Oksikonin farmakologia

Oksikoni on luonnon oopium-alkaloidin, thebaiinin semisynteettinen johdos, jota on käytetty kivun hoidossa yli 75 vuoden ajan. Rakenteeltaan oksikoni muistuttaa morfiinia, mutta sen fysiokemialliset ominaisuudet tunnetaan huonosti. Oksikonin farmakokinetiikkaa ihmisellä ei ole tutkittu lainkaan, ja sen analgeettinen tehokin on huonosti selvitetty. Pitkästä kliinisestä käytöstä huolimatta oksikonista on ollut saatavilla muutoinkin niin vähän tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa, että uutena lääkeaineena sitä ei voitaisi hyväksyä potilaskäyttöön tätä nykyä. Näistä syistä tässä seitsemästä osatyöstä koostuvassa anestesiologis-farmakologisessa väitöskirjassa tutkittiin laajasti oksikonin farmakologiaa sekä perustutkimuksen menetelmin että käytännön sovelluksin.

Reino Pöyhiä

Tasapainolevytutkimuksen metodologiaa

Huimaus on varsin yleinen oire, jonka tutkimiseen ja hoitoon osallistuvat usein yleislääkärit, korvalääkärit, neurologit ja vanhustyötä tekevät lääkärit. Mahdollisuudet tutkia huimausta ovat rajoitetut ja tutkimusmenetelmillä on vain pieni merkitys diagnoosin tarkassa selvittämisessä. Objektiivisia mittareita huimauspotilaiden hoidon ja kuntoutuksen tehon seurantaan tarvitaan. Tasapainolevytutkimus eli posturografia käsittää tekniikoita, jolla tutkitaan vartalon huojuntaa. Vaikka tasapainolevyjä käytetään rutiinisti neuro-otologiseen tutkimukseen liittyvinä ainakin maamme kaikissa yliopistoklinikoissa, on tutkimiseen liittyviä perusasioita vasta osin raportoitu. Niin meiltä kuin muualtakin maailmasta puuttuvat yhtenäiset standardit, jotka parhaiten kuvaisivat tutkittavan kykyä säilyttää tasapainonsa tai ilmaisisivat parhaiten tasapainohäiriöitä. Tasapainolevyllä mitataan levyn pintaan kohdistuvien voimien projisoitumista potilaan seistessä levyllä. Halutut parametrit lasketaan tietokoneella.

Seija Uimonen

Glukoosi-rasvahapposykli ja insuliiniresistenssi

Insuliiniresistenssi eli insuliinin heikentynyt teho kohde-elimissä, esiintyy mm. tyypin 2 diabeteksessa sekä ylipainoisilla henkilöillä. Insuliiniresistenssin syntymekanismeista ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa näissä tautitiloissa. Yksi mahdollinen insuliiniresistenssin aiheuttaja on glukoosi-rasvahapposykli, jonka mukaan lisääntynyt rasvahappo-oksidaatio alentaisi glukoosin käyttöä ja oksidaatiota. Tämän alunperin rottakokein osoitetun syklin merkitys ihmisen insuliiniresistenssin synnyssä on ollut kiistanalainen. Glukoosi-rasvahapposyklin olemassaolo on kuitenkin herättänyt toivon saada veren rasvahappoja alentavista lääkkeistä apua huonoon glukoosinkäyttöön ja korkeaan verensokeriin aikuistyypin diabeteksessa.

Carola Saloranta

Mamaohjelma rintasyövän varhaistoteamiseen

Väitöskirjassa käsitellään tekijän kehittämää ja kokeilemaa rintasyövän seulontaohjelmaa, joka koostuu informatiivisesta osasta ja kliinisestä osasta. Seulontatestinä toimii naisen oma rintojen terveystarkkailu kerran kuukaudessa ja löydösten verifiointi tapahtuu diagnostisella mammografiakuvauksella. Ohjelman toteuttaminen nojaa olemassa olevaan terveydenhuoltojärjestelmään. Ohjelman tarkoituksena on käyttää hyväksi naisen kykyä havaita rinnoissaan muutoksia kaksisuuntaisen kommunikaation mahdollisuuksia saada aikaan terveyskäyttäytymismuutos.

Gisela Gästrin

Magneettikuvauksella tietoa syövän hoidon sivuvaikutuksista

Lasten syöpätautien ennuste on parantunut viime vuosikymmeninä ratkaisevasti, ja suurin osa lapsista paranee. Yhä enemmän on alettu kiinnittää huomiota syövän hoidon aiheuttamiin haittavaikutuksiin, joita voi ilmetä sekä hoidon aikana että jopa vuosikymmeniä sen jälkeen. Vakavat sivuvaikutukset ovat harvinaisia, mutta ne voivat ratkaisevasti haitata normaalia elämää. Keskushermotosivuvaikutusten riski kasvaa käytettyjen hoitomenetelmien myötä, ja esimerkiksi sädehoidon ja solunsalpaajahoidon yhdistelmäkäyttöön liittyy enemmän haittavaikutuksia kuin kummankaan menetelmän käyttöön yksinään. Syöpää sairastaneilla lapsilla on todettu rakenteellisia aivomuutoksia, kuten eriasteista valkoisen aivoaineen vauriota lievästä glioosista ja demyelinaatiosta aina nekroottiseen leukoenkefalopatiaan saakka sekä aivo-selkäydinnestetilojen laajentumaa. Oppimiskyvyn heikentymistä saattaa esiintyä ilman rakenteellisia aivomuutoksiakin. Endokrinologisista ongelmista on tavallisin aivojen sädehoidon jälkeen esiintyvä kasvuhormonin puutos, mikä voi johtaa lyhytkasvuisuuteen. Uusien kasvainten riski on syövästä parantuneilla noin 4-6-kertainen muuhun väestöön verrattuna. Syövän hoidon jälkeisistä aivokasvaimista glioomat ovat tavallisimpia, mutta myös meningeoomia on todettu aivan pientenkin sädeannosten jälkeen.

Eija Pääkkö

Tulehdusreaktion mekanismit

Väitöskirja kuuluu immunologian osa-alueeseen, ja se käsittelee tulehdusreaktion mekanismeja.

Juha Pekka E. Turunen

Kaikukuvaus täydentää mammografiaa rintarauhassairauksien diagnosoinnissa ja toimenpiteiden ohjauksessa

Mammografia on sensitiivinen rintarauhasen kuvantamismenetelmä, jonka avulla voidaan havaita rintasyöpä pienenä, sormin tuntumattomana, jolloin hoitotulokset ovat yleensä erittäin hyvät. Täydentäviä tutkimuksia, lisäprojektioita, suurennuskuvausta, kaikukuvausta ja ohutneulanäytteen ottoa tarvitaan usein mammografiassa todetun muutoksen laadun selvittämisessä. Kaikukuvauksen tärkeimpänä käyttöalueena pidetään kiinteän ja kystisen muutoksen erottamista. Mikäli mammografiassa todetun kasvaimen laatu ei selviä täydentävilläkään tutkimuksilla, tarvitaan leikkausta ja mikroskooppista tutkimusta. Sormin tuntumaton muutos merkitään leikkausta varten teräslangalla.

Tarja Rissanen

Antipsykoottiset lääkeaineet - Klotsapiini

Antipsykoottiset lääkeaineet muodostavat skitsofrenian lääkehoidon perustan. Laajassa käytössä olevien ns. klassisten antipsykoottien (esim. haloperidoli) vaikutusmekanismi liitetään aivojen dopamiini D2-reseptorien salpaukseen. Pitkäaikaisen hoidon aikana ilmenevät neurologiset ekstrapyramidaali-sivuvaikutukset rajoittavat kuitenkin näiden lääkkeiden käyttöä. Klotsapiini on epätyypillinen antipsykoottinen lääkeaine, jolla on klassisiin antipsykootteihin nähden monia etuja. Tärkeimmät näistä ovat sen vähäiset ekstrapyramidaali-järjestelmään kohdistuvat sivuvaikutukset sekä merkittävä teho krooniseen, klassisille antipsykooteille hoitoresistenttiin skitsofreniaan. Toisaalta klotsapiinillakin on omat sivuvaikutuksensa, joista vaarallisin on sen joillakin potilailla aiheuttama agranulosytoosi. Klotsapiinin vaikutusmekanismeja ei vielä tarkoin tunneta. Tiedetään kuitenkin, että klotsapiini vaikuttaa moniin neurotransmitterijärjestelmiin sitoutuen lukuisiin eri reseptoreihin, mm. dopamiini-, muskariini-, histamiini-, serotoniini- ja alfa-adrenergisiin reseptoreihin.

Mikko Kuoppamäki

Uusi menetelmä sepsiksen nopeaan diagnostiikkaan

Pahanlaatuisten veritautien (akuutit ja krooniset leukemiat, lymfoomat ja multippeli myelooma) ennuste on tehostuneiden hoitojen ansiosta parantunut Suomessa oleellisesti. Hyvää hoitotulosta uhkaavat kuitenkin infektiot, jotka ovat edelleen merkittävä diagnostinen ja hoito-ongelma ja verisyöpäpotilaiden yleisin kuolinsyy. Infektiotapahtumien määrä ei ole kymmenen viime vuoden aikana vähentynyt, infektioita aiheuttavien bakteerien kirjo vain on muuttunut. Sepsis on erityisen tärkeä kliininen ongelma verisyöpäpotilaiden hoidossa.

Esa Rintala

Miten keski-ikäinen nainen kokee terveydentilansa?

Kaikkialla länsimaissa naiset elävät miehiä pidempään. Kuitenkin he käyttävät terveyspalveluja enemmän kuin miehet. Eliniän pidetessä vanheneva ja iän myötä myös raihnaistuva naisjoukko suurenee. Tarvitaan monitieteistä tutkimustietoa terveyteen yhteydessä olevista tekijöistä. Vain sitä kautta, että otetaan huomioon myös ne olosuhteet, missä ihmiset elävät, on mahdollista edistää terveyttä ja ehkäistä sairauksia.

Raili Peltonen

Prostaglandiini E1 impotenssin diagnostiikassa

Impotenssin tärkeimmät riskitekijät ovat valtimokovettumatauti, verenpainetauti, korkea kolesteroli, sokeritauti, tupakointi ja yli 50 vuoden ikä. Kliiniseen diagnostiikkaan on kehitetty menetelmiä, joilla voidaan arvioida psyykkisten ja verenkiertotekijöiden merkitystä. Hermoston ja paisuvaiskudoksen vanhenemiseen liittyviä muutoksia ei käytännössä edelleenkään pystytä tutkimaan. Vaskulaarisen impotenssin diagnostiikassa ei ole aikaisemmin riittävästi kiinnitetty huomiota siihen, että verenkiertoa koskevat tutkimukset olisi tehtävä maksimaalisen sileälihasrelaksaation aikana, sillä vain näin voidaan simuloida normaalin erektion hemodynaamisia olosuhteita.

Harry Nisén

TT-kuvaus tärkeä leikkauskelpoisuutta arvioitaessa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keuhkosyövän levinneisyys syövän toteamishetkellä ja arvioida leikkauskelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä vuosina 1980-1984 kerätyn aineiston perusteella. Aineisto koostui alunperin 300 potilaasta. Näistä 249 tapauksessa histologinen diagnoosi varmistui primaariksi keuhkosyöväksi ja tämä määrä potilaita kelpuutettiin lopulliseen tarkasteluun. Miehiä oli 233 ja naisia 16. Potilaiden keski-ikä oli 65 v (42-85 v). Aineisto jakautui histologisesti siten, että pienisoluinen keuhkosyöpä oli 46:lla ja ei-pienisoluinen 203:lla.

Antti Taivainen

MEG käyttökelpoinen aivotoiminnan selvittelyssä

Päänulkoiset magneettikentät heijastavat aivokuoren pyramidisolujen postsynaptisia virtoja apikaalidendriiteissä, erityisesti aivokuoren uurteissa. Magneettikenttiä voidaan mitata pään ulkopuolelta herkillä suprajohtavuuteen perustuvilla magnetometreilla. Menetelmä on nimeltään magnetoenkefalografia (MEG). Väitöskirjatyössä kartoitettiin MEG:n käyttömahdollisuuksia aivokuoren terveen ja patologisen toiminnan paikantamisessa.

Ritva Paetau

Ihmisen P450-entsyymit

Vierasainemetaboliaan liittyvät sytokromi P450-entsyymit (CYP) muuttavat vieraita aineita (esim. lääkeaineet, nautintoaineet ja saasteet) ja elimistön omia aineita siten, että ne voidaan poistaa elimistöstä. Näillä entsyymeillä on keskeinen merkitys myös vieraitten aineitten toksisissa vaikutuksissa ja syöpää aiheuttavien aineiden aktivaatiossa. P450-systeemi käsittää useita isoentsyymejä, jotka eroavat toisistaan mm. substraattispesifisyyden, indusoituvuuden ja geneettisen säätelyn suhteen. Tässä väitöskirjatyössä pyrittiin selvittämään erilaisten kumariini-tyyppisten lääkeaineiden metaboliaa sekä vaikutuksia ihmisen P450-entsyymeihin ja sitä kautta muiden lääkeaineiden metaboliaan. Lisäksi selvitettiin P450-entsyymien kehittyneisyyttä ihmisen sikiökaudella.

Jukka Mäenpää

Leukemialapsi selviää tulehduksista hyvin

Lasten akuutin leukemian ennuste on parantunut huomattavasti viime vuosikymmenien aikana tehostuneen sytostaattihoidon ansioista. Sytostaattihoitojen seurauksena lasten tulehdusherkkyys lisääntyy ja infektiot ovat hoidon aikaisista komplikaatioista merkittävimmät. Leukemialasten vakavia infektioita on tutkittu paljon, mutta tavallisia tulehdustauteja, joita lapset sairastavat kotona ollessaan, on tutkittu vähän.

Merja Möttönen

HLA-geenien osuus MS-taudissa oletettua suurempi

Multippeliskleroosi (MS) on keskushermoston myeliiniä vaurioittava krooninen tulehduksellinen sairaus, jonka puhkeamiseen vaikuttavat sekä ympäristö- että perintötekijät. Kliinisesti MS muodostaa laajan kirjon erilaisia neurologisia oireita ja löydöksiä, joista tyypillisimpiä ovat erilaiset halvaukset, tunto- ja näköhäiriöt, ataksia sekä autonomisen hermoston häiriöt. Histopatologisesti MS:ssä tavataan useita aivojen tai selkäytimen valkeaan aineeseen paikantuvia tulehduspesäkkeitä; tulehdusreaktion syntymekanismit ovat kuitenkin vielä epäselviä. Monet infektiot voivat aiheuttaa MS-potilaalle pahenemisvaiheen; infektion laukaisema autoimmuunireaktio myeliinä kohtaan onkin keskeisin patogeneettinen selitysmalli. Mikrobeista erityisesti virukset ovat olleet aktiivisen tutkimuksen kohteena, ja kohonneita vasta-ainepitoisuuksia useita tavallisia viruksia kohtaan on todettu sekä MS-potilaiden seerumissa että likvorissa. Monet tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että mitään spesifiä MS-agenssia ei ehkä ole olemassa vaan useat mikrobit voivat johtaa taudin puhkeamiseen geneettisesti alttiilla henkilöllä. Geneettinen näkökulma taudin tutkimuksessa onkin voimistunut, vaikka kyseessä ei olekaan mendelistisellä tavalla perinnöllinen sairaus.

Pentti Tienari

Alkoholialtistus ei vanhentanut rottia

Pitkäaikaisen alkoholialtistuksen on väitetty nopeuttavan vanhenemista - erityisesti hermoston vanhenemista - mutta kokeellista tutkimusta aiheesta on tehty hyvin vähän. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin ikääntymisen ja pitkäaikaisen, jopa elinikäisen alkoholialtistuksen vaikutuksia rotan ääreishermostoon ja sydänlihakseen. Eläinmalleina käytettiin Alkon "juopporottakantaa", AA-rottia, joiden annettiin juoda 10-prosenttista etanolia koko aikuisikänsä, sekä eri ikäisiä Wistar-rottia, joille annosteltiin oraalisesti suuria alkoholimääriä 1-4 viikon ajan. Sydänlihaksen osalta tuloksia verrattiin humaaniaineistoon, joka koostui kroonisista alkoholisteista ja ikävakioiduista kontrollitapauksista. Keskeiset tutkimusmenetelmät olivat immunohistokemia, fluoresenssi-, valo- ja elektronimikroskopia sekä mikroskooppinen morfometria.

Pia Jaatinen

Insuliiniresistenssin syitä ja seurauksia

Ylipainoisuus, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, verenpainetauti, kihti ja hyperglykemia (heikentynyt sokerinsieto tai diabetes) ovat yleistyneet länsimaisen elämäntyylin myötä. Näille kaikille poikkeavuuksille on yhteistä kohonnut veren insuliinipitoisuus, joka on merkki insuliiniresistenssistä. Tästä aineenvaihdunnallisten häiriöiden kasaumasta on alettu käyttää nimitystä metabolinen oireyhtymä. Tässä työssä pyrittiin selvittämään eräiden metaboliseen oireyhtymään ja diabetekseen liittyvien ilmiöiden ja insuliiniresistenssin välisiä syy-seuraussuhteita.

Helena Vuorinen-Markkola

Nuorten insuliininpuutos-diabeetikkojen kuolleisuus vähäistä

Insuliinihoidosta riippuvaista lapsuus- ja nuoruusiän sokeritautia esiintyy Suomessa enemmän kuin missään muualla maailmassa. Vuoden 1991 lopussa Kansaneläkelaitoksen tilastoihin oli kirjattu lähes 8 400 alle 30-vuotiasta diabeetikkoa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää toisaalta diabetekseen puhkeamiseen liittyvää kuolleisuutta ja toisaalta insuliininpuutosdiabetekseen sairastuneiden lasten ja nuorten pitkän aikavälin kuolleisuutta ja kuolinsyitä verrattuna samanikäiseen suomalais- väestöön.

Raisa Lounamaa

Korkea kolesterolitaso kasaantuu suvuittain

Korkean kolesterolin - yhden sepelvaltimotaudin suurista vaaratekijöistä - tiedetään kulkevan suvuittain. Noin puolet hyperkolesterolemiataipumuksesta johtuu perintötekijöistä ja puolet ympäristötekijöistä, kuten ravinnosta. Koska korkeaa kolesterolia voidaan nykyään alentaa tehokkaasti uusilla lääkkeillä ja sepelvaltimotaudin vaaraa näin pienentää, ennalta ehkäisevän hoidon merkitys on kasvanut. Onko hyödyllistä tutkia korkean kolesteroliarvon omaavan sukulaisia? Uusimman suosituksen mukaan perinnöllis= 8 mmol/l. Sukulaisten tutkimisen hyödyllisyydestä on vähän tutkimustietoa, varsinkin sellaista, joka perustuisi valikoimattomaan väestöotokseen.

Tapani Ebeling