Epidemiology of stroke in Finland in the finnish adult population: the FINMONICA stroke register

The present study aimed at assessing incidence, mortality, and case-fatality of stroke in the adult and elderly population of Finland during 1983-1989, by means of a population-based stroke register set up in the eastern (Kuopio and North Karelia) and southwest- ern (Turku/Loimaa) part of the country.

Cinzia Sarti

Neutraalin endopeptidaasin esto kokeellisessa sydämen vajaatoiminnassa

Neutraali endopeptidaasi (NEP) on laajalti eri elimissä esiintyvä solukalvoentsyymi, jolla on useita erilaisia substraatteja. NEP:n estäjät hidastavat sydämen natriureettisen hormonin (atrial natriuretic peptide, ANP) hajoamista elimistössä. Koska ANP on voimakas diureetti ja vasodilataattori, ja lisäksi se estää reniini-angiotensiini-aldosteronijärjestelmän sekä sympaattisen hermoston aktivaatiota, on ajateltu että NEP:n esto voisi toimia uutena sydäninsuffisienssin ja hypertension hoitomuotona. Tässä väitöskirjatyössä tutkittiin NEP:n eston munuais-, verenkierto- ja hormonivaikutuksia kokeellisessa kroonisessa sydämen vajaatoiminnassa rotta koe-eläimenä. Lääkeaineina käytettiin kahta NEP:n estäjää (SCH 39370 ja SCH 34826) sekä kaptopriilia.

Karri Helin

Naisten keuhkosyövän epidemiologinen ja kliininen kuva

Naisten keuhkosyöpä on lisääntymässä. Yhdysvaltalaisissa tilastoissa keuhkosyöpä on nykyisin yksi kolmesta yleisimmästä syöpämuodosta naisilla.

Kirsti Mäkipaja

Sepelvaltimotautikuolleisuuden alue-erojen syyt

Sepelvaltimotauti on pitkään ollut suomalaisten tärkein kansantauti. Erityisen huono tilanne on Itä-Suomessa. Aiemmissa tutkimuksissa on esitetty lukuisia olettamuksia alue-erojen syistä, mutta mitään yleisesti hyväksyttyä selitystä ei ole kyetty antamaan.

Seppo Koskinen

Subaraknoidaalivuodon ja aneurysmakirurgian komplikaatiot

Subaraknoidaalivuodon (SAV) ilmaantuvuus on Suomessa erittäin suuri: 20/100 000/v. SAV aiheutuu tavallisimmin aivovaltimon aneurysman puhkeamisesta. Aneurysmia löytyy noin 2 %:lta väestöstä. Yli 30 % potilaista kuolee suoraan primaarivuotoonsa. Eri tasoiset neurologiset puutosoireet ovat myös mahdollisia, mutta usein oireisto rajoittuu kovaan äkilliseen päänsärkyyn ja pahoinvointiin. Aneurysmien luonnollinen ennuste on vakava: 30 % kuolee 6 kuukauden kuluessa uusintavuotoon ja ensimmäisen vuoden jälkeen uusintavuotoja esiintyy 3 % vuosittain. Näin ollen ennalta ehkäisevän kirurgisen hoidon tarve on ilmeinen. Nykyään leikkaushoitoon pyritäänkin ensimmäisinä vuorokausina vuodon jälkeen. Aneurysmaleikkaus on riskeille altis ja itse vuotoonkin liittyy runsaasti komplikaatioita. Yksi SAV:n tyypillisimmistä komplikaatioista on aivovaltimoiden spasmi, jota esiintyy 30 %:lla potilaista. 15 %:lle tästä aiheutuu aivoinfarkteja, joista seuraa neurologisia puutosoireita tai jopa menehtyminen. Spasmin estossa on selvä hyöty Ca-antagonisteista.

Antti Tapaninaho

Kasvaimen tunkeutuminen luuhun

Kasvaimen tunkeutuminen luuhun on tyypillistä monille syöville. Kliinisesti tärkeimpiä ovat rinta- ja eturauhassyöpä, missä yli kahdella kolmasosalla potilaista esiintyy etäispesäkkeitä luustossa, sekä myelooma, missä lyyttisiä luupesäkkeitä todetaan lähes aina. Luun hajoaminen kasvainpesäkkeiden seurauksena aiheuttaa potilaille nykyisistä syövän perushoidoista huolimatta luukipuja, murtumia, halvaantumista ja hyperkalsemiaa. Tämä merkitsee pitkiä sairaalahoitoja ja potilaiden elämänlaadun huononemista.

Taina Taube

Lasten mielenterveys ja elämäntapahtumat

Pysyvät elinolosuhteet ja hyvin toimivat sosiaaliset suhteet edesauttavat lapsen tervettä psyykkistä kehitystä. Nykyisin erilaiset elämäntapahtumat esimerkiksi muutot ja avioerot ovat kuitenkin tavallisia ja vaikuttavat monien lasten elämään. Tässä tutkimuksessa selvitettiin ihmissuhteisiin vaikuttavien elämäntapahtumien, pitkäkestoisten vaikeuksien ja sosiaalisen tukiverkoston merkitystä psyykkisissä häiriöissä ja lisäksi tutkittiin lapsen luotettavuutta tiedonantajana verrattuna hänen vanhempansa antamaan tietoon. Tutkimus kuuluu osana valtakunnalliseen lastenpsykiatriseen epidemiologiseen tutkimukseen, joka suoritettiin kaksivaiheisena vuosina 1989-90.

Kirsti Kumpulainen

Perheen lapsiluvun suunnitteluun vaikuttavat tekijät

Tulevaa väestönkehitystä on vaikea arvioida. On laadittu monimutkaisia malleja eri seikoista, jotka vaikuttavat syntyvyyteen. Uusimman mallin on laatinut L. Donaldsson, joka korostaa G.S. Beckerin teoriaa ajan käytöstä lasten synnyttämiseen ja kasvattamiseen. Ajan käytöksi ei lasketa yksinomaan lasten hoidon vaatimaa suoranaista aikaa, vaan myös sitä aikaa, jota käytetään niiden varojen hankkimiseen, joita tarvitaan lasten vaatimien tavaroiden ja esim. koulutuksen kustantamiseksi. Äidin ja isän ajankäytön lisäksi tulee ottaa huomioon myös muiden sukulaisten mahdollinen ajankäyttö lasten hyväksi. Mukaan tulee ottaa myös yleinen elämäntyylin muutos. Tehokkuuden lisääntyessä työhön käytetty aika vähenee ja vapaa-aika lisääntyy, mutta runsaampi vapaa-aika jaetaan eri tavalla. Lasten hoitoon ei haluta uhrata enää yhtä paljon aikaa kuin menneinä vuosikymmeninä ja perheiden lapsiluku pienenee.

Lauri Salmi

Altistuminen ampumamelulle

Melun aiheuttama kuulovamma on tunnettu monilla aloilla ja erityisesti sotilasammateissa. Kuulovamman vaikutusta toimintakykyyn on yleensä arvioitu määrittämällä kuulon menetyksen aste. Tässä tutkimuksessa oli tarkoitus selvittää melualtistumisen eri seurausten, kuten fysiologisten, psykologisten ja sosiaalisten vasteiden valossa ampumamelusta kuulovamman saaneiden upseerien työ- ja toimintakyvyn muutoksia.

Matti Ylikoski

Silmän paikallispuudutus harmaakaihikirurgiassa

Tutkimuksen tarkoituksena oli parantaa silmäpuudutuksen laatua harmaakaihileikkauksissa potilaan turvallisuutta vaarantamatta. Harmaakaihileikkaukset tehdään yhä useammin päiväkirurgisina toimenpiteinä. Suurin osa potilaista on vanhuksia. Sekä potilaan että leikkaajan kannalta on edullista, jos puudutuksen primaari onnistumisfrekvenssi on korkea ja puudutus on mahdollisimman kivuton. Näiden tutkimusten perusteella voidaan puudutuksen onnistumiseen vaikuttaa puudutustekniikan, puudutteiden ja lisäaineiden valinnoilla. Tutkimuksiin osallistui 609 potilasta.

Johanna Sarvela

Vapaa-ajan liikunta, kardiorespiratorinen kunto ja sepelvaltimotauti

Sepelvaltimotauti (SVT) on Suomessa merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Se on suomalaisten yleisin kuolinsyy. Perinteisten vaaratekijöiden on havaittu selittävän vain hieman yli puolet vaarasta sairastua siihen. Lisäksi mm. vähäinen liikunta ja huono kardiorespiratorinen kunto näyttävät altistavan sairaudelle. Harvat tutkimukset ovat kuitenkaan selvittäneet näiden tekijöiden yhteyttä sairastumisvaaraan. Aikaisemmat tutkimukset ovat tuottaneet vähän tietoa siitä, kuinka paljon ja millaista liikuntaa olisi harrastettava, jotta suojaava vaikutus ilmenisi. Ei myöskään tiedetä, kuinka hyvä kardiorespiratorisen kunnon tulisi olla ehkäisyn kannalta. Tiedon puute johtuu osittain siitä, ettei liikuntaa ole mitattu kvantitatiivisesti ja ettei kardiorespiratorista kuntoa ole arvioitu parhaalla mahdollisella menetelmällä, suoralla maksimaalisen hapenottokyvyn (VO2max) mittauksella.

Timo Lakka

Vanhusten sydäntautien tutkiminen ja hoito

Vanhusten määrä on kasvamassa, ja samalla on havaittu, että vanhuksiin kohdistettu sydäntautien invasiivinen tutkimus ja hoito ovat tuloksellisia. Rakenteellisesti alunperin normaalin ja trikuspisen mutta kalkkeutuneen aorttaläpän ahtaumasta on vähitellen tullut tärkein läppävika. Sen ennuste oireellisella henkilöllä on tunnetusti hyvin huono, mutta leikkauksen jälkeen erinomainen, jos vasen kammio ei ole ehtinyt vaurioitua. Tämän läppävian esiintyvyydestä vanhusväestössä ei ole kuitenkaan ollut käytettävissä luotettavaa tietoa.

Magnus Lindroos

Verenkierron hermostollinen säätely normaalissa raskaudessa ja raskaudenaikaisessa verenpainetaudissa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ei-invasiivisesti, 1) miten verenkierron hermostollinen säätely muuttuu normaalin raskauden aikana, 2) miten raskauden aikainen verenpaineen nousu vaikuttaa verenkierron säätelyyn, 3) muuttuvatko autonomisen hermoston välittämät syke- ja verenpainevasteet ennen raskaudenaikaisen verenpaineen nousua sekä 4) verrata toisen raskauskolmanneksen aikaista lepoverenpainetta ja autonomisen hermoston vasteita raskaudenaikaisen verenpaineen nousun ennustamisessa.

Eeva Ekholm

Selkävaivojen ehkäisy työterveyshuollossa

Tutkimusten mukaan 70-80 % ihmisistä teollistuneissa maissa potee alaselkävaivoja jossain elämänsä vaiheessa. Mini-Suomi-terveystutkimuksessa todettiin, että puolella väestöstämme on toistuvia selkävaivoja. Selkävaivat osoittautuivat tärkeimmäksi työkyvyttömyyden syyksi. Järjestelmällistä selkäsairauksien ehkäisyyn tähtäävää ohjelmaa on kaivattu perusterveydenhuoltoon. Selkävaivojen esiintyminen on yleisintä työikäisellä väestöllä ja niiden etiologian on todettu olevan yhteydessä työn aiheuttamaan kuormittuneisuuteen. Täten työterveyshuolto on avainasemassa selkävaivojen ehkäisyssä.

Kristiina Hyytiäinen

Asbesti ja keuhkosyöpä Suomessa

Tutkimuksessa selvitettiin aiempaan asbestialtistumiseen liittyvää keuhkosyövän vaaraa ja asbestin syyosuutta keuhkosyövän aiheuttajana Suomessa. Lisäksi tutkittiin työhistorian, keuhkokudoksen asbestikuitupitoisuuden, keuhkohuuhtelunäytteen asbestikappaleiden (ns. asbestos body tai ferruginous body) pitoisuuden ja parietaalipleuran plakkien käyttökelpoisuutta aiemman altistumisen voimakkuuden arvioinnissa. Tutkimuksen aineistona oli HYKS:ssa keuhkosyövän vuoksi vuosina 1988-93 leikattuja potilaita ja vertailuaineistona HY:n oikeuslääketieteen laitoksella äkkikuoleman vuoksi ruumiinavauksessa olleita helsinkiläismiehiä.

Antti Karjalainen

Bentso(a)pyreenin sitoutuminen DNA:han ja hemoglobiiniin yksilöllisen syöpäherkkyyden mittarina

Polysyklisiä aromaattisia hiilivetyjä (PAH) on kaikessa savussa ja noessa. Bentso(a)pyreeni (BP) on parhaiten tunnettu PAH:n syöpää aiheuttavista yhdisteistä. BP:n, kuten useimpien kemiallisten aineiden, karsinogeenisyys perustuu metaboliseen aktivaatioon pääasiassa sytokromi P450 mono-oksygenaasin välityksellä. BP metaboloidaan elimistössä tuotteiksi, jotka voivat sitoutua elimistön makromolekyyleihin, kuten DNA:han ja proteiineihin, eli muodostaa addukteja. Tämän hetkisen käsityksen mukaan bentso(a)pyreeni-diolepoksidin (BPDE) kovalenttinen sitoutuminen DNA:han aloittaa BP:n syöpään johtavan tapahtumaketjun. Syntynyt DNA-vaurio voi johtaa syövän synnyn kannalta tärkeiden geenien mutaatioihin ja täten solun muuttumiseen pahanlaatuiseksi. Näin ollen BPDE-DNA-adduktien määrä saattaa korreloida paitsi yksilöiden kykyyn metaboloida BP:ä, myös heidän riskiinsä sairastua syöpään.

Nina Maria Bjelogrlic

Säästävä kirurgia lanneselän välilevytyräpotilaiden hoidossa

Selkäsairaudet ovat Suomessa merkittävä terveydellinen haitta ja kansantaloudellinen ongelma. Nykyisin arvioidaan joka viidennellä työikäisellä suomalaisella olevan selkävaivoja ja iskiaskivuista kärsii noin 5 %. Selkävaivat aiheuttavat työkyvyttömyyttä noin 15 %:lle kaikista työikäisistä, ja selkäsairauksien vuoksi myönnettyjen sairaseläkkeiden määrä kolminkertaistui maassamme vuosien 1970 ja 1985 välillä. Iskiasoireen tavallisin syy on lanneselän välilevytyrä. Vaikka ainoastaan noin 10 % iskiaspotilaista tarvitsee kirurgista hoitoa, ovat välilevytyrätaudin aiheuttamat kustannukset ja sairaalapaikkojen tarve huomattavat.

Esa Kotilainen

Bioaktiivisen lasin ja lasikeramiin pintareaktiot luukudoksessa

Perinteisesti keinomateriaalitutkimuksen tarkoitus on ollut kehittää mahdollisimman inerttejä materiaaleja, koska niiden reaktiot ovat yleensä olleet elimistön kannalta haitallisia. Tietyn koostumuksen omaavat lasimateriaalit reagoivat elimistössä suotuisalla tavalla. SiO2-Na2O-CaP-P2O5-pitoisten lasien pintaan saostuu elimistössä kalsiumfosfaattikerros, joka muistuttaa molekyylirakenteeltaan luun omaa mineraalia. Uudisluun on todettu kiinnittyvän bioaktiivisen lasin pintaan kemiallisesti ilman tavanomaista sidekudosvaippaa. Bioaktiivisuuden edellytyksenä on, että lasin piipitoisuus on alle 60 %. Hydroksiapatiitilla on vastaavanlaisia ominaisuuksia. Muita bioaktiivisia materiaaleja ovat esimerkiksi korallista valmistetut keinoaineet, jotka koostuvat 99 %:sesti kalsiumkarbonaatista. Bioaktiivisesti käyttäytyvät materiaalit toimivat osteokonduktiivisesti pintana, jota pitkin uudisluun on mahdollista kasvaa. Ne eivät stimuloi luunmuodostusta.

Jorma Pajamäki

Nivelreuma ja ulosteflooran muutosten mittaaminen

Ihmissuoliston bakteerifloora on hyvin monimutkainen ekosysteemi, yhdellä henkilöllä 1014 bakteeria ja yli 400-500 bakteerilajia. Päivittäisestä ulostemäärästä (keskimäärin 100-300 g) liki puolet on bakteerimassaa (1010-12/g). Bakteerien lukumäärä suolistossa on suurempi ja niiden aineenvaihdunta yhtä monipuolista kuin ihmiskehon omien solujen. Suuri osa niistä on lisäksi potentiaalisia taudinaiheuttajia, joita erottaa ihmiselimistöstä vain yksi solukerros 300-400 m2:n alueella. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää sekä se, että suolistobakteereita on epäilty aiheuttajiksi milloin missäkin taudissa syövästä reumaan että se, että niiden tutkiminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi. Yhden ulostenäytteen tutkimisen bakteereita viljelemällä on arveltu vievän yhden vuoden. Vaikka se tehtäisiinkin, eivät käytettävissä olevat viljelyalustat kykene takaamaan likikään kaikkien bakteerien kasvua. Menetelmä on siis paitsi tavattoman työläs, myös kovin epäherkkä ja tuloksia on hyvin vaikea tulkita.

Reijo Peltonen

Suomalaiset satavuotiaat ja pitkän iän salaisuus

Vain pieni osa ikäluokasta saavuttaa 100 vuoden iän. On luonnollista olettaa, että pitkäikäisyyteen positiivisesti vaikuttavat tekijät (niin fyysiset, psyykkiset kuin sosiaalisetkin) olisivat rikastuneet ja toisaalta haitalliset ominaisuudet karsiutuneet tässä äärimmäisen valikoituneessa populaatiossa. Kansainvälisesti ottaen erinomaiset rekisterit ja rauhalliset yhteiskunnalliset olot luovat poikkeuksellisen hyvät edellytykset tämänkaltaisen tutkmuksen tekemiseen juuri Suomessa.

Jukka Louhija