Toimistotyötä tekevien naisten niska-hartiaoireet

Niska-hartiaoireet ovat toimistotyöntekijöillä yleisiä. Aiemmin oletettiin, että toimistoergonomian kehittäminen vähentäisi niska-hartiaoireisuutta. Ergonomian parantumisesta huolimatta oireet kuitenkin yhä lisääntyvät. Tämän perusteella niska-hartiaoireisuuteen on ilmeisesti olemassa ergonomian ohella muitakin syitä. Niska-hartiaoireita myös tutkitaan ja hoidetaan runsaasti, mutta kliinisen tutkimuksen merkitys ja hoitomenetelmien vaikuttavuudet tunnetaan yhä huonosti.

Primary gastrointestinal non-hodgkin's lymphomas

The purpose of the present study is to describe the clinical, radiological and endoscopic presentation of primary gastric lymphoma (PGL) and the clinical presentation of primary small intestinal lymphoma (PSIL) and large intestinal lymphoma (PLIL) in all patients treated for this disease in Finland during the period of 1972-1977 as well as in all patients treated for this disease at the Second Department Of Surgery, Helsinki University Central Hospital during the period of 1978-1988. The two patient groups were compared for diagnostic procedures, treatment, results of treatments and prognostic factors.

Verenpainetauti muuttaa sydämen natriureettisten peptidien synteesin ja erityksen säätelyä

Sydämen natriureettiset peptidit, ANP (atrial natriuretic peptide) ja BNP (brain natriuretic peptide), ovat pääasiassa sydämen erittämiä peptidihormoneja, jotka lisäävät natriumin ja veden eritystä munuaisissa, laajentavat verisuonia ja vähentävät reniinin, aldosteronin ja vasopressiinin eritystä. Näin ne osallistuvat elimistön neste- ja suolatasapainon sekä verenkierron säätelyyn. Natriureettisiin peptideihin kohdistuva tutkimus on avannut mahdollisuuden kehittää uudella mekanismilla vaikuttavia lääkeaineita sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksien hoitoon. Lisäksi näiden hormonien pitoisuuksien mittausta verestä voidaan käyttää verenpainetaudin, sydämen vajaatoiminnan ja iskeemisten sydänlihassairauksien diagnostiikassa ja hoidon seurannassa.

Geenit ja sappikivitauti

Sappikivitauti on sekä kansanterveyden että kansantalouden kannalta merkittävä sairaus kaikkialla maailmassa. On arvioitu, että useissa länsimaissa ainakin 10 % aikuisväestöstä sairastaa sappikivitautia. Yhdysvalloissa tehdään vuosittain lähes puoli miljoonaa ja Suomessa noin 10 000 sappirakon poistoleikkausta. Sappikivitaudin tiedetään ilmenevän suvuittain ja sen riskin on osoitettu liittyvän mm. ylipainoon, naissukupuoleen ja ikään. Riskitekijöistä taudin periytyminen on huonoiten tunnettu.

Artikulaatiovirheisyys ja puhemotoriikka 7-10-vuotiailla koululaisilla

Äännevirheet ovat yksi yleisimmistä kommunikaatiotamme hankaloittavista ongelmista. Useimmiten äännevirheille ei löydy selvää neurologista tai rakenteellista syytä, joskin tutkimuksissa on löydetty viitteitä neurologisista toimintaongelmista, esimerkiksi lievästä kehityksellisestä dyspraksiasta lievienkin äännevirheiden taustalla. Aiemmissa tutkimuksissa ja raporteissa on suomalaisista alaluokkalaisista 20-30 %:lla kuvattu olevan äännevirheitä, yleisimmin r- ja s-äänteissä. Tarkempaa tutkimustietoa suomalaisten koululaisten äännevirheisyydestä, virheisyyden luonteesta ja muuttumisesta iän mukana sekä yhteyksistä puhemotoriseen kehitykseen on ollut vähän.

IGF:t ja steroidogeenisten entsyymien geenit ihmisen lisämunuaiskuoressa

Kokeellisen endokrinologian alaan kuuluvassa väitöskirjatyössä on tutkittu insuliinin kaltaisten kasvutekijöiden (IGF) ja steroidihormonisynteesin entsyymien geenien ilmentymistä ihmisen lisämunuaiskuoressa.

Vesa Ilvesmäki

Runsaan alkoholinkäytön haimavaikutukset

Alkoholi on tunnettu haimatulehduksen etiologisena tekijänä yli sadan vuoden ajan. Runsaan alkoholinkäytön ja haimafibroosin yhteyden kuvasi Friedrich vuonna 1878. Vuonna 1889 Fitz esitti klassisen akuuttia pankreatiittia kuvaavan aineistonsa, jossa oli viisi runsaaseen alkoholinkäyttöön liittynyttä tapausta. Sittemmin alkoholin ja haimavaurion välinen yhteys on havaittu lukuisissa tutkimuksissa. Eri aineistoissa alkoholin osuus akuutin pankreatiitin etiologisena tekijänä on vaihdellut islamilaisten maiden 3 %:sta eräiden Yhdysvaltain alueiden 90 %:een. Euroopassa keskimäärin 30 % akuuteista haimatulehduksista on liittynyt alkoholinkäyttöön.

Luonnolliset tappajasolut, astma ja syöpäriski

Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää syöpäriskiä ja siihen vaikuttavia tekijöitä astmassa. Astmalle on tyypillistä keuhkoputkien limakalvojen allerginen tulehdus, inflammaatio, jonka kehittymisessä tulehdussolujen, erityisesti lymfosyyttien, aktivoitumisella on keskeinen osuus. Aikaisemmassa suomalaisessa tutkimuksessa on osoitettu luonnollisten tappajasolujen aktiivisuuden lisääntyneen astmapotilaiden veressä, joten astmapotilailla voisi olettaa esiintyvän normaalia vähemmän leukemiaa ja mahdollisesti muitakin syöpiä. Luonnolliset tappajasolut (natural killer cells eli NK-solut) ovat lymfosyyttejä, jotka muodostavat vaihtoehtoisen mekanismin T-soluvälitteiselle spesifiselle tuumori-immuniteetille. NK-soluille on tyypillistä, että ne tappavat syöpäsoluja heti ilman aikaisempaa altistusta. On myös todisteita, että NK-solut estävät veriteitse tapahtuvaa etäispesäkemuodostusta.

Erkki Vesterinen

Astmasta aiheutunut sairaalahoito Suomessa

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten astmasta aiheutunut sairaalahoidon kehitys viidentoista vuoden ajalta poistoilmoitusrekisterin perusteella. Suomen sairaaloiden poistoilmoitusrekisteriä on pidetty vuodesta 1967 lähtien ja se kattaa kaikki sairaalat. Poistoilmoitus sisältää muun muassa potilaan henkilötiedot, sairaalatiedot, diagnoosinumerot sekä tulo- ja lähtöpäivät. Tässä tutkimuksessa käytettiin niitä vuosien 1972-1986 poistoilmoitustietoja, joissa päädiagnoosi oli astma (493, kansainvälinen tautiluokitus, kahdeksas versio). Astmadiagnoosiin liittyviä hoitojaksoja, hoitopäiviä, keskimääräisiä hoitoaikoja ja uusia hoitojaksoja tarkasteltiin ikäryhmittäin ja alueittain.

Tuili Tuupponen

Radioimmunologisen kuvantamisen kliininen hyöty

Työssä käytettiin radioaktiivisesti leimattuja monoklonaalisia vasta-aineita ennalta tuntemattoman maligniteetin tai tunnetun aktiivisen maligniteetin kartoittamiseksi. Edelleen tutkittiin erilaisia vasta-aineen antotapoja ja myös kaksoisisotooppitekniikoita löydöksen tarkemmaksi lokalisoimiseksi. Väitöskirja koostuu osatöistä, joissa eri kysymyksenasetteluin on pyritty selvittämään radioimmunologisen kuvantamisen (radioimmunodetektio, immunogammakuvaus) kliinistä hyötyä verrattuna konventionaaliseen diagnostiikkaan.

Kalevi Kairemo

PEHO-oireyhtymä

PEHO-oireyhtymä (progredioiva enkefalopatia, edema, hypsarytmia ja optikusatrofia) on syvään kehitysvammaisuuteen johtava sairaus, jota ei ole aikaisemmin kuvattu kirjallisuudessa. Potilaat ovat hypotonisia jo syntyessään. Kouristukset alkavat ensimmäisten elinkuukausien aikana, ja aivosähkökäyrässä nähdään infantiilispasmeille ominainen muutos, hypsarytmia. Kouristukset jatkuvat koko eliniän, ja lääkevaste on usein huono. Varhainen optikusatrofia johtaa sokeuteen ensimmäisen elinvuoden aikana. Aktiiviset liikkeet ovat vähäisiä eikä puhetta kehity. Oireyhtymään liittyy tyypillisiä dysmorfisia piirteitä. Useimmat potilaat ovat menehtyneet ennen 15 vuoden ikää.

Mirja Somer

Psoriasiksen auringonvalohoito

Auringonvalohoidolla tarkoitetaan sairauden hoitamista aurinkokylvyillä ultraviolettisäteilyn (UV-säteily) määrän suhteen sopivassa paikassa. Auringonottoa on käytetty ihosairauksien hoitoon jo ennen ajanlaskumme alkua. Auringonvalohoidon vaikutuksia ei aikaisemmin ole tutkittu luotettavalla tavalla. Tästä huolimatta yhteiskunta on muissa Pohjoismaissa tukenut psoriasispotilaiden auringonvalohoitoa. Suomessa hoitomenetelmästä haluttiin saada tarkempaa tietoa. Vuonna 1986 Kela käynnisti tutkimuksen auringonvalohoidon vaikutuksien selvittämiseksi psoriasispotilaiden oireisiin.

Erna Snellman

Naisen lantion matalakenttäinen magneettikuvaus

Väitöskirjatyön tarkoituksena oli selvittää matalakenttäisen (0,02 T) magneettikuvauslaitteen mahdollisuuksia naisen lantion normaalien rakenteiden ja kasvainten kuvantamisessa. Tutkimus tehtiin Turun yliopistollisen keskussairaalan kuvantamiskeskuksessa vuosina 1986-90. 112 naiselle tehtiin lantion magneettikuvaus erilaisten gynekologisten oireiden takia. Magneettikuvauslöydöksiä verrattiin tietokonekerroskuvauslöydöksiin 99 tapauksessa sekä leikkaus- ja histologisiin löydöksiin 68 tapauksessa. Lisäksi 16 vapaaehtoiselle oireettomalle naiselle tehtiin lantion magneettikuvaus optimaalisten kuvausparametrien määrittämiseksi kohdulle 0,02 T:n magneettikentässä. 17 kohtupreparaattia kuvattiin kohdun normaalin rakenteen ja sen patologisten muutosten karakterisoimiseksi vertaamalla magneettikuvauslöydöstä histologiseen löydökseen. Endometriumin ja myometriumin relaksaatioajat määritettiin in vitro neljästä kohtupreparaatista. Kuudella vapaaehtoisella terveellä naisella seurattiin kohdun relaksaatioaikojen muutosta kuukautiskierron aikana.

Matti Varpula

Vektorimagnetokardio-grafia sydäntaudeissa

Tutkimuksen aiheena on sydämen synnyttämän magneettikentän rekisteröimisen eli magnetokardiografian (MKG) merkitys eri sydäntautien ja -poikkeamien diagnostiikassa. MKG on elektrokardiografian (EKG) lisäksi ainoa non-invasiivinen menetelmä sydämen sähköisen toiminnan mittaamiseen ja siten sen tuoma lisätieto voi parantaa pelkän EKG-analyysin diagnostista tehokkuutta. Sydämen magneettikenttä on varsin heikko, suurimmillaankin kammiodepolarisaation aikana vain yhden miljoonasosan maapallon magneettikentästä. Sen mittaaminen ei ole ollut mahdollista ennen kuin vuonna 1970 keksittiin suprajohtavassa lämpötilassa toimiva erittäin herkkä magneettinen anturi (Superconducting quantum interference device, SQUID).

Sakari Oja

Diabetesraskauksien kulku Pohjois-Suomessa

Diabetesraskauksien riskinä on muita raskauksia korkeampi kuolleisuus ja sairastavuus. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida retrospektiivisesti 567 diabetesraskauden kulku Oulun yliopistollisen keskussairaalan alueella periodeittain vuodesta 1967 vuoteen 1987.

Marjatta Anttila

Äkillinen välikorvantulehdus

Äkillinen välikorvantulehdus on nuhakuumeen jälkeen yleisin pienten lasten infektiosairaus. Sairastavuus on suurimmillaan 1/2-2 vuoden ikäisillä lapsilla, ja 54- 71 % lapsista on sairastanut vähintään yhden akuutin otiitin ennen toista syntymäpäiväänsä. Taudin uusiutumisriskin on todettu olevan sitä suuremman, mitä nuorempana lapsi sairastaa ensimmäisen äkillisen välikorvantulehduksen.

Hannu Valtonen

Piilevä tai oireeton keliakia

Keliakia on vehnän, rukiin, kauran ja ohran sisältämien viljavalkuaisen, gluteiinin, aiheuttama ohutsuolen nukkarakennetta vioittava sairaus. Mekanismi, jonka avulla gluteiini tuhoaa nukkarakenteen, ei ole vielä tunnettu, mutta tällä hetkellä on vahvimmin vallalla teoria, jonka mukaan taudin puhkeamiseen vaikuttaa immunologisen systeemin häiriö ohutsuolen limakalvolla. Keliakiataudin patogeneesissä on havaittu olevan paljolti autoimmuunisairauden piirteitä.

Kati Holm

Kehitysvammaisuuden riskit

Keski- ja loppuraskauden sekä synnytyksen aikaisia tekijöitä, joihin liittyy älyllisen kehitysvamman riski, selvitettiin Etelä-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen kehitysvammapiirien alueilta kerätyn sairauslähtöisen aineiston avulla. Tutkimukseen otettiin kehitysvammaisia, joiden vammaisuuden epäilty syy oli perinataalinen tai tuntematon ja jotka olivat syntyneet vuosina 1967-81. Heitä löytyi alueelta 339, verrokkeja oli 364.

Pekka Louhiala

SLE ja raskaus

Tutkimuksen aiheena oli systeemistä lupus erythematosusta (SLE) sairastavien naisten perhesuunnittelu ja raskauksien ennuste. Tämän lisäksi selvitettiin synnynnäistä sydämen eteiskammiokatkosta sairastavien lasten ja heidän äitiensä ennustetta sekä eteiskammiokatkoksen immunologista taustaa.

Heikki Julkunen

Mycoplasma pneumoniae -infektioiden laboratoriodiagnostiikka

Tämä väitöskirjatyö, joka koostuu kuudesta osajulkaisusta, käsittelee Mycoplasma pneumoniae -infektioiden laboratoriodiagnostiikkaa ja keskittyy etenkin kahteen uuteen nopeaan menetelmään.

Marjaana Kleemola