Ratkeaako nivelreuman arvoitus?

Liikuntaelinten sairaudet ovat merkitsevä terveydellinen ja taloudellinen ongelma erityisesti kehittyneissä maissa. Tästä tautiryhmästä muodostavat niveltulehdukset suuren osan. Niiden joukko on kirjava vaihdellen lievistä ohimenevistä vaivoista tilapäisesti invalidisoivaan reaktiiviseen artriittiin ja tuhoisaan nivelreumaan.

Simo Nikkari

Syndekaani-1 estää syöpäsolun pahanlaatuista kasvua

Väitöskirjatyössä osoitetaan, että estämällä syndekaanin häviäminen rintasyöpäsolujen pinnalta geeniteknologian avulla, solut muuttuvat hyvänlaatuisiksi. Aivan uusi ja yllättävä havainto oli, että pelkkä eristetty syndekaanin solunulkoinen osa esti muidenkin pahanlaatuisten syöpäsolujen, mutta ei normaalien solujen, kasvua. Tähän tulokseen johtivat Turun biotekniikan keskuksen johtajan, professori Markku Jalkasen tutkimusryhmässä tehdyt aikaisemmat havainnot, että esimerkiksi iho- ja rintasyövissä solunpinnan molekyyli syndekaani häviää solujen muuttuessa pahanlaatuisiksi syöpäsoluiksi ja että syndekaanin väheneminen korreloi potilaiden huonoon ennusteeseen. Tutkimukset ovat herättäneet kansainvälistä mielenkiintoa ja johtaneet laajoihin lisätutkimuksiin, jotka tähtäävät uusien syövän hoitomenetelmien kehittämiseen.

Markku Mali

Skleroderma ja SLE: perinnöllisten tekijöiden ja autovasta-aineiden merkitys

Immuunijärjestelmä puolustaa elimistöä normaalioloissa erittäin tehokkaasti ulkopuolisia tekijöitä vastaan. Tähän järjestelmään voi kuitenkin tulla ohjelmointivirhe, ja puolustusmekanismit voivat kääntyä elimistöä itseään vastaan; osa näistä virheellisistä reaktioista aiheuttaa kliinisen autoimmuunitaudin. Kaksi nivelreumaa harvinaisempaa autoimmuunitautia, skleroderma ja SLE, olivat tämän tutkimuksen kohteena.

Marja Hietarinta

Kromosomimuutokset ei-pienisoluisissa keuhkotuumoreissa

Kromosomipoikkeavuuksiin syövissä on kiinnitetty huomiota 60-luvulta lähtien, jolloin Philadelphia-kromosomia koskevat havainnot julkaistiin. Tämä kromosomi on tyypillinen löydös kroonisessa myelooisessa leukemiassa. Sen jälkeen on tyypillisiä muutoksia havaittu myös muissa verisyövän muodoissa, ja nykyään kromosomianalyysi on jo rutiinikäytössä näiden diagnostiikassa. Esimerkiksi lastensyövissä karyotyypillä on muista tekijöistä riippumaton ennustearvo, ja veritautien eri pää- ja alaryhmät voidaan usein tunnistaa niille tyypillisten poikkeavuuksien avulla.

Maria Johansson Soller

Sukupuolisteroidien, GnRH:n ja paaston vaikutus gonadotropiinien geeni-ilmentymiseen, synteesiin ja eritykseen

Aivolisäkkeen gonadotropiiniso-lujen erittämät gonadotropiinit, luteinisoiva hormoni (LH) ja follikkelia stimuloiva hormoni (FSH) säätelevät niin naaraan kuin koiraankin sukupuolirauhasten toimintaa sekä sukupuolihormonien muodostumista ja eritystä että sukusolujen kypsymistä. Koiraalla LH lisää kiveksen Leydigin solujen testosteronituotantoa ja FSH stimuloi Sertolin soluja, jotka yhdessä testosteronin kanssa ylläpitävät siittiötuotantoa.

Antti Perheentupa

Alkoholin vaikutus kolesteroliestereiden siirtäjäproteiiniin

Kolesteroliestereiden siirtäjäproteiini (CETP) siirtää lipidejä plasman lipoproteiinien välillä. Se siirtää kolesteroliestereitä HDL-hiukkasista (high density lipoprotein) VLDL- ja LDL-hiukkasiin (very low density lipoprotein ja low density lipoprotein) ja triglyseridejä päinvastaiseen suuntaan. Tiedetään, että alkoholinkäyttö suurentaa HDL-kolesterolin määrää veressä. Koska kolesteroliestereiden siirtäjäproteiini voisi olla yhtenä tekijänä tämän taustalla, väitöskirjatyössä tutkittiin alkoholin vaikutusta kolesteroliestereiden siirtäjäproteiiniin.

Minna Hannuksela

Ruumiinliikkeet unen aikana

Aivopuoliskojen välisten, erityisesti ihmiselle ominaisten toimintaerojen kiistattomin somaattinen ilmentäjä on käsien normaali puoliero eli kätisyys. Aiemmat, elektrofysiologiset tutkimukset aivojen puolieroista unen aikana ovat antaneet ristiriitaisia ja epäselviä tuloksia, ja vaikka puolierot ovat pitkään olleet kiinnostuksen kohteena psykiatriassa, ei unen aikana ilmenevän lateralisoitumisen psykiatrisista yhteyksistä ole aiemmin julkaistuja tieteellisiä tutkimuksia.

Hannu Lauerma

Perhekeskeisyys yleislääketieteessä Tutkimus perhelääkärikoulutuksen vaikutuksista yleislääkärin työssä

Tutkimuksessa analysoitiin Suomessa toteutetun systeemiteoreettiseen ajatteluun perustuvan perhelääkärikoulutuksen sisältöä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää perhelääkärikoulutuksen tarpeellisuus ja vaikutukset yleislääkärin työssä. Ensimmäinen kaksi vuotta kestänyt perhelääkärikoulutus toteutettiin Oulussa vuosina 1989-91. Koulutuksen suunnittelussa mallina oli mm. Rochesterin yliopistossa Yhdysvalloissa toteutettu perhelääkärikoulutus.

Jorma Kiuttu

Fluoridin kinetiikka kroonisessa munuaisten vajaatoiminnassa

Kuopio on ollut Suomessa ainoa paikkakunta, jossa juomaveteen on lisätty fluoria vuodesta 1959 lähtien 30.11.92 saakka. Fluorauksen tarkoituksena on ollut vähentää hammaskariesta. Kuopion juomaveden fluoripitoisuus oli keskimäärin 1,2 mg/l. Kuopion ulkopuolelta tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden käyttämän juomaveden fluoripitoisuus oli alle 0,1 mg/l.

Erkki Lampainen

Narkolepsia

Narkolepsia on ranskalaisen neuropsykiatrin Gélineaun kuvaama syyltään tuntematon ja yleensä idiopaattinen uni-valverytmin häiriö. Pääoireita ovat poikkeava väsymys päivittäin toistuvine vastustamattomine nukahteluineen, usein myös hyvin epätavallisissa tilanteissa sekä katapleksia, äkillinen lihasvoiman heikentyminen yleensä voimakkaiden tunnetilojen yhteydessä. Narkolepsian esiintyvyydeksi mainitaan kirjallisuudessa noin 0,05 %, mutta Suomessa on toistaiseksi todettu arviolta 150 potilasta.

Christer Hublin

Bakteerien osuus äkillisten niveltulehdusten taudinkuvaan

Bakteeriartriittia pidetään edelleen nopeiten rustotuhoon johtavana niveltulehduksen muotona. Toisaalta käsitteiden bakteeriartriitti ja reaktiivinen artriitti raja on hämärtynyt, kun tieto bakteerien osuudesta steriilien artriittien etiologisena tekijänä on lisääntynyt. Tässä tutkimuksessa vertailtiin akuuttiin artriittiin sairastuneiden potilaiden löydöksiä ja ennustetta sellaisten piirteiden löytämiseksi, jotka olisivat tyypillisiä nimenomaan bakteeriartriitille.

Pirkko Kortekangas

Tupakoinnin vaikutukset keuhkojen toimintaan

Nuorison ja nuorten aikuisten tupakointi väheni Suomessa 70-luvun lopulla, mutta lisääntyi jälleen 80-luvulla. Vuonna 1989 tupakoi tytöistä noin 23 % ja pojista noin 33 %. Vaikka tupakointia pidetään tärkeimpänä yksittäisenä sairautta ja kuolemaa aiheuttavana tekijänä keski-iässä, ei tupakoinnin vaikutuksia keuhkojen toimintaan nuorella aikuisiällä ole juuri selvitetty. Myös passiivinen tupakointi on varsin yleistä. Altistuneiden osuutta koskevat arviot ovat vaihdelleet lapsiväestöissä välillä 40-68 % ja aikuisväestöissä 5-73 %. Passiivisen tupakoinnin vaikutuksia nuorten aikuisten keuhkoihin ei ole aiemmin tutkittu. Krooninen obstruktiivinen keuhkosairaus on toimintakyvyttömyyttä ja kuolemaa aiheuttava sairaus, joka kehittyy yleensä hitaasti melko huomaamattomana aiheuttaen selviä oireita vasta taudin myöhäisessä vaiheessa. Ennaltaehkäisyn kannalta olisi tärkeää tunnistaa mahdolliset riskiryhmät jo taudin alkuvaiheissa.

Maritta S. Jaakkola

Lisätietoa Alzheimerin taudin lääkehoidon kehittelyyn

Ikääntymisen myötä, Alzheimerin taudissa ja muissa aivojen degeneratiivisissa, dementoivissa sairauksissa korkeammat aivotoiminnot, kuten oppiminen, muisti, vireystaso ja tarkkaavaisuus heikentyvät. Alzheimerin taudin etiologia on yhä edelleen tuntematon. Sen sijaan aivoissa tapahtuvista muutoksista taudin aikana tiedetään jo kohtalaisen paljon. Alzheimerin taudissa on havaittu esimerkiksi etuaivojen pohjaosista nousevien kolinergisten hermoratojen (asetyylikoliinia välittäjäaineena käyttävät hermoradat) ja myöskin aivorungosta nousevien serotonergisten hermoratojen (serotoniinia välittäjäaineena käyttävät hermoradat) degeneroituvan. Näiden nousevien välittäjäainejärjestelmien otaksutaan olevan hyvin tärkeitä korkeampien aivotoimintojen, kuten muistin, oppimisen ja tarkkaavaisuuden säätelyssä, ja niinpä niiden degeneroitumisen ajatellaan ainakin osittain selittävän niitä korkeampien aivotoimintojen muutoksia, joita mm. Alzheimerin taudissa tapahtuu. Tähänastiset Alzheimerin taudin hoitokokeilut ovat tähdänneet oireiden palliatiiviseen hoitoon pohjautuen siihen tietoon, jota on saatu tutkimalla Alzheimerin taudissa tapahtuvia aivojen hermovälittäjäainejärjestelmien muutoksia ja niiden yhteyttä taudin oireisiin ja jäljittelemällä näitä muutoksi koe-eläimissä. Kolinergisen ja vähäisemmässä määrin myös serotonergisen järjestelmän osuutta erikseen muistin ja oppimisen säätelyssä on selvitelty jo vähän laajemminkin, mutta näiden kahden järjestelmän interaktiot ovat vielä jokseenkin tuntemattomia.

Minna Riekkinen

Spinaalianalgesiaan vaikuttavia tekijöitä

Väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää spinaalianalgesiaan vaikuttavia tekijöitä, vertailla alaraajan ortopedisten leikkausten jälkeisiä kivunlievitysmenetelmiä ja kivunhoidon laatua. Suurin osa tutkimuspotilaista sai spinaalipuudutuksen. Spinaalipuudutuksen tason katsottiin aiemmin vakiintuneen tunnin kuluttua puudutuksesta. Yksittäisissä potilastapauksissa viitteitä myöhemmästä tasonmuutoksesta on ollut havaittavissa, joten asia tutkittiin vakioiduissa olosuhteissa. Yllättäen havaittiin, että 40:stä potilaasta kuudella (15 %) puudutuksen taso nousi vielä 80-115 minuuttia puudutuksen jälkeen. Tason nousu oli 1-4 segmenttiä. Puudutustason noustessa myös sympaattinen blokki nousee, mikä saattaa aiheuttaa pulssin ja verenpaineen laskua. Potilaita liikuteltaessa on siis syytä olla varovainen niin kauan kuin puudutustaso on nivustaipeen yläpuolella.

Leila Niemi

Seulontakuvauksessa löytyneiden keuhkosyöpätapausten riskitekijät

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Syövänehkäisytutkimuksen eli SETTI-tutkimuksen alussa todettujen keuhkosyöpätapausten riskitekijöitä mukaan lukien ravitsemus, ennakoivat oireet ja kliininen kuva.

Eija-Riitta Salomaa

Imeväisen koliikki

Vauvan itku on evoluution aikana kehittynyt tärkeä signaali, jolla vauva saa äidiltä ravintoa ja pitää kontaktin äitiin. Itkusignaalin käytöstä tulee epätarkoituksenmukainen, kun lapsen fyysisten tarpeiden tyydyttäminen - ravinnon ja läheisyyden antaminen - ei riitäkään lopettamaan itkua. Imeväisen koliikiksi kutsutaan tilannetta, jossa vauva itkee kohtausmaista, kimeää kipuitkua, yleensä iltaisin, ja itkukohtaukset jatkuvat rauhoitteluyrityksistä huolimatta tuntikausia. Vaivat alkavat yleensä toisen elinviikon aikana ja loppuvat kolmen kuukauden iässä, mistä on peräisin nimitys kolmen kuukauden koliikki.

Liisa Lehtonen

Glaukooman kirurginen hoito

Glaukooma on hoitamattomana sokeuteen johtava silmäsairaus, jonka etiologia on multifaktoriaalinen. Kohonnut silmänpaine on vain yksi taudin riskitekijöistä, joskin se on ainut tekijä, johon voidaan hoidolla vaikuttaa. Silmänpaineen laskeminen on toistaiseksi ainut yleisesti hyväksytty hoitomuoto kaikissa glaukoomatyypeissä.

Eija Vesti

Glukoosi-insuliini-kalium ja magnesium koronaariohitusleikkauspotilaan nestehoidossa

Yhä paremmat anestesia- ja tehohoitomenetelmät, parempi leikkaustekniikka sekä verikardioplegian käyttöönotto ovat parantaneet sepelvaltimo-ohitusleikkausten tuloksia viime vuosien aikana. Kuitenkin on merkkejä siitä, että suotuisa kehitys olisi pysähtymässä tai jopa kääntymässä, koska leikataan yhä iäkkäämpiä ja huonokuntoisempia potilaita ja uusintaleikkaukset ovat yleistymässä. Tästä syystä tarvitaan edelleen parempia hoitomenetelmiä kriittisesti sairaitten potilaitten hoitamiseksi anestesian ja leikkauksen aikana sekä postoperatiivisessa vaiheessa.

Jan-Ola Wistbacka

BCG-rokotus

Tuberkuloosirokotus on 1950-luvulta alkaen kuulunut suomalaislasten rokotusohjelmaan. Yleensä se annetaan muutaman päivän iässä, tavallisimmin jo synnytyssairaalassa. Tuberkuloosin esiintyvyys on laskenut Suomessa vuosi vuodelta, ja lapsilla se on äärimmäisen harvinainen. Toisaalta maailmanlaajuisesti epidemiologinen tilanne on erittäin huolestuttava. Suomessa koululaisten uusintarokotuksista luovuttiin muutama vuosi sitten. Mikäli tuberkuloosin esiintyminen edelleen vähenee, jouduttaneen myös primaarirokotuksen merkitystä arvioimaan uudelleen.

Liisa Kröger

Epidemiology of stroke in Finland in the finnish adult population: the FINMONICA stroke register

The present study aimed at assessing incidence, mortality, and case-fatality of stroke in the adult and elderly population of Finland during 1983-1989, by means of a population-based stroke register set up in the eastern (Kuopio and North Karelia) and southwest- ern (Turku/Loimaa) part of the country.

Cinzia Sarti