Liikunta aikuistyypin diabeteksen hoidossa
Liikuntaa on perinteisesti pidetty yhtenä diabeteksen hoidon kulmakivenä ja aikuistyypin diabeteksen hoitoon se tarjoaa keinon, jota olisi syytä hyödyntää tehokkaammin kuin nyt on tapana. Säännöllisesti toistetun aerobisen kestävyysliikunnan myönteinen vaikutus on jo moneen kertaan todettu, mutta yksinään se ei kuitenkaan nykykäsityksen mukaan riitä. Mahdollisimman suuren hyödyn saavuttamiseksi tulisi kestävyysliikuntaan liittää voimaharjoittelu. Aikuistyypin diabeteksessa on kyse lihassairaudesta, jonka aiheuttamiin aineenvaihdunnallisiin muutoksiin voidaan kestävyys- ja voimaharjoittelulla vaikuttaa.
Diabeteksesta puhutaan silloin, kun verensokeripitoisuus toistuvasti ja ilman hoitoa ylittää tietyn sopimuksenmukaisen raja-arvon. WHO:n määritelmän mukaan paastoveren glukoosipitoisuus yli 6,7 mmol/l on diabeteksen diagnostinen aihe (1). Aikuistyypin diabetekselle ei ole erillistä määritelmää…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



