Antipsykoottiset lääkeaineet - Klotsapiini

Antipsykoottiset lääkeaineet muodostavat skitsofrenian lääkehoidon perustan. Laajassa käytössä olevien ns. klassisten antipsykoottien (esim. haloperidoli) vaikutusmekanismi liitetään aivojen dopamiini D2-reseptorien salpaukseen. Pitkäaikaisen hoidon aikana ilmenevät neurologiset ekstrapyramidaali-sivuvaikutukset rajoittavat kuitenkin näiden lääkkeiden käyttöä. Klotsapiini on epätyypillinen antipsykoottinen lääkeaine, jolla on klassisiin antipsykootteihin nähden monia etuja. Tärkeimmät näistä ovat sen vähäiset ekstrapyramidaali-järjestelmään kohdistuvat sivuvaikutukset sekä merkittävä teho krooniseen, klassisille antipsykooteille hoitoresistenttiin skitsofreniaan. Toisaalta klotsapiinillakin on omat sivuvaikutuksensa, joista vaarallisin on sen joillakin potilailla aiheuttama agranulosytoosi. Klotsapiinin vaikutusmekanismeja ei vielä tarkoin tunneta. Tiedetään kuitenkin, että klotsapiini vaikuttaa moniin neurotransmitterijärjestelmiin sitoutuen lukuisiin eri reseptoreihin, mm. dopamiini-, muskariini-, histamiini-, serotoniini- ja alfa-adrenergisiin reseptoreihin.

Mikko Kuoppamäki

Uusi menetelmä sepsiksen nopeaan diagnostiikkaan

Pahanlaatuisten veritautien (akuutit ja krooniset leukemiat, lymfoomat ja multippeli myelooma) ennuste on tehostuneiden hoitojen ansiosta parantunut Suomessa oleellisesti. Hyvää hoitotulosta uhkaavat kuitenkin infektiot, jotka ovat edelleen merkittävä diagnostinen ja hoito-ongelma ja verisyöpäpotilaiden yleisin kuolinsyy. Infektiotapahtumien määrä ei ole kymmenen viime vuoden aikana vähentynyt, infektioita aiheuttavien bakteerien kirjo vain on muuttunut. Sepsis on erityisen tärkeä kliininen ongelma verisyöpäpotilaiden hoidossa.

Esa Rintala

Miten keski-ikäinen nainen kokee terveydentilansa?

Kaikkialla länsimaissa naiset elävät miehiä pidempään. Kuitenkin he käyttävät terveyspalveluja enemmän kuin miehet. Eliniän pidetessä vanheneva ja iän myötä myös raihnaistuva naisjoukko suurenee. Tarvitaan monitieteistä tutkimustietoa terveyteen yhteydessä olevista tekijöistä. Vain sitä kautta, että otetaan huomioon myös ne olosuhteet, missä ihmiset elävät, on mahdollista edistää terveyttä ja ehkäistä sairauksia.

Raili Peltonen

Prostaglandiini E1 impotenssin diagnostiikassa

Impotenssin tärkeimmät riskitekijät ovat valtimokovettumatauti, verenpainetauti, korkea kolesteroli, sokeritauti, tupakointi ja yli 50 vuoden ikä. Kliiniseen diagnostiikkaan on kehitetty menetelmiä, joilla voidaan arvioida psyykkisten ja verenkiertotekijöiden merkitystä. Hermoston ja paisuvaiskudoksen vanhenemiseen liittyviä muutoksia ei käytännössä edelleenkään pystytä tutkimaan. Vaskulaarisen impotenssin diagnostiikassa ei ole aikaisemmin riittävästi kiinnitetty huomiota siihen, että verenkiertoa koskevat tutkimukset olisi tehtävä maksimaalisen sileälihasrelaksaation aikana, sillä vain näin voidaan simuloida normaalin erektion hemodynaamisia olosuhteita.

Harry Nisén

TT-kuvaus tärkeä leikkauskelpoisuutta arvioitaessa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keuhkosyövän levinneisyys syövän toteamishetkellä ja arvioida leikkauskelpoisuuteen vaikuttavia tekijöitä vuosina 1980-1984 kerätyn aineiston perusteella. Aineisto koostui alunperin 300 potilaasta. Näistä 249 tapauksessa histologinen diagnoosi varmistui primaariksi keuhkosyöväksi ja tämä määrä potilaita kelpuutettiin lopulliseen tarkasteluun. Miehiä oli 233 ja naisia 16. Potilaiden keski-ikä oli 65 v (42-85 v). Aineisto jakautui histologisesti siten, että pienisoluinen keuhkosyöpä oli 46:lla ja ei-pienisoluinen 203:lla.

Antti Taivainen

MEG käyttökelpoinen aivotoiminnan selvittelyssä

Päänulkoiset magneettikentät heijastavat aivokuoren pyramidisolujen postsynaptisia virtoja apikaalidendriiteissä, erityisesti aivokuoren uurteissa. Magneettikenttiä voidaan mitata pään ulkopuolelta herkillä suprajohtavuuteen perustuvilla magnetometreilla. Menetelmä on nimeltään magnetoenkefalografia (MEG). Väitöskirjatyössä kartoitettiin MEG:n käyttömahdollisuuksia aivokuoren terveen ja patologisen toiminnan paikantamisessa.

Ritva Paetau

Ihmisen P450-entsyymit

Vierasainemetaboliaan liittyvät sytokromi P450-entsyymit (CYP) muuttavat vieraita aineita (esim. lääkeaineet, nautintoaineet ja saasteet) ja elimistön omia aineita siten, että ne voidaan poistaa elimistöstä. Näillä entsyymeillä on keskeinen merkitys myös vieraitten aineitten toksisissa vaikutuksissa ja syöpää aiheuttavien aineiden aktivaatiossa. P450-systeemi käsittää useita isoentsyymejä, jotka eroavat toisistaan mm. substraattispesifisyyden, indusoituvuuden ja geneettisen säätelyn suhteen. Tässä väitöskirjatyössä pyrittiin selvittämään erilaisten kumariini-tyyppisten lääkeaineiden metaboliaa sekä vaikutuksia ihmisen P450-entsyymeihin ja sitä kautta muiden lääkeaineiden metaboliaan. Lisäksi selvitettiin P450-entsyymien kehittyneisyyttä ihmisen sikiökaudella.

Jukka Mäenpää

Leukemialapsi selviää tulehduksista hyvin

Lasten akuutin leukemian ennuste on parantunut huomattavasti viime vuosikymmenien aikana tehostuneen sytostaattihoidon ansioista. Sytostaattihoitojen seurauksena lasten tulehdusherkkyys lisääntyy ja infektiot ovat hoidon aikaisista komplikaatioista merkittävimmät. Leukemialasten vakavia infektioita on tutkittu paljon, mutta tavallisia tulehdustauteja, joita lapset sairastavat kotona ollessaan, on tutkittu vähän.

Merja Möttönen

HLA-geenien osuus MS-taudissa oletettua suurempi

Multippeliskleroosi (MS) on keskushermoston myeliiniä vaurioittava krooninen tulehduksellinen sairaus, jonka puhkeamiseen vaikuttavat sekä ympäristö- että perintötekijät. Kliinisesti MS muodostaa laajan kirjon erilaisia neurologisia oireita ja löydöksiä, joista tyypillisimpiä ovat erilaiset halvaukset, tunto- ja näköhäiriöt, ataksia sekä autonomisen hermoston häiriöt. Histopatologisesti MS:ssä tavataan useita aivojen tai selkäytimen valkeaan aineeseen paikantuvia tulehduspesäkkeitä; tulehdusreaktion syntymekanismit ovat kuitenkin vielä epäselviä. Monet infektiot voivat aiheuttaa MS-potilaalle pahenemisvaiheen; infektion laukaisema autoimmuunireaktio myeliinä kohtaan onkin keskeisin patogeneettinen selitysmalli. Mikrobeista erityisesti virukset ovat olleet aktiivisen tutkimuksen kohteena, ja kohonneita vasta-ainepitoisuuksia useita tavallisia viruksia kohtaan on todettu sekä MS-potilaiden seerumissa että likvorissa. Monet tutkijat ovat kuitenkin sitä mieltä, että mitään spesifiä MS-agenssia ei ehkä ole olemassa vaan useat mikrobit voivat johtaa taudin puhkeamiseen geneettisesti alttiilla henkilöllä. Geneettinen näkökulma taudin tutkimuksessa onkin voimistunut, vaikka kyseessä ei olekaan mendelistisellä tavalla perinnöllinen sairaus.

Pentti Tienari

Alkoholialtistus ei vanhentanut rottia

Pitkäaikaisen alkoholialtistuksen on väitetty nopeuttavan vanhenemista - erityisesti hermoston vanhenemista - mutta kokeellista tutkimusta aiheesta on tehty hyvin vähän. Tässä väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin ikääntymisen ja pitkäaikaisen, jopa elinikäisen alkoholialtistuksen vaikutuksia rotan ääreishermostoon ja sydänlihakseen. Eläinmalleina käytettiin Alkon "juopporottakantaa", AA-rottia, joiden annettiin juoda 10-prosenttista etanolia koko aikuisikänsä, sekä eri ikäisiä Wistar-rottia, joille annosteltiin oraalisesti suuria alkoholimääriä 1-4 viikon ajan. Sydänlihaksen osalta tuloksia verrattiin humaaniaineistoon, joka koostui kroonisista alkoholisteista ja ikävakioiduista kontrollitapauksista. Keskeiset tutkimusmenetelmät olivat immunohistokemia, fluoresenssi-, valo- ja elektronimikroskopia sekä mikroskooppinen morfometria.

Pia Jaatinen

Insuliiniresistenssin syitä ja seurauksia

Ylipainoisuus, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, verenpainetauti, kihti ja hyperglykemia (heikentynyt sokerinsieto tai diabetes) ovat yleistyneet länsimaisen elämäntyylin myötä. Näille kaikille poikkeavuuksille on yhteistä kohonnut veren insuliinipitoisuus, joka on merkki insuliiniresistenssistä. Tästä aineenvaihdunnallisten häiriöiden kasaumasta on alettu käyttää nimitystä metabolinen oireyhtymä. Tässä työssä pyrittiin selvittämään eräiden metaboliseen oireyhtymään ja diabetekseen liittyvien ilmiöiden ja insuliiniresistenssin välisiä syy-seuraussuhteita.

Helena Vuorinen-Markkola

Nuorten insuliininpuutos-diabeetikkojen kuolleisuus vähäistä

Insuliinihoidosta riippuvaista lapsuus- ja nuoruusiän sokeritautia esiintyy Suomessa enemmän kuin missään muualla maailmassa. Vuoden 1991 lopussa Kansaneläkelaitoksen tilastoihin oli kirjattu lähes 8 400 alle 30-vuotiasta diabeetikkoa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää toisaalta diabetekseen puhkeamiseen liittyvää kuolleisuutta ja toisaalta insuliininpuutosdiabetekseen sairastuneiden lasten ja nuorten pitkän aikavälin kuolleisuutta ja kuolinsyitä verrattuna samanikäiseen suomalais- väestöön.

Raisa Lounamaa

Korkea kolesterolitaso kasaantuu suvuittain

Korkean kolesterolin - yhden sepelvaltimotaudin suurista vaaratekijöistä - tiedetään kulkevan suvuittain. Noin puolet hyperkolesterolemiataipumuksesta johtuu perintötekijöistä ja puolet ympäristötekijöistä, kuten ravinnosta. Koska korkeaa kolesterolia voidaan nykyään alentaa tehokkaasti uusilla lääkkeillä ja sepelvaltimotaudin vaaraa näin pienentää, ennalta ehkäisevän hoidon merkitys on kasvanut. Onko hyödyllistä tutkia korkean kolesteroliarvon omaavan sukulaisia? Uusimman suosituksen mukaan perinnöllis= 8 mmol/l. Sukulaisten tutkimisen hyödyllisyydestä on vähän tutkimustietoa, varsinkin sellaista, joka perustuisi valikoimattomaan väestöotokseen.

Tapani Ebeling

Työntekijän tunnereaktiot lastenpsykiatrian osastolla

1900-luvun alussa psykiatristen potilaiden tutkimisen ajateltiin tapahtuvan täysin objektiivisesti eli siten, että potilas ei vaikuta tutkijan reaktioihin. Vähän myöhemmin näiden reaktioiden olemassaolo nähtiin väistämättömäksi mutta kielteiseksi ilmiöksi. 1950-luvulta lähtien potilasta tutkivan ja hoitavan henkilökunnan tunnereaktiot on vähitellen nähty yhä myönteisempänä psykiatristen potilaiden hoidon voimavarana. Varsinkin vaikeimmin sairaiden potilaiden hoidossa terapeutin tai osaston työntekijän tunnereaktiot voivat olla ainoa tie potilaan sisäisen maailman tai hänen vuorovaikutussuhteidensa ymmärtämiseen.

Hanna Ebeling

Allergia Kanadassa ja Suomessa

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää allergisten oireiden esiintyvyyttä ja ympäristöallergeeneille herkistymisen yleisyyttä eri ympäristöissä elävillä suomalaista alkuperää olevilla sekä arvioida ympäristötekijöiden vaikutusta allergiseen oireiluun ja herkistymiseen. Tutkimusaineisto käsitti 398 suomalais-kanadalaista siirtolaista, 457 heidän lähinaapuriaan tai muuta kanadalaiseen perusväestöön kuuluvaa henkilöä, 114 siirtolaisten suomalaista lähisukulaista sekä 79 näiden sukulaisten naapuria. Kyselyn avulla selvitettiin allergisten oireiden esiintyvyyttä väestöissä. Osalta tutkimushenkilöitä määritettiin verikokeilla vasta-aineet tavallisille ympäristöallergeeneille, immunoglubuliini E:n kokonaispitoisuus ja Phadiatop-kokeen pitoisuus.

Bernt Savonius

Inhibiinin, aktiviinin, aktiviinireseptoreiden ja follistatiinin merkitys rotan kivesten kehittymiselle

Inhibiini on kahdesta (alfa ja beeta) alayksiköstä muodostuva hormoni, joka löydettiin sen aivolisäkkeen follikkelia stimuloivan hormonin (FSH) eritystä estävän vaikutuksen perusteella. Aktiviini koostuu kahdesta inhibiinin beeta-alayksiköstä, ja sillä on FSH:n eritystä lisäävä vaikutus. Inhibiini ja aktiviini toimivat paitsi klassisten hormonien tapaan, myös solujen välisinä paikallisina viestimolekyyleinä sukurauhasissa sekä useissa muissa elimissä. Tutkimuksen tarkoituksena oli paikantaa inhibiinigeenien, aktiviinireseptoreiden sekä follistatiinin (aktiviinin sitojaproteiinin) lähetti-RNA:iden ilmentyminen aikuisen rotan siemenepiteelissä sekä tutkia aktiviinin mitogeenisiä vaikutuksia aikuisen rotan kiveksissä ja rotan sikiön gonadeissa kudosviljelyä käyttäen.

Antti Kaipia

Munuaisen osapoisto lasereilla turvallista

Paikallisen munuaissyövän paras ja tehokkain hoito on sairaan munuaisen kirurginen poisto (radikaali nefrektomia). Kymmenen viime vuoden aikana ovat kuvantamenetelmät, kuten ultraäänitutkimus ja tietokonekerroskuvaus yleistyneet, ja siksi yhä enemmän munuaissyöpiä löydetään jo varhaisvaiheessa. Tällöin voidaan tehdä munuaiskudosta säästävä leikkaus, munuaisresektio (partial nephrectomy ) eli osapoisto. Vuosien aikana on kehitetty erilaisia munuaisen osapoistoa helpottavia välineitä ja tekniikoita.

Kimmo Taari

Vastasyntynytkin hyötyy kivunlievityksestä

Vasta viime vuosikymmenen aikana on kumottu pitkään vallalla ollut uskomus, että vastasyntynyt ei tunne kipua. Kuitenkin jo pienellä keskosella kivun aistimiseen osallistuvat hermoston osat ovat hyvin kehittyneet. Vastasyntynyt tuntee kipua, kärsii siitä ja reagoi kipua aiheuttaviin toimenpiteisiin käyttäytymisellään sekä fysiologisilla, hormonaalisilla ja metabolisilla stressivasteilla samoin kuin aikuinen. Erityisesti hengitysvaikeuksista kärsivät vastasyntyneet reagoivat voimakkaasti epämiellyttäviin tai kivuliaisiin hoitotoimenpiteisiin, minkä seurauksena tapahtuu haitallisia hapetuksen ja verenkierron muutoksia. Vastasyntyneen tuntema kipu on vaikeasti arvioitavissa, koska lapsi ei pysty sitä sanallisesti ilmaisemaan.

Rottien aorttasiirroista apua ateroskleroosin tutkimiseen

Elinsiirron akuutti hyljintä on pitkälti torjuttavissa kudostyypityksellä, sytologisella rejektiodiagnostiikalla ja immunosuppressiivisella lääkityksellä. Siirtojen suurimmaksi ongelmaksi on kehittynyt krooninen rejektio, mikä usein johtaa siirrännäisen menetykseen kuukausien tai vuosien kuluttua siirrosta. Toisaalta ongelmaksi on muodostunut epäselvyys siitä, onko siirretyn elimen menetyksen syynä todella krooninen rejektio, perustaudin uusiutuminen vai immunosuppressiivisen lääkityksen aiheuttama kudosvaurio. Tavanomaista ateroskleroosia muistuttavat suonimuutokset ovat kroonisen rejektion tärkein ilmenemismuoto. Toisin kuin tavanomaiset ateroskleroottiset leesiot, jotka sijaitsevat suonessa paikallisina plakkeina, kroonisen rejektion arterioskleroosi on konsentrinen ja sen vaskulaariset vauriot kattavat koko suonen pituuden.

Nuoruusiän psyykkinen hyvinvointi ja sen häiriintyminen

Nuorten psyykkisiä ongelmia on tutkittu runsaasti epidemiologiselta kannalta, mutta häiriöiden sisältöä on tutkittu niukasti. Tämän tapaus-verrokkitutkimuksen tarkoitus oli selvittää, minkälaiseen nuoren psyykkisen kehityksen häiriintymiseen reagoidaan lähettämällä nuori psykiatriseen tutkimukseen ja onko terveinä pidettyjen nuorten joukossa psyykkistä piilosairastavuutta. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia, eroaako psykiatriseen tutkimukseen ohjattujen ja terveiden nuorten sosiaalinen kasvuympäristö toisistaan. Nuoruusiän psyykkisen kehityksen kannalta haluttiin tutkia, onko psyykkisesti oireilevien nuorten suhtautuminen seksuaalisesti kypsyvään ruumiiseensa ja seksuaalisen identiteetin muodostuminen erilaista kuin terveiden.