Mielenterveys tulevaisuuden työelämässä

Mielenterveysongelmien paino työelämässä on kasvanut 1980-luvulta alkaen.

Pekka Varje, Ari Väänänen

Miten käytän antibiootteja oikein?

Antibiootteja kulutetaan Suomessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Esa Rintala, Jutta Peltoniemi, Reetta Huttunen

Mikrobilääkeresistenssin synty

Mikrobilääkeresistenssi kehittyy ja yleistyy mikrobilääkkeiden aiheuttamassa valintapaineessa.

Tapio Seiskari

Pienen lapsen kuumeilu – voiko se olla Kawasakin tauti?

Kawasakin tauti on etiologialtaan tuntematon pienten lasten systeeminen vaskuliitti.

Heikki Tuikkala, Eeva Salo

Lihavuus heikentää lisääntymisterveyttä

Lihavuuteen liittyvät hormonaaliset muutokset, erityisesti insuliiniresistenssi, vaikuttavat sekä naisten että miesten lisääntymisterveyteen.

Tiina Koskela-Koivisto

Mitä kerron potilaalleni AA:sta?

AA tarjoaa vertaistukea, mutta toipumisohjelman ydin on 12 askelta.

Mauri Aalto

Epileptisen kohtauksen tunnistaminen ja ensihoito

Epileptisistä kohtauksista tajuttomuus-kouristuskohtaus on helpoin tunnistaa. Se voi muuttua vähäoireiseksi, ja tällöin erottaminen kohtauksen jälkitilasta on vaikeaa.

Teemu Pöytäkangas, Satu-Liisa Pauniaho, Jukka Peltola, Sirpa Rainesalo

Lasten korkeaa verenpainetta tulee seuloa

Korkeaa verenpainetta suositellaan seulottavan kolmen vuoden iästä alkaen.

Pauli Pätsi, Markku Leskinen, Matti Nuutinen

Raskausdiabetes yleistyy

Raskausdiabetesta sairastavien osuus synnyttäjistä kasvaa.

Kristiina Tertti, Tapani Rönnemaa

Akuutin haimatulehduksen diagnostiikka ja hoito

Akuutin haimatulehduksen yleisin aiheuttaja Suomessa liiallinen alkoholin käyttö.

Johanna Laukkarinen, Heikki Karjula, Pauli Puolakkainen

Kroonisen haimatulehduksen diagnostiikka ja hoito

Krooninen haimatulehdus on harvinainen, mutta todennäköisesti alidiagnosoitu sairaus. Sen yleisin syy on alkoholin liiallinen käyttö.

Leena Kylänpää, Juha Grönroos, Perttu Arkkila

Pesäke haimassa: miten tutkin, seuraan ja hoidan?

Haiman pesäke voi löytyä sattumalta vatsan kuvantamistutkimuksessa. Kystisen kasvaimen jatkoselvittelyyn sopii parhaiten magneettikuvaus ja kiinteän kasvaimen selvittelyyn varjoainetehosteinen, monivaiheinen tietokonetomografia.

Hanna Seppänen, Johanna Laukkarinen, Eila Lantto, Sari Venesmaa

Endoskopia haimasairauksien diagnostiikassa

Endoskooppisia menetelmiä käytetään yhä enemmän kuvantamisen tukena epäselvien haimamuutosten selvittelyssä.

Antti Siiki, Perttu Arkkila, Heikki Karjula, Leena Kylänpää

Haimasyövän nykyhoito

Toteamishetkellä vain 10–20 % haimasyövistä voidaan hoitaa radikaalileikkauksella.

Saila Kauhanen, Arto Kokkola, Eija Korkeila, Arto Saarela, Pauli Puolakkainen

Lapsen tajunnanmenetys – milloin tulee epäillä sydänperäistä syytä?

Lapsen tai nuoren äkillinen tajunnanmenetys on pelottavuudestaan huolimatta useimmiten hyvänlaatuinen.

Merja Kallio, Anita Hiippala

Sappikivitauti – vatsaoireiden syy vai sattumalöydös?

Sappikiviä esiintyy 10–15 %:lla väestöstä, mutta korkeintaan viidesosalle niistä on koskaan mitään vaivaa. Oireettomia sappikiviä ei tarvitse hoitaa.

Jukka Harju

Notkeat vasta-ainelääkkeet – osa 2

Vasta-ainelääkkeitä käytetään onkologiassa monin tavoin. Tätä käsiteltiin artikkelin ensimmäisessä osassa Lääkärilehdessä 37/2018.

Marko Salmi

Notkeat vasta-ainelääkkeet – osa 1

Terapeuttiset vasta-aineet ovat biologisia lääkkeitä, jotka ovat usein geeniteknologisesti muokattuja.Ne ovat mullistaneet hoitokäytäntöjä laajalti.

Marko Salmi

Aikuispotilaan aivokasvaimen toteaminen päivystyksessä

Aivokasvainpotilaalta on päivystystilanteissa yleensä tunnistettavissa oire, joka herättää epäilyn keskushermoston sairaudesta.

Jussi P. Posti, Jussi O.T. Sipilä

Seroosi retinopatia, nesteinen keskeisen verkkokalvon sairaus

Seroosi retinopatia on viidenneksi yleisin verkkokalvosairaus. Tyypillinen potilas on keski-ikäinen mies.

Niko Kivinen, Kai Kaarniranta