Psykoterapiapalvelujen kehittämistarpeet Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä

Psykoterapia on olennainen osa psykiatrista erikoissairaanhoitoa, ja sen sovellutukset ulottuvat myös perusterveydenhuoltoon. Psykoterapian alueellista tarvetta ei kuitenkaan tunneta riittävästi. Psykiatrian yksiköiden henkilökunnalle suunnatun kyselytutkimuksen perusteella Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä on psykoterapian ja psykoterapianomaisen vuorovaikutuksen keinoin tyydytetty noin kolmannes väestötutkimusten perusteella arvioidusta keskusteluhoidon tarpeesta. Mikäli tavoitteeksi asetetaan, että arvioituun keskusteluhoidon tarpeeseen vastataan varsinaisella psykoterapialla, olisi nykyisillä palveluilla tyydytetty vain 7 % tarpeesta. Jotta palveluja voitaisiin tarjota riittävästi, tulee työntekijöille järjestää lisäkoulutusta, josta suuri osa kyselyyn vastanneista ilmaisi olevansa kiinnostunut. Erityisen tärkeäksi haasteeksi nähdään kriisihoidon kehittäminen.

Jarmo Kontunen Hannu Koponen Pekka Ruohonen

Sairaanhoitopiirien käyttömenot pienenevät lähes miljardilla

Sairaanhoitopiirit ovat tämän vuoden budjeteissaan leikanneet käyttömenojaan kovalla kädellä. Viime vuoden alkuperäisiin talousarvioihin verrattuna sairaanhoitopiirien, HYKS:n ja Lastenlinnan käyttömenot pienentyvät noin miljardilla markalla. Lakkautettavien virkojen määrä liikkuu ainakin sadoissa. Eniten supistuvat erilaiset tukipalvelut. Lääkärien virkoja lakkautetaan kymmeniä. Henkilöstökulujen vähentämiseksi sairaanhoitopiireissä on neuvoteltu mm. lomarahojen pienentämisestä tai niistä luopumisesta, talkootöistä ja lomautuksista. Epävirallisissa neuvotteluissa on esitetty mitä moninaisimpia malleja vuosiloman muuttamisesta palkattomaksi virkavapaaksi, työajan lyhentämisestä ja vastaavasta palkanalennuksesta tai syrjäseutulisistä luopumista.

Ongelmakeskeinen opetusmalli Harvard Medical Schoolissa Havaintoja suomalaisen lääkärikouluttajan silmin

Harvard Medical Schoolissa siirryttiin perinteisestä didaktiivisesta opetusmallista ongelmakeskeiseen opetukseen vähitellen vuosien 1985 ja 1987 välillä. Muutoksen taustalla oli dekaani tri Alan Tosteson, joka oivalsi muutoksen tarpeellisuuden koulutettaessa lääkäreitä muuttunutta amerikkalaista yhteiskuntaa varten. Uusi opetusmalli on muuttanut opettajan opinto-ohjaajaksi ja opiskelijan aktiiviseksi ryhmätyöskentelijäksi.

Hannu Paimela

Cave! Ei propofolia pikkulapsille

Oxfordilaispediatrit raportoivat huolestuneina viiden pikkulapsen kuolemantapaukset, joihin he epäilevät olleen osasyynä propofolin. Lapset olivat iältään 35 kk, 16 kk, 22 kk, 1 kk ja 6 vuotta ja kaikki tarvitsivat teho- ja respiraattorihoitoa ylähengitystietulehduksen aiheuttaman hengitysvajauksen hoitoon. Vastaavaa hoitoa on kyseisessä sairaalassa viimeksi kuluneen 10 vuoden aikana tarvinnut 79 lasta, mutta vain nämä viisi lasta kuolivat. Yhteistä näille lapsille ja erotuksena aiemmille oli, että kaikki saivat sedaation ylläpitämiseen propofoli-infuusiota, joka on vallannut alaa aikuisten tehohoidossa. Infuusionopeus oli verraten suuri, 7,5-10 mg/kg tunnissa, mikä ylittää aikuisten suositusrajat (ad 4 mg/kg/t). Kirjoittajat pitävätkin suurta annosnopeutta osasyynä siihen, että lapsille kehittyi metabolinen asidoosi, joka ei reagoinut hoitoon. Todennäköisesti sen aiheutti propofoli-infuusion mukana tuleva suuri lipidimäärä, jota maksa ei kykene metaboloimaan.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Lämpimiä tunteita

Nature-lehden tieteispakinoitsija Daedalus pohtii ihmisten ambivalenttia suhtautumista lämpöenergiaan. Useimmathan kuluttavat runsaasti jouleja (aiemmin kaloreita) fossiilisten polttoaineiden muodossa, mutta pelkäävät niitä ruoassa. Tämä ristiriita voitaisiin välttää tuottamalla lämpöä lisää aineenvaihdunnan kautta. Ikävä kyllä, ihmiskeho lisää lämmöntuotan- toaan vain vasteeksi kovin epämiellyttäviin ärsykkeisiin, kuten infektioihin ja liikuntaan. Laihialainen sairaalalämmitysjärjestelmä, jossa kuumepotilasta siirretään huoneesta toiseen, ei siis näytä toimivalta laajemmissa puitteissa. Daedalus kiinnittää huomiota seikkaan, että alkoholi laajentaa ihon verisuonia ja saa aikaan lämmöntunteen. Se aiheuttaa lämmönhukkaa ja sisäiset energiavarat saattavat loppua nopeasti, joten Pyhä Bernhardt konjakkitynnyreineen voi olla vaaraksi lumessatarpojalle.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Patogeeninen Mycoplasma penetrans HIV-potilailla

Yhdysvaltalainen tutkijaryhmä on tehnyt kovasti työtä selvittääkseen mykoplasmojen osuutta aidsin kehittymisessä. Ollaan nimittäin ajateltu, että jokin muu mikrobi myötävaikuttaisi HIV-infektion muuttuessa aidsiksi. Pari vuotta sitten samainen tutkijaryhmä löysi aids-potilaiden virtsasta omituisen mykoplasmalajin, jolla on erityinen tarttumiskärki. Toisin kuin muut, lähinnä kommensaaleiksi laskettavat mykoplasmalajit, tämän Mycoplasma penetrans -bakteerin on havaittu aiheuttavan seroresponssin aids-potilailla.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Drakunkuloosi saatu kuriin Ghanassa

Drakunkuloosi on guineamadon aiheuttama tauti, jota esiintyy tropiikissa Afrikassa, Etelä-Amerikassa ja Intiassa. Tartunta saadaan kontaminoituneen veden välityksellä. Larvamuodossa mato tunkeutuu suoliston kautta elimistöön ja pesiytyy iholle. Mato voi kehittyä ihon alla jopa metrin pituiseksi, joskin sen halkaisija on vain muutamia millimetrejä. Tauti on pahimmillaan kivulias ja heikentää huomattavasti potilaiden yleistilaa. Ihminen on ilmeisesti madon ainoa väli-isäntä, joten jopa drakunkuliaasin eradikaatio saattaisi periaatteessa jopa onnistua.

Toimittaneet Robert Paul, Pentti Huovinen, Tauno Ekfors

Terveydenhuoltojärjestelmän muutokset sairaalan kannalta Suomessa, Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa

Julkista terveydenhuoltoa uudistetaan perusteellisesti monissa maissa. Artikkelissa tarkastellaan muutoksia ja niiden vaikutuksia suomalaisen sairaalan näkökulmasta ja verrataan niitä ennen kaikkea Ruotsissa ja Isossa-Britanniassa tapahtuneisiin muutoksiin. Näkökulmaksi on tarkoituksella valittu perinteisestä poiketen liikkeenjohdollinen näkökulma.

Esa-Matti Tolppanen

Työterveyshuollon kattavuus, järjestämistapa ja lääkärissäkäynnit Suomessa 1991

Valtakunnallinen haastattelututkimus osoitti, että työikäisestä väestöstä yrittäjien työterveyshuolto on edelleen heikoimmin järjestetty. Sen sijaan aiempi havainto, että työterveyshuoltoon kuuluminen lisäisi terveyspalvelujen käyttöä, ei tässä tutkimuksessa saanut vahvistusta. Työssä käyvä väestö näyttää käyttävän työterveyshuollon palveluja terveyskeskuspalvelujen sijasta. Tämä on myös otettava huomioon suunniteltaessa väestövastuista perusterveydenhuoltoa.

Veijo Notkola Kaj Husman Eila Kankaanpää Marjatta Peurala Kimmo Räsänen

Kuka meitä arvostaa?

Lääkärinammatti on perinteisesti ollut arvostettu, ja edelleenkin se sijoittuu mielipidemittauksissa yhteiskunnallisen arvoasteikon alkupäähän. Nuori lääkäri 88 -tutkimuksessa kysyttiin lääkäreiden omia käsityksiä eri tahoilta saamastaan arvostuksesta. Vaikka nuoret lääkärit tunsivat esimerkiksi potilaiden sekä muun hoitohenkilöstön arvostavan heidän työtään, päätöksentekijöiden, tiedotusvälineiden ja jopa oman ammattiliiton suhtautuminen koettiin nihkeäksi. Koetussa ammatin arvostuksessa oli eroja myös sukupuolten sekä terveyskeskus- ja sairaalalääkäreiden välillä.

Esko Kumpusalo Liisa Neittaanmäki Kari Mattila Irma Virjo Santero Kujala Riitta Luhtala Manu Jääskeläinen Mauri Isokoski

Väitelleitä

LL Heikki Juha Pylkkänen, Naisten sairauspoissaolot toimistotyössä. Sairauspoissaolojen esiintymiseen vaikuttavat tekijät sairausvakuutustyössä vuosina 1966-72 ja 1984-88 (työpsykologia ja -sosiologia), Tampereen yliopisto. LL, sisätautien erikoislääkäri Jukka-Pekka Ojala, Drug treatment of primary hypercholesterolemia (type II hyperlipoproteinemia). With special reference to lovastatin, simvastatin, and gemfibrozil (lääketiede/sisätautioppi), Helsingin yliopisto. LL Antti Ensio Suokas, Brief intervention of heavy drinking in primary health care: Hämeenlinna study (kliininen alkoholitutkimus) Helsingin yliopisto. LL Raija Kiistala, Sweat secretion in normal and atopic skin (ihotaudit ja allergologia), Helsingin yliopisto. LL Markku Antero Mäkijärvi, High-resolution electro- and magnetocardiography in patients at risk of life-threatening arrhythmias (sisätaudit/kardiologia), Helsingin yliopisto. LL Tuula Katriina Nikkilä, Noncholesterol sterols and lipoproteins as indicators of liver damage in primary biliary cirrhosis (gastroenterologia), Helsingin yliopisto. LL Anne Marjatta Heikkilä, Beta-lactam antibiotics in pregnancy (Turun yliopisto).

Terveysalan kehitysyhteistyön painopisteet lama-Suomessa

Itsekin yllättyen Suomi saavutti vuonna 1991 kehitysyhteistyössä kauan tavoittelemansa 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Havainto tehtiin sen jälkeen, kun oli jo päätetty "tilapäisesti" luopua tavoitteesta ja leikata avusta lähes puolet. Terveysalalla vähennyspäätös merkitsee käynnissä olevien hankkeiden supistamista. Se ei välttämättä ole tuhoisaa, jos asia voidaan korjata hankkeiden kestoa jatkamalla. Jos taas leikkauksia edelleen lisätään, hankkeita joudutaan keskeyttämään ja niitä varten luodut organisaatiot purkamaan. Tällöin tuho on pahempi kuin jos olisimme ymmärtäneet pysyä kokonaan kotimaassa. Lupaus paluusta muutaman vuoden kuluttua ei paljon auta.

Mikko Vienonen

Skitsofrenian ja sen hoidon aiheuttamat kustannukset

Kustannukset, tulokset, tuotteet ja hinnat ovat muodostuneet terveydenhuollossa ja -huollosta käytävän keskustelun keskeisiksi teemoiksi. Ollakseen tuloksekasta tällainen keskustelu edellyttää aihepiirin ja terveydenhuollon taloudellisen arvioinnin peruskäsitteiden tuntemista. Koska keskustelua terveydenhuollon tilasta käydään usein hallinnollisiin ja poliittisiin päämääriin pyrkien, osallistuminen siihen voi olla "tuloksekasta" varsin vähäisin tiedoin.

Jukka Hintikka

Viitehintajärjestelmän toteutusmallit ja siitä saadut kokemukset

Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen, jonka mukaan Suomessa siirrytään lääkekorvauksissa viitehintajärjestelmän suuntaan. Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusosastolla on laadittu viitehintajärjestelmästä selvitys, jossa kuvataan järjestelmän tarkoitusta, merkitystä ja sen toteutumismalleja Saksasta ja Hollannista, joissa siihen on jo siirrytty, sekä Ruotsista, jossa sitä aletaan soveltaa ensi vuoden alussa. Julkaisemme ohessa lyhennelmän selvityksestä.

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030