Vanhus sydänpotilaana päivystyksessä

Elintoimintojen heikkeneminen, huonontunut toimintakyky ja monisairastavuus on otettava huomioon vanhuspotilaiden tutkimusten ja hoidon suunnittelussa.

Raimo Kettunen, Jani Mononen, Timo Strandberg

Oikaisu

Lääkärilehden numerossa 23/2015 julkaistussa artikkelissa Yksityissektorin potilastietojärjestelmät arvioitu (s. 1660-7) taulukossa 4 ja sen tulkinnassa oli virheitä. Kuudessa asenneväittämässä oli samaa mieltä ja eri mieltä -väittämät väärin päin. Virheet on korjattu artikkelin pdf-versioon.

Lyhytsuolioireyhtymää sairastavien ennuste paranee

Lyhytsuolioireyhtymää sairastavien suolistosta ei imeydy riittävästi nestettä ja ravintoaineita, minkä vuoksi normaalin energia- ja nestetasapainon ylläpitämiseksi tarvitaan pitkäaikaista suonensisäistä ravitsemusta.

Annika Mutanen, Laura Merras-Salmio, Mikko Pakarinen

Syömishäiriöiden varhainen tunnistaminen perusterveydenhuollossa

Syömishäiriöt ovat yleisiä nuorten naisten mielenterveyden häiriöitä.

Jaana Suokas

Nuoruusiän syömishäiriöiden hoito erikoissairaanhoidossa

Vaikeiden syömishäiriöiden tutkimus ja hoito kuuluu varsinkin sairauden alkuvaiheessa erikoissairaanhoitoon.

Jaana Ruuska, Riittakerttu Kaltiala-Heino

Uutta tietoa kilpirauhashormonien säätelystä ja vaikutuksesta

Kilpirauhashormonien pitoisuutta veressä säätelee akseli, jonka muodostavat aivot, aivolisäke ja kilpirauhanen. Keskeinen tekijä säätelyssä on tyreotropiinia (TSH) vapauttava hormoni (TRH), jota tuottaa hypotalamus.

Pasi Salmela

Alzheimerin tauti työikäisellä

Alzheimerin tauti on yleisin etenevä muistisairaus myös työikäisillä.

Merja Hallikainen, Anne M. Remes

Milloin plastiikkakirurginen potilas kuuluu lähettää julkiseen erikoissairaanhoitoon?

Julkisessa erikoissairaanhoidossa tehdään vain sellaisia plastiikkakirurgisia leikkauksia, joille on lääketieteellinen peruste.

Ilkka Koskivuo

Iäkkään rytmihäiriöpotilaan tutkimukset ja hoito

Sydämen rakenteelliset poikkeavuudet lisääntyvät ikääntyessä. Sen takia myös rytmihäiriöiden esiintyvyys lisääntyy.

Sinikka Yli-Mäyry

Paksu- ja peräsuolisyövän maksan etäpesäkkeiden hoito

Paksu- ja peräsuolisyöpään sairastuneista potilaista noin puolella todetaan jossain sairauden vaiheessa etäpesäkkeitä maksassa. Vain noin viidennekselle heistä voidaan tehdä etäpesäkkeiden poistoleikkaus, joka mahdollistaa paranemisen.

Arto Saarela, Katariina Klintrup, Jukka Perälä, Heikki Kiviniemi, Heikki Karjula, Jyrki Mäkelä

Aikuisten kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnostiikka

Kilpirauhasen vajaatoiminta jaetaan kliiniseen ja subkliiniseen hypotyreoosiin. Niiden diagnostiikka perustuu S-TSH:n ja S-T4V:n laboratoriotutkimuksiin.

Pasi Salmela

Ravistellun vauvan oireyhtymä - vaikeasti tunnistettava kaltoinkohtelu

Vauvan ravistelu voi aiheuttaa hengenvaarallisia aivovammoja.

Niina Salokorpi, Juha-Jaakko Sinikumpu, Willy Serlo

Alkoholin ongelmakäytön tunnistaminen ja hoito

Alkoholin ongelmakäyttäjän hoidossa on tärkeää ottaa huomioon potilaan muutosvalmiuden eri vaiheet.

Sari Castrén, Anna-Maija Pakkanen, Hannu Alho

Äkillinen rintakipu - sydänlihastulehdus vai sydäninfarkti?

Sydänlihastulehduksen ja sydäninfarktin välillä pystytään usein tekemään erotusdiagnoosi oireiden ja EKG:n perusteella.

Kjell Nikus, Ville Kytö

Onko jo aika muuttaa lasten ylläpitonestehoidon käytäntöä?

Lapsi tarvitsee suonensisäistä nestehoitoa, kun suun kautta annettu nesteytys ei onnistu.

Janne Kataja

Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa

Vuodesta 2010 alkaen on elintarvikkeisiin lisätyn D-vitamiinin määrä kaksinkertaistettu, ja se on tehonnut: saanti on nykyään pääasiassa riittävää.

Susanna Raulio, Heini Hyvärinen, Suvi M. Virtanen

Borrelioosin kliininen diagnostiikka ja hoito

Borrelioosin alkudiagnostiikka perustuu altistus- ja oireanamneesiin ja kliinisiin löydöksiin.

Mari Kanerva

Iltavirkut ovat alttiita monille sairauksille

Ihmisen sisäisen kellon tutkimus on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä.

Ilona Merikanto, Timo Partonen, Tuuli Lahti

Kiveksen kiertymä - kiireellä hoitoon

Kiveksen kiertymä on äkillisen kiveskivun yleinen syy lapsuus- ja nuoruusiässä. Sen esiintymishuiput ovat ensimmäisen elinvuoden ja etenkin kuukauden aikana sekä murrosiässä.

Eija Mäkelä

Protonipumpun estäjien pitkäaikaisen käytön haitat

Protonipumpun estäjien käyttöön liittyy riskejä, joten lääkityksen hyödyt ja haitat kullekin potilaalle tulee punnita tarkkaan.

Perttu Arkkila