Antikoagulaatiohoito aivoverenkiertohäiriöiden erityistilanteissa
Antikoagulaatiohoitoa käytetään joskus myös muista syistä kuin eteisvärinästä johtuvissa aivoverenkiertohäiriöissä.
Tällaisia erityistilanteita ovat esim. sinustromboosi, kallonpohjavaltimon tukos ja kaulavaltimon dissektoituma. Tutkimustietoa niistä on vähän.
Ensisijaisia lääkkeitä ovat pienimolekyyliset hepariinit ja varfariini. Suorien antikoagulanttien käyttö lisääntynee tutkimustiedon karttuessa.
Suurin osa aivoverenvuodon saaneista eteisvärinäpotilaista näyttää hyötyvän antikoagulantin aloittamisesta uudelleen muutaman kuukauden kuluttua vuodosta.
Rutiininomaisen käytön hyödystä tromboosiprofylaksiassa ei ole näyttöä. Hyödyt ja riskit punnitaan potilaskohtaisesti.
Iskeemisen aivoverenkiertohäiriön (AVH) sekundaaripreventio perustuu etiologian mukaisesti joko verihiutale-estäjiin (antiaggregatorinen hoito) tai antikoagulantteihin (AK). Antikoagulanteista eteisvärinään liittyvän aivoinfarktin estossa on hiljattain ilmestynyt kattava suomenkielinen katsaus (1).
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



