Yhteisöllisyyden merkitys aivohalvauksen ehkäisyssä

Vapaaehtoisesta kansalaisaktiivisuudesta ja keskinäisen luottamuksen sitomasta ihmissuhdeverkostosta koostuvalla sosiaalisella pääomalla on merkitystä aivohalvauksen ehkäisyssä. Suomessa ruotsinkielisen väestön peruskulttuuriin kuuluva sosiaalinen pääoma näyttää selittävän suomen- ja ruotsinkielisen väestön suuren kuolleisuuseron. Uusin aivotutkimus sekä kansainväliset ja alustavat omat väestötutkimukset osoittavat, että sosiaalinen pääoma voi suojella aivohalvaukselta ja parantaa aivohalvaukseen sairastuneiden ennustetta.

Markku T. Hyyppä

Aikuisten lihavuuden hoito - mikä on realistista ja hyödyllistä?

Terveydenhuollossa lihavuuden hoitoon valitaan ne potilaat, joiden sairautta voidaan hoitaa laihduttamalla. Tärkeimmät sairaudet ovat tyypin 2 diabetes, metabolinen oireyhtymä, kohonnut verenpaine ja uniapnea-oireyhtymä. Realistinen ja hyödyllinen tavoite on 5-10 %:n pysyvä painon lasku, jonka saavuttaa 32-75 % potilaista. Lihavuuden perushoito on ohjausta asteittaisiin elämäntapojen muutoksiin, tavallisesti ryhmässä. Muita hoitomuotoja ovat lääkehoito ja valikoiduille sairaalloisesti lihaville potilaille leikkaushoito.

Pertti Mustajoki

Lyijymyrkytys romumetallin hitsaustyöstä

Kaksi saman työpaikan romumetallihitsaajaa tuli terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kovien mahakipujen takia. Potilaiden kliininen kuva sopi lyijymyrkytykseen ja heidät lähetettiin keskussairaalaan jatkotutkimuksiin. Lyijymyrkytys varmistui altistumistietojen sekä veri- ja virtsakokeiden perusteella. Puutteellinen suojautuminen ja tietämättömyys mahdollisesta terveysriskistä olivat johtaneet miesten lyijyaltistumiseen ja sairastumiseen. Tapaus osoitti, että alkuperältään tuntemattoman romumetallin hitsaukseen voi liittyä lyijymyrkytyksen riski.

Markku Pavela, Kari Reijula

Hereillä olo yleisanestesian aikana: harvinainen, mutta usein invalidisoiva komplikaatio

Yleisanestesian aikana hereillä oleva potilas on tietoinen itsestään ja ympäristöstään. Hän pystyy kuulemaan mitä ympärillä tapahtuu, aistimaan kosketusta ja kipua, mutta ei kykene reagoimaan ahdistavaan tilanteeseensa eikä viestittämään siitä. Leikkauksen aikana näitä kokemuksia on vaikea havaita ilman aivosähkökäyrää mittaavaa laitetta, joka ilmoittaa anestesian syvyyden. Hereilläolokokemuksesta voi seurata varsin hankala krooninen posttraumaattinen stressioireyhtymä, joka invalidisoi pahasti potilaan jokapäiväistä elämää.

Seppo Ranta

Hematopoieettisten ja lymfoidisten kasvainten uusi WHO:n luokitus

Maailman terveysjärjestö uudisti vuonna 2001 pahanlaatuisten veri- ja imukudostautien luokituksen. Uusi luokitus perustuu kasvainten sytologiaan, histologiaan, immunofenotyypitykseen ja syto/molekyyligenetiikkaan. Mukana on useita kymmeniä erilaisia oireyhtymiä, ja jokaiselle tautityypille ja variantille on annettu oma ICD-tautiluokituksen mukainen koodi. Yksityiskohtaisen luokituksen tarkoituksena on päästä jo varhaisessa vaiheessa tarkkaan diagnoosiin ja oikean hoitolinjan valintaan.

Juhani Vilpo, Kaarle Franssila

PET-tutkimus syövän hoidon suunnittelussa ja hoitovasteen seurannassa

Syövän hoidon suunnittelu perustuu huolelliseen taudin laadun ja levinneisyyden määrittämiseen. Kuvantamismenetelmien kehittyminen on merkittävästi lisännyt tietoa yksilöllisestä anatomiasta ja tautimassan laajuudesta. Aineenvaihduntaa mittaava PET-tutkimus on osoittautunut hyödylliseksi lisätutkimukseksi joissakin tilanteissa, kun halutaan sulkea pois syövän etäpesäkkeiden mahdollisuus ennen paranemiseen tähtäävän hoitosuunnitelman toteuttamista. Lymfoomien osalta PET-tutkimusta voidaan käyttää myös hoitovasteen seurannassa.

Sirkku Jyrkkiö, Joanne Nuutinen, Heikki Minn

Onko edennyt eturauhassyöpä solunsalpaajaresistentti syöpä?

Levinnyt eturauhassyöpä on parantumaton sairaus, ja hoidon primääritavoite on palliatiivinen eli potilaan oireiden lievittäminen ja mahdollisesti elinajan pidentäminen. Eturauhassyöpä on yleensä hormonisensitiivinen kasvain, ja levinneen taudin ensisijainen hoito on hormonihoito joko kemiallisella tai kirurgisella kastraatiolla. Yhä useampi tutkimus on osoittanut solunsalpaajahoidon parantavan merkittävästi levinnyttä eturauhassyöpää sairastavan potilaan elämänlaatua helpottaen syövän aiheuttamia oireita. Uusilla solunsalpaajilla on osoitettu merkittävää prostataspesifisen antigeenin, PSA-pitoisuuden pienemistä ja viimeisimmän tutkimuksen mukaan myös elossaoloajan lisääntymistä.

Pirkko Kellokumpu-Lehtinen, Petteri Hervonen

Dekompensoidun sydämen vajaatoiminnan vanhat ja uudet hoidot

Noin 2-2,5 % suomalaisista sairastaa sydämen vajaatoimintaa. Vaikka kroonisen vajaatoiminnan hoitoon on viime vuosien aikana tullut monia lääkkeitä, joutuvat sydämen vajaatoimintaa sairastavat potilaat usein sairaalahoitoon tautinsa takia. Vajaatoiminnan pahenemisen syynä voivat olla esim. sydänlihastuhon vähittäinen eteneminen, uusi iskeeminen tapahtuma, rytmihäiriö, infektio tai potilaan huono hoitomyöntyvyys. Dekompensaatiotilanteen hoito päivystyksessä ja potilaan jatkohoidon järjestäminen vaativat huomiota, jotta potilaan pitkäaikaisennustetta voidaan parantaa, sairaalahoidon kestoa lyhentää sekä dekompensaation uusiutumista välttää.

Lasse Lehtonen, Markku S. Nieminen

Psykoosilääkkeiden sydänvaikutukset

Psykoosipotilaita on Suomessa nykyään yli 100 000. Psykososiaalisten hoitomuotojen lisäksi psykoosien hoidossa tarvitaan myös lääkkeitä. Viime vuosina on kuitenkin havaittu, että eräät psykoosilääkkeet voivat aiheuttaa sydämeen ja verenkiertoon kohdistuvia vaikutuksia. Äkkikuolema ja muut vakavat haitat ovat harvinaisia, mutta vaarallisiin rytmihäiriöihin viittaavien oireiden ja löydösten tunnistaminen on tärkeää. Myös vähemmän vaarallisten mutta kiusallisten haittavaikutusten merkitys tulee punnita hoitoratkaisuja tehtäessä.

Hannu Koponen, Olavi Pelkonen, Mj Pekka Raatikainen, Markku Savolainen, Kaisa Saari, Matti Isohanni

Kuivasilmäisyys toistuvien silmätulehdusten syynä

Kirvely, kutina, roskan tunne, punoitus ja vetistely ovat yleisiä silmäoireita, joita yleensä pidetään allergiaperäisinä. Taustalla voi olla kuivasilmäisyys, joka usein jää huomaamatta, vaikka jopa 40 % ihmisistä kärsii siitä jossakin elämänsä vaiheessa. Silmien kuivuminen johtuu kyynelnesteen erityksen vähenemisestä tai sen koostumuksen muuttumisesta. Syynä voi olla yleistauti, kuten Sjögrenin oireyhtymä, nivelreuma tai hajasirotteinen punahukka, lupus erythematosus.

Kaisu Kotaniemi

Malarian estolääkitys

Malarian estolääkitys on ongelmallista malarialoisen kehittämän lääkeresistenssin vuoksi. Lisäksi useilla lääkkeillä on haittavaikutuksia. Suurimmassa osassa Suomessa todetuista malariatapauksista syynä tartuntaan on ollut estolääkityksen laiminlyönti tai epäsäännöllisyys. Suurimmassa osassa malaria-alueita ensisijainen estolääkityssuositus on meflokiini, jonka vaihtoehtoina on atovakonin ja proguaniilin yhdistelmä tai doksisykliini. Alueille, joilla ei esiinny lääkeresistenttiä malariaa, suositus on klorokiini tai klorokiinin ja proguaniilin yhdistelmä. Koska mikään lääkitys ei anna täydellistä suojaa, hyttysen pistoilta suojautuminen on edelleen tärkein osa malarian ehkäisyä.

Heli Siikamäki

Kahdella tuhannella suomalaisella toimiva munuaissiirrännäinen

Munuaissiirtojen määrän lisääntyessä ja hoitotulosten parantuessa on tänä syksynä saavutettu tilanne, jossa yli 2000 suomalaisella on toimiva munuaissiirre, mikä on lähes kaksinkertainen määrä dialyysihoidossa oleviin potilaisiin verrattuna. Keskeinen tavoite tällä hetkellä on hyljinnän estolääkityksen optimointi niin, että riskit potilaalle ja siirrännäiselle olisivat mahdollisimman vähäiset. Lääkevaihtoehtoja on olemassa, mutta korvausjärjestelmän hitaus vaikeuttaa uusien lääkkeiden käyttöä lääketutkimusten ulkopuolella.

Kaija Salmela, Lauri Kyllönen

Asbestisairauksien radiologiaa

Suomessa on vuosien kuluessa noin 200 000 työntekijää altistunut asbestille. Merkittävimmät sairaudet, bilateraaliset pleuraplakit, asbestoosi sekä työperäinen keuhkosyöpä, ovat paremmin todettavissa tietokonetomografialla kuin perinteisellä thorax-kuvauksella. Tietokonetomografian herkkyydestä johtuen hyvänlaatuiset keuhkopussin muutokset ovat yleinen löydös, ja radiologinen rajanveto ammattitaudin ja normaalin tilan välillä kannattaa tehdä arvioimalla muutosten laajuutta. Nykyinen asbestisairauksien radiologinen diagnostiikka vaikuttaa epäyhtenäiseltä erityisesti fibroosin havaitsemisen ja sen määrän arvioinnin suhteen. Jatkokoulutus yhtenäisen radiologisen ammattitautidiagnostiikan luomiseksi olisi tärkeää.

Mia Tiitola, Tapio Vehmas

Synnytyksen jälkeinen masennus - onko vika hormoneissa?

Lapsivuodeaika altistaa naisen mielenterveyshäiriöille. Synnytyksen jälkeinen masennus on näistä häiriöistä yleisin: synnytyksen jälkeisen kuukauden aikana sairastumisriski on kolminkertainen muiden samanikäisten naisten riskiin nähden. Vaikka useimmat sairastuneista parantuvatkin ilman hoitoa kuuden kuukauden kuluessa, jopa joka neljäs kärsii masennuksesta vielä vuoden kuluttua. Valitettavan usein synnytyksen jälkeinen masennus jää diagnosoimatta. Äidin jääminen ilman tukea ja asianmukaista hoitoa voi aiheuttaa pitkäaikaista haittaa.

Antti Perheentupa

Tinnitus, teoria ja käytäntö

Korvien soiminen eli tinnitus on yleinen vaiva, johon on viime vuosina kiinnitetty paljon huomiota kaikkialla kehittyneissä maissa. Tinnituspotilaan kanssa asioiminen asettaa hoitavalle lääkärille merkittävän määrän sekä lääketieteellisiä että psykologisia vaatimuksia, joita ei tavanomaisissa koulutusohjelmissa ole ollut maassamme helposti saatavilla. Kirjoituksessa esitellään lyhyesti monia tinnituspotilaiden tutkimiseen ja hoitoon liittyviä perusteita, joiden tunteminen on menestyksellisen tinnituspotilaiden hoidon edellytys.

Jukka Ylikoski

Preanalytiikka alueellisessa laboratoriotoiminnassa

Kliinisten laboratoriomääritysten tulosten oikeellisuutta arvioidaan laboratorion sisäisillä ja ulkoisten tahojen järjestämillä kontrolleilla. Näin esille saatava analyyttinen vaihtelu on kuitenkin vain pieni osa laboratoriotuloksen mahdollisesta virheestä. Ennen näytteen tutkimista laboratoriossa siihen ovat ehtineet vaikuttaa jo monet preanalyyttiset tekijät, joiden vaikutus tulokseen voi olla suurempi kuin analyyttinen vaihtelu. Hiljattain käyttöön otettu uusi testauslaboratorioiden akkreditointistandardi SFS-EN ISO/IEC 17025 edellyttääkin preanalyyttisten tekijöiden kartoittamista analyyttisten tekijöiden ohella.

Simo Pohjavaara, Outi Malminiemi, Timo Kouri

Ulkustaudin epidemiologia tänään Kirurgisen hoidon ilmaantuvuus, sairaalahoitojaksot sekä kuolleisuusluvut Suomessa

Ulkustaudin lääkehoito on parantunut merkittävästi viimeisten 20 vuoden aikana.Tutkimuksemme tarkastelee ulkustaudin epidemiologiaa lääkehoidossa tapahtuneet muutokset kattavan ajanjakson aikana. Totesimme, että vuosien 1987-1997 välisenä aikana elektiivisen ulkuskirurgian vuosittainen ilmaantuvuus on laskenut yli 90 %, mutta päivystysleikkausten ilmaantuvuus puolestaan lisääntynyt 27 %. Sairaalahoitojaksojen ilmaantuvuus on vuosien 1972-1992 välisenä aikana kohonnut yli 160 % lähinnä vanhemmilla henkilöillä ilmenneen akuutin mahaverenvuodon vuoksi. Ulkustautiin liittyvä kuolleisuuden nousu näyttää sen sijaan viime vuosina pysähtyneen.

Niku Oksala, Hannu Paimela, Leena Paimela, Riitta Luosujärvi, Eero Kivilaakso

Keliakian diagnosointi

Aiemmin keliakia todettiin vasta, kun oireet olivat selviä, ja ohutsuolessa näkyi tällöin kiistaton suolinukan madaltuminen. Nykyään tauti todetaan varhaisemmin, joten dia- gnostiikassa kohdataan uusia vaikeuksia. Dia-gnoosi perustuu ohutsuolikoepalaan, mutta sen tulkinta on rajatapauksissa vaikeaa, ja siksi näytteiden on oltava laadukkaita. Lisäksi on selvitettävä oireet, sukuanamneesi ja samanaikaiset autoimmuunisairaudet. IgA-luokan endomysium- ja kudostransglutaminaasivasta-aineet soveltuvat keliakian alustavaan seulontaan. Diagnostiikassa on myös huomattava taudille ominaisten tulehdussolujen esiintyminen sekä kliininen ja histologinen vaste gluteenittomaan ruokavalioon.

Pekka Collin, Katri Kaukinen

Voidaanko posttromboottista oireyhtymää estää tehostamalla hoitoa invasiivisilla menetelmillä?

Akuutti syvä laskimotukos hoidetaan yleensä antikoagulanteilla ja lääkinnällisellä hoitosukalla. Posttromboottisen oireyhtymän ilmaantuvuus pitkäaikaisseurannoissa on konservatiivisen hoidon jälkeen 30-70 %. Korkean, pohkeesta lantioon ulottuvan laajan laskimotukoksen ennuste on hyvinkin ongelmallinen, sillä vain 10-30 % potilaista pysyy oireettomina. Optimaalisella antikoagulanttihoidolla ja hoitosukan käytöllä voidaan vaikuttaa ennusteeseen. Kajoavat hoitomuodot, kuten paikallinen katetriohjattu liuotushoito, vähentävät posttromboottisen oireyhtymän ilmaantuvuutta. Täyttä varmuutta laskimoläpän suojauksesta näilläkään menetelmillä ei ole.

Jukka Saarinen, Jorma Lahtela

Aivojen kuvantamismenetelmät psykoterapian tuloksellisuuden tutkimisessa

Moniin psykiatrisiin sairauksiin on todettu liittyvän poikkeavia aivojen kuvantamislöydöksiä. Niitä on todettu välittäjäaineiden kantajamolekyylien tiheyksissä, verenvirtauksessa ja glukoosin kulutuksessa tietyillä aivoalueilla. Psyykenlääkehoitojen aikana nämä muutokset saattavat normalisoitua. Myös psykoterapian aikana on havaittu tapahtuvan osittain samankaltaisia muutoksia verenvirtauksessa ja glukoosiaineenvaihdunnassa. Aiheesta on toistaiseksi julkaistu varsin vähän tutkimuksia, joten löydöksiä on pidettävä vasta alustavina.

Tommi Tolmunen, Mikko Joensuu, Pirjo Saarinen, Pasi Ahola, Jyrki Kuikka, Johannes Lehtonen