Piilevä tai oireeton keliakia

Keliakia on vehnän, rukiin, kauran ja ohran sisältämien viljavalkuaisen, gluteiinin, aiheuttama ohutsuolen nukkarakennetta vioittava sairaus. Mekanismi, jonka avulla gluteiini tuhoaa nukkarakenteen, ei ole vielä tunnettu, mutta tällä hetkellä on vahvimmin vallalla teoria, jonka mukaan taudin puhkeamiseen vaikuttaa immunologisen systeemin häiriö ohutsuolen limakalvolla. Keliakiataudin patogeneesissä on havaittu olevan paljolti autoimmuunisairauden piirteitä.

Kati Holm

Kehitysvammaisuuden riskit

Keski- ja loppuraskauden sekä synnytyksen aikaisia tekijöitä, joihin liittyy älyllisen kehitysvamman riski, selvitettiin Etelä-Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen kehitysvammapiirien alueilta kerätyn sairauslähtöisen aineiston avulla. Tutkimukseen otettiin kehitysvammaisia, joiden vammaisuuden epäilty syy oli perinataalinen tai tuntematon ja jotka olivat syntyneet vuosina 1967-81. Heitä löytyi alueelta 339, verrokkeja oli 364.

Pekka Louhiala

SLE ja raskaus

Tutkimuksen aiheena oli systeemistä lupus erythematosusta (SLE) sairastavien naisten perhesuunnittelu ja raskauksien ennuste. Tämän lisäksi selvitettiin synnynnäistä sydämen eteiskammiokatkosta sairastavien lasten ja heidän äitiensä ennustetta sekä eteiskammiokatkoksen immunologista taustaa.

Heikki Julkunen

Mycoplasma pneumoniae -infektioiden laboratoriodiagnostiikka

Tämä väitöskirjatyö, joka koostuu kuudesta osajulkaisusta, käsittelee Mycoplasma pneumoniae -infektioiden laboratoriodiagnostiikkaa ja keskittyy etenkin kahteen uuteen nopeaan menetelmään.

Marjaana Kleemola

Kontrastikoodaus näköaistinsoluissa

Luonnossa esiintyvien valoärsykkeiden voimakkuuserot voivat vaihdella jopa miljardikertaisesti. Kuitenkin silmän näköaistinsolut sopeutuvat näihin valaistusmuutoksiin. Valoadaptoituneet näköaistinsolut pystyvät koodaamaan suuretkin valomuutokset muutaman voltin tuhannesosan suuruisiksi solukalvon jännitemuutoksiksi. Jos näköaistisolu vahvistaisi - solun aikaisemmasta ärsytystilasta riippumatta - valoärsykkeet vakioiduiksi jännitemuutoksiksi, verkkokalvon aiheuttamat valoinformaation vääristymät antaisivat eläimille luonnon valaistusoloista varsin epäluotettavan kuvan.

Mikko Juusola

Diabeetikoiden hoito Suomessa

Tutkimuksessa selvitettiin diabeetikoiden avo- ja sairaalahoitoa ja niiden sairaanhoitopiireittäistä alueellista vaihtelua. Lisäksi selvitettiin työikäisten diabeteksen sairaalahoidon käytön alueelliseen vaihteluun vaikuttavia tekijöitä. Samoin tutkittiin eri tavoin toimivien diabeteksen hoito-organisaatioiden vaikutusta diabeetikoiden hoitotasapainoon ja hoidon laatuun.

Pikkulasten maitoallergiat

Pikkulasten maitoallergian taustalla olevat immunologiset mekanismit ovat lukuisista tutkimuksista huolimatta epäselvät. Tästä johtuen maitoallergia on edelleen sekä kliininen, diagnostinen että hoidollinen ongelma. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten maitoallergian eri kliinisiä muotoja välittäviä immunologisia mekanismeja. Potilaille tehtiin sairaalassa kliininen maitoaltistus, jonka yhteydessä selvitettiin elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa. Altistuksessa maitoallergisiksi epäillyille lapsille annettiin kahden vuorokauden aikana 1-200 ml:n maitoannoksia aloittaen pienistä määristä, ja mikäli oireita ei kehittynyt, annoksia nostettiin. Altistus lopetettiin heti, kun lapsella todettiin oireita. Tutkimuspotilaita seurattiin 4-18 kuukauden ajan, jonka jälkeen heille tehtiin uusintamaitoaltistus mahdollisen kliinisen toipumisen toteamiseksi. Samalla selvitettiin myös puolustusjärjestelmän toiminnassa tapahtuvia muutoksia kliinisen toipumisen yhteydessä.

Lasten vakavien infektiotautien diagnostiikka kehitysmaissa

Diagnostisten apukeinojen puute vaikeuttaa muutoinkin vaativaa lasten vakavien infektiotautien diagnostiikkaa ja hoitoa kehitysmaissa. Tilanteen helpottamiseksi olisi tärkeää, että käyttöön saataisiin yksinkertaisia, mutta tarkkoja laboratoriokokeita, joita jo vähäisen koulutuksen saanut henkilökunta voisi hyödyntää. Jotta laboratoriokokeista todella olisi hyötyä kehitysmaiden päivittäisessä potilastulvassa, tulosten pitää olla käytettävissä välittömästi.

Irmeli Roine

Maitotuotteiden vaikutus immuunivasteeseen terveillä ja rotavirusripulia sairastavilla lapsilla

Tutkimuksen alkuosassa (osatyö II) seurattiin 25 tervettä vastasyntynyttä ensimmäisen elinvuoden ajan. Lapset tutkittiin vastasyntyneisyyskauden jälkeen 3, 6 ja 11 kuukauden iässä. Lapset jaoteltiin pääasiallisen maitonsa mukaan joko rintaruokittuihin tai korviketta syöviin joka käynnillä. Yhdeksän lasta osallistui dieettikokeiluun (osatyö I), joka suunniteltiin samankaltaiseksi kuin se kliininen lehmänmaito eliminaatio-altistus, jollaista käytetään lehmänmaitoallergian diagnosoinnissa. Eliminaation ajaksi äidinmaidon korvike vaihdettiin digeroituun korvikkeeseen, ja altistus tehtiin tavallisella korvikkeella.

Minna Kaila

Geriatrisen sairaalatutkimusjakson vaikuttavuus

Tutkimuksessa selvitettiin, voidaanko valvotun kotisairaanhoidon potilaiden terveydentilaan, toimintakykyyn, hoitotyytyväisyyteen sekä terveyden- ja sosiaalihuollon palvelujen käyttöön vaikuttaa, kun heidät tutkitaan ja kuntoutettiin yksilöllisesti Keski-Suomen keskussairaalan geriatrisessa yksikössä.

Pertti Karppi

Sairaanhoidon porrastus

Tutkimuksessa käsitellään kotisairaanhoitoa, perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa ja terveydenhuollon kustannuksia. Sairaanhoidon porrastusta tarkastellaan Etelä-Pohjanmaalla sijaitseva Kauhajoki esimerkkikuntana. Tutkimusajankohta oli vuosi 1991, joka oli erikoissairaanhoitolain ensimmäinen voimassaolovuosi.

Simo Harju

Beetasalpaaajien reseptorimiehitys ja vaikutukset

Beetasalpaajat koostuvat kahdesta tai useammasta avaruusrakententeeltaan poikkeavasta yhdisteestä, jotka eroavat merkittävästi toisistaan sekä vaikutuksiltaan että kineettisiltä ominaisuuksiltaan. Kanta-aineen lisäksi aktiiviset metaboliitit myötävaikuttavat useasti lääkevaikutuksen syntymiseen elimistössä. Perinteiset analyysime-netelmät eivät ota huomioon eroja yhdisteiden reseptori-sitoutumisvoimakkuudessa. Väitöskirjassa kuvattiin aktiivisen beetasalpaajan kinetiikkaa ja reseptorivaikutuksia. Menetelmät perustuivat aktiivisen salpaajan ja tritiumilla leimatun beetasalpaajan kykyyn sitoutua kaniinin keuhkon beeta1- ja rotan retikulosyyttien beeta2-adrenergiseen reseptoriin.

Timo Kaila

Systeemisten reumasairauksien neurologiset ilmenemismuodot

Vaikkakin useaan systeemiseen reumasairauteen tai sidekudos-sairauteen tiedetään liittyvän neurologisia ilmenemismuotoja, on näiden keskus- ja ääreishermosto-oireiden kliininen kirjo yleensä puutteellisesti tai ristiriitaisesti määritelty. Hoitavalle kliinikolle tai potilaalle itselleen on usein epäselvää, onko neurologinen oire merkki perustaudin aktivoitumisesta vai täysin irrallinen ja itsenäinen ilmiö. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää neurologisten oireiden esiintyvyys ja luonne kolmessa sidekudossairaudessa: progressiivisessa systeemisessä skleroosissa (skleroderma), Sjögrenin oireyhtymässä ja systeemisessä lupus erythematosuksessa (SLE).

Aki Hietaharju

Tunteet ja terveys

Teoria aleksitymiasta syntyi psykosomaattisen lääketieteen piirissä parikymmentä vuotta sitten. Kreikankielestä johdettu sana aleksitymia tarkoittaa kyvyttömyyttä tai vaikeutta tunnistaa omia tunteita ja ilmaista niitä sanoin. Aleksityymisten henkilöiden on sanottu tulkitsevan omia sisäisiä tunne-elämyksiä helposti fyysisinä oireina. Toisaalta psykosomaattisen sairausmallin mukaan aleksitymian on arveltu johtavan lisääntyneeseen alttiuteen sairastua eräisiin somaattisiin sairauksiin.

Jussi Kauhanen

Pikkulasten maitoallergia

Pikkulasten maitoallergian taustalla olevat immunologiset mekanismit ovat lukuisista tutkimuksista huolimatta epäselvät. Tästä johtuen maitoallergia on edelleen sekä kliininen, diagnostinen että hoidollinen ongelma. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten maitoallergian eri kliinisiä muotoja välittäviä immunologisia mekanismeja. Potilaille tehtiin sairaalassa kliininen maitoaltistus, jonka yhteydessä selvitettiin elimistön puolustusjärjestelmän toimintaa. Altistuksessa maitoallergisiksi epäillyille lapsille annettiin kahden vuorokauden aikana 1-200 ml:n maitoannoksia aloittaen pienistä määristä, ja mikäli oireita ei kehittynyt, annoksia nostettiin. Altistus lopetettiin heti, kun lapsella todettiin oireita. Tutkimuspotilaita seurattiin 4-18 kuukauden ajan, jonka jälkeen heille tehtiin uusintamaitoaltistus mahdollisen kliinisen toipumisen toteamiseksi. Samalla selvitettiin myös puolustusjärjestelmän toiminnassa tapahtuvia muutoksia kliinisen toipumisen yhteydessä.

Hanna Suomalainen

Hävittäjälentäjän työ rasittaa niskaa

Nykyaikaisten hävittäjälentokoneiden entistä parempi suorituskyky altistaa lentäjät kiihtyvyysvoimille, jotka saattavat ylittää ihmisen elimistön sietokyvyn. Ajankohtaiseksi ongelmaksi on muodostunut lennon aikana äkillisesti ilmaantuva niskakipu seuraamuksineen. Kivun aiheuttaa päästä jalkoihin suuntautuva kiihtyvyysvoimalle vastakkainen inertiavoima eli ns. +Gz-voima. Ongelman arvioidaan lisääntyvän entisestään, mikäli ennaltaehkäiseviä keinoja ei löydetä. Lievimmissä tapauksissa niskakivun syyksi arvellaan lihasvenähdys, mutta hankalimmissa tapauksissa syynä voi olla jopa leikkaushoitoa vaativa kaularangan nikamavälilevyn äkillinen pullistuma.

Pienten keskosten kehitysneurologinen profiili

Pohjoismaissa n. 4 % lapsista syntyy keskosina. Näistä hyvin ennenaikaisten (< 32 gestaatioviikkoa) lasten osuus on n. 1/3. Keskoskuolleisuutta on pidetty pitkään perinataalihoidon tason mittarina. Sen sijaan kehitysprofiili tai laajemmin kehitysneurologinen profiili antaa käsityksen sairastavuuden laaja-alaisuudesta, millä taas on merkitystä yksilön elämänlaadulle.

Elimistössä liukenevat luun kiinnitysvälineet

1960-luvulta alkaen on pyritty kehittämään metalleja elastisempia materiaaleja luun murtumien kiinnittämiseen. Luuta 10-kertaisesti jäykempi metalli aiheuttaa luun haurastumisen ja murtumariskin ellei kiinnitysvälineitä poisteta uusintaleikkauksessa. Poly-alfa-hydroksihapot ovat hydrolyyttisesti hajoavia polymeerejä, joista voidaan valmistaa selvästi metallia elastisempia luun kiinnitysvälineitä. 25 vuotta jatkuneen tutkimustyön aikana elimistössä liukenevat polyglykolihappo (PGA) ja poly-L-laktidihappo (PLLA) ovat osoittautuneet näistä lupaavimmiksi.

Hypoksiseen aivovaurioon liittyvät biokemialliset markkerit

Koomapotilaiden lopullisen selviämisen ennustamisen tarve on korostunut tehohoidon kehittymisen myötä. Pitkittyneellä koomalla sinänsä on usein huono prognoosi. Tämä näkyy selvästi myös seurattaessa niiden potilaiden neurologista toipumista, joille äkillisen sydän- ja verenkiertopysähdyksen jälkeen on hemodynamiikan palauduttua globaalisen aivoiskemian seurauksena kehittynyt hypoksinen aivovaurio. Vaikka kyseessä on yleinen kliininen tilanne, itse tapahtuman tutkiminen on sen dynaamisen luonteen vuoksi hankalaa ja nykyisin käytössä olevilla menetelmillä standardointivaikeuksien vuoksi ja myös eettisistä syistä ihmisellä vaikeaa.

Leukemiasolujen kasvutekijäreseptorigeenien kromosomiasemat ja ilmeneminen

Syöpään sairastuu vuosittain yli 17 000 suomalaista. Näistä noin 10 % edustaa hematologisia maligniteetteja. Näiden tautien syntymekanismit tunnetaan edelleen yksityiskohdiltaan huonosti.