selvästi suurentunut. Normaali tulos poissulkee syvän laskimotukoksen noin 90-95 %:n todennäköisyydellä.

Kari Punnonen - Karri Penttilä - Sari Väisänen, Sakari Eskelinen - Tiina Koivunen - Kirsi Kärkkäinen

Psoriaasin uudet hoidot - yhdistelmävoidetta ja biologisia lääkkeitä

Psoriaasin hoitoon on tulossa uusia vaihtoehtoja sekä paikallishoitojen että sisäisten lääkkeiden saralla.

Tapio Rantanen - Rauno Harvima - Seija-Liisa Karvonen

Alaraajan hermopinteet

Alaraajan hermopinteen taustalla on useimmiten jokin turvotusta aiheuttava tekijä, kuten leikkaus, vamma tai esimerkiksi synoviitti.

Martti Vastamäki

Miten kohdata masentunut vanhus

Iäkkäät masennuspotilaat eivät aina itse tunnista masennusoireitaan tai tuo niitä esiin.

Tuula Saarela

Influenssarokotus lääketieteellisille riskiryhmille ja kaikille 65 vuotta täyttäneille Kansanterveyslaitoksen influenssarokotussuositus syksyllä 2004

Ikäperusteisten influenssarokotusten kattavuus kasvaa vähitellen, mutta on vielä melko kaukana tavoitteesta. Maksutonta rokotusta tarjotaan ensi syksynä kaikille 65-vuotiaille ja sitä vanhemmille sekä lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville alle 65-vuotiaille.

Tapani Hovi - Tapani Kuronen - Ville Postila - Satu Rapola - Terhi Kilpi Ja Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

EKG sepelvaltimotautikohtauksen vaaran arvioinnissa

EKG on avainasemassa sepelvaltimotautikohtauksen diagnostiikassa, taudin vaaran arvioinnissa ja hoitostrategian luomisessa. Se antaa viitteitä uhkaavan sydänlihasvaurion laajuudesta ja paikasta.

Kjell Nikus - Markku Eskola

Sepelvaltimoiden pallolaajennushoito

Lääkeainestentit ovat merkittävin edistysaskel sepelvaltimotaudin hoidossa 10 viime vuoden aikana. Niiden avulla saavutetaan valtaosalla pallolaajennuksella hoidetuista potilaista yhtä hyvät pitkäaikaistulokset kuin ohitusleikkauksella.

Juha Hartikainen

Eteisväliseinän aukon sulku katetritekniikalla

Eteisväliseinän aukko (ASD) on perinteisesti suljettu avosydänleikkauksessa. Kymmenen viime vuoden aikana on aukkoja alettu sulkea myös katetriteitse käyttäen tähän tarkoitukseen kehitettyjä sulkulaitteita. Katetrisulun etuina ovat leikkausta vähäisempi trauma, lyhyempi sairaalahoito, nopeampi toipuminen ja varhaisempi työhön paluu.

Erik Engblom - Matti Luotolahti - Markku Saraste - Juhani Airaksinen

Postherpeettinen neuralgia ja sen hoito

Postherpeettinen neuralgia (PHN) tarkoittaa vyöruusun jälkeen jäävää pitkittynyttä kiputilaa. Sen riski lisääntyy voimakkaasti iän myötä, ja kova akuutin vaiheen kipu on myös merkittävä riskitekijä. Vyöruusun akuuttivaiheessa annetun virusantibioottihoidon sekä trisyklisen masennuslääkityksen on osoitettu vähentävän PHN:n kehittymisen riskiä.

Maija Haanpää