Sarjoittainen päänsärky

Sarjoittainen päänsärky on erittäin kova, toisen silmän seutuun paikantuva päänsärky, joka ilmenee 15-180 minuuttia kestävinä kohtauksina. Päänsärkyyn liittyy toispuoleisia autonomisia oireita, kuten kasvojen hikoilu, silmän punoitus, kyynelvuoto, mioosi, ptoosi tai nenän tukkoisuus. Suurin osa potilaista on työikäisiä miehiä. Kohtaukset esiintyvät viikkojen tai jopa kuukausien mittaisina sarjoina, joiden välillä voi olla vuosien tauko. Hoitona käytetään happihengitystä tai nopeavaikutteisia triptaaneja. Estohoitoon sopivia lääkkeitä ovat verapamiili, prednisoni ja litium.

Maija Haanpää, Aki Hietaharju, Markus Färkkilä

Milloin lapsen verenvuototaipumus vaatii lisäselvittelyä?

Lapsen verenvuototaipumuksen selvittely on merkittävä haaste sekä avohoito- että sairaalalääkärille. Nopeasti kannanottoa vaativat syyt, kuten leukemia, vaikea hemofilia, infektiot ja pahoinpitely, olisi tärkeää tunnistaa. Lievätkin vuotohäiriöt tulisi diagnosoida ennen kirurgisia toimenpiteitä, jotta voidaan varautua korvaushoitoon. Sukuanamneesin selvittäminen on vuotohäiriötä epäiltäessä olennaista, sillä lapsilla hankinnaiset hyytymishäiriöt ovat harvinaisia. Selvästi vuoto-oireista lasta tutkittaessa kannattaa muistaa erikoislaboratorion mahdollisuudet.

Anne Mäkipernaa, Jukka Rajantie

Ca X P - suurituloisen lääkehoidon vanhat ja uudet ongelmat

Munuaisten krooniseen vajaatoimintaan liittyvä mineraaliaineenvaihdunnan häiriö tulisi saada hallintaan, jotta vältyttäisiin sen seuraamuksilta, luutaudilta ja pehmytkudosten kalkkeutumiselta. Hyperfosfatemian hoidossa pyrittiin alumiinihydroksidin haittojen takia siirtymään kalsiumsuoloihin, mutta niiden runsas käyttö näyttää jopa lisäävän sepelvaltimoiden kalkkeutumista. Tarvittaisiin uudentyyppisiä fosfaatinsitojia, ja yksi tällainen, sevelameeri, onkin saanut myyntiluvan EU:n alueella. Lisäkilpirauhasen liikatoimintaa hillitään D-vitamiinin metaboliiteilla, mutta ne voivat aiheuttaa hyperkalsemiaa ja hyperfosfatemiaa. Uusilla D-vitamiinin analogeilla tämä haitta on ilmeisesti vähäisempi. Apua hoitoon saattaa tulla myös aivan uudentyyppisistä lääkkeistä, ns. kalsimimeeteistä.

Mirja-Liisa Aitio

Eturauhassyövän erilaistumisasteen luokitus

Eturauhassyöpä on miesten yleisin syöpämuoto Suomessa. Diagnoosi perustuu lähes aina eturauhasen histologiseen biopsialöydökseen. Hoitomuodon valinnan kannalta olisi tärkeää pystyä pienistä biopsianäytteistä antamaan arvio syövän aggressiivisuudesta. Histologinen erilaistumisaste eli gradus on syövän levinneisyysasteen ohella edelleenkin tärkein eturauhassyövän ennustetekijä. Eturauhassyövän gradeerauksessa käytetään yleisimmin Gleasonin luokitusta. Sen taustalla on runsain tutkimusaineisto, joten sen voi katsoa edustavan ns. kultaista standardia. Muiden luokitusten käyttö Gleasonin luokituksen rinnalla on mahdollista. Luokituksen ennusteellisen merkityksen kannalta on tärkeää, että luokittelu tapahtuu yhtenäisin kriteerein.

Paula Martikainen

Ammattikuljettajan työkyky

Lääkärin tehtävä ajokyvyn arvioitsijana ei aina ole helppo. Ajoterveyden vaatimukset eivät ole kaikilta osin selkeästi ohjeistettuja, eivätkä riitakysymyksetkään ole harvinaisia. Tilanne on erityisen monimutkainen, kun kyseessä on ammattikuljettajan työkyvyn arviointi: kyse on ihmisen taloudellisesta toimeentulosta, ja lääketieteellisen arvion lisäksi tulevat mukaan sosiaalivakuutusjärjestelmien linjaukset. Ammatillisen kuntoutuksen rooli tulisi saada aiempaa näkyvämmäksi ja tietosuojakysymyksetkin kaipaisivat uudistamista.

Mikael Ojala

Hoidoksi liikuntaa

Liikunta ehkäisee sairauksia, hidastaa elimistön rappeutumismuutoksia, vähentää masennusta, parantaa elämänlaatua ja nopeuttaa paranemista. Liikuntatavat ovat pitkällisen oppimisen tulos ja elämän varrella rutiineiksi muodostuneita tapoja on myöhemmin vaikea muuttaa.

Leena I. Kauppila, Oliver Michelsson, Sari Siivola

Harvinainen, mutta usein hoidolla hallittava karsinoidikasvain

Karsinoidikasvaimet ovat alkujaan lähtöisin ruoansulatuskanavasta, mutta ne voivat esiintyä miltei missä tahansa elimistössä. Pääasiallinen hoito on kasvaimen poistaminen leikkauksella tai pienentäminen lääkehoidolla. Uudet hoitomuodot ovat parantaneet sairauden ennustetta siten, että kaksi kolmesta potilaasta on elossa viiden vuoden kuluttua etäpesäkkeiden toteamisesta. Kirjoittajat toivovat, että harvinaisuutensa vuoksi karsinoidikasvainten hoito keskitetään yliopistosairaaloihin, joissa on mahdollista koota eri aloja edustavien asiantuntijoiden työryhmä, joka laatii potilaalle yksilöllisen hoitoratkaisun.

Matti J. Välimäki, Caj Haglund, Heikki Joensuu, Väinämö Nikkanen, Pasi Salmela

Kyhmy kaulalla - mitä tutkin?

Kaulan imusolmukkeen suureneminen on useimmiten reaktio siihen imusuonia myöten tulleeseen mikrobiin tai syöpämeta-staasisoluun. Ennen kuin hoitoon ryhdytään, on etsittävä primaaripesäkettä pään, kaulan ja tarvittaessa rintakehän alueelta. Tarkka anamneesi ja huolellinen korva-, nenä- ja kurkkututkimus peilin tai endoskoopin avulla ovat lähtökohta. Lisätietoa tuo ultraääniohjauksessa tehtävä ohutneulabiopsia. Avobiopsiaan turvaudutaan vasta, jos primaaripesäkkeen huolellinen etsintä ei ole tuottanut tulosta tai ohutneulanäyte viittaa esimerkiksi lymfoomaan. Sylkirauhasten tutkimisessa linjat ovat pitkälti samat, mutta avobiopsiaa niistä ei pidä ottaa hermovau-rioiden vaaran vuoksi.

Juhani Pukander

Näyttöä naltreksonin käytöstä ja sen eri käyttötavoista alkoholismin hoidossa

Naltreksonin turvallisuus ja vaikuttavuus alkoholismin hoidossa on osoitettu useissa eri tutkimuksissa. Hoidon teho riippuu kuitenkin siitä, millä tavalla naltreksonia käytetään. Tutkimuksissa naltreksoni vaikutti yhdessä selviytymishoidon kanssa, mutta siitä ei ollut merkittävää hyötyä, kun sitä käytettiin tukemaan ehdotonta raittiutta. Tämä tukee oletusta, että aineisiin liittyvä ensisijainen toimintamekanismi on poisoppiminen. Onnistuneen naltreksonihoidon edellytyksenä on, että sitä annetaan potilaille, jotka yhä juovat alkoholia, potilasta opastetaan ottamaan naltreksonia vain silloin, kun hän aikoo juoda alkoholia ja hoidon pitäisi olla jatkuvaa.

John David Sinclair

Vehnän ja rasituksen aiheuttama anafylaksia

Kotimaiset viljat, vehnä, ruis, ohra ja kaura, ovat kasviopillisesti läheisiä heinien kanssa. Niitä voidaankin kuvata viljellyiksi heiniksi. Kukaan meistä ei voi välttyä altistumasta niille, sillä me hengitämme viljan ja heinien siitepölyjä ja syömme viljatuotteita. Yliherkkyys viljoille kehittyy kuitenkin vain osalle altistuneista joko hengitysteitse tai ruoansulatuskanavan kautta.

Elina Varjonen, Kati Palosuo

Psykoanalyysi 2000-luvulle

Sata vuotta sitten kehitetty psykoanalyysi oli ensimmäinen systemaattinen psykoterapiamuoto, jonka pohjalta monet myöhemmät yksilö- ja ryhmä-terapiat kehittyivät. Psykoanalyysi korostaa psyykkistä työtä ja sen kohdistamista sellaisiin ajatusten ja tunne-elämän solmuihin, joihin tiedostamattomilla mielen-sisällöillä on suuri osuus. Myös terapeutin ja potilaan välisellä tunnesuhteella on keskeinen merkitys. Lääkärilehden pyytämässä katsauksessa kirjoittaja toteaa psykoanalyysin akateemisen merkityksen vähentyneen viime vuosina, mutta neurobiologian tutkimuksen ja hoitotulosten empiirisen tutkimusten tuoneen sen samaan aikaan uudestaan lähemmäs yleispsykiatrian valtavirtoja.

Johannes Lehtonen

Peptidit verenpaineen säätelyssä

Biologisesti aktiiviset peptidit, kooltaan muutamista aminohapoista muutamiin kymmeniin aminohappoihin, osallistuvat elimistössä useiden fysiologisten toimintojen, mm. verenpaineen säätelyyn. Endogeenisten peptidien lisäksi verenpaineeseen voivat vaikuttaa myös ravinnon proteiineista pilkkoutuvat ruoansulatuskanavasta verenkiertoon imeytyvät peptidit.

Marika Sipola, Heikki Vapaatalo

Trisomiaseulonnan nykytila

Raskaana olevat naiset toivovat, että sikiön kehityshäiriöt voitaisiin todeta jo varhain. Tavallisin kehitysvammaisuuden syy on 21-trisomian aiheuttama Downin oireyhtymä. Nykytietämyksen valossa sen lupaavin seulontamenetelmä näyttää olevan varhainen seulonta biokemiallisia merkkiaineita, äidin ikää ja sikiön niskaturvotuksen mittausta käyttäen. Näyttö alkuraskauden seulonnan tehokkuudesta on jo varsin vahva.

Pekka Taipale, Seppo Heinonen

Vaikean epilepsian hoito

Epilepsian lääkehoidon ensisijaisena tavoitteena on saada kohtaukset loppumaan aiheuttamatta häiritseviä sivuvaikutuksia. Yli puolet potilaista saadaan oireettomiksi yhdellä lääkkeellä ja heidän lisäkseen joukko potilaita kahden lääkkeen yhdistelmähoidolla. Mikäli kohtauksia edelleen esiintyy, voidaan puhua vaikeasta epilepsiasta. Tällöin tulee harkita leikkaushoitoa tai kokeilla uusien kehittyneiden lääkehoitomahdollisuuksien myötä parantunutta rationaalista monilääkehoitoa.

Aarne Ylinen

Koulun yhteisöllisyys - väline vaikuttaa nuoren terveeseen kasvuun

Koululuokan sosiaalisella ilmapiirillä on suuri merkitys nuoren itsetunnon kehitykselle ja menestymiselle koulutyössä. Ongelmille taas on tunnusomaista, että ne pysyvät pitkään ulkopuolisilta piilossa, mutta ilmenevät nuoren epämääräisenä oireiluna. Kuopiossa tehdyssä koulutyön kehittämiskokeilussa painotettiin koulun yhteisöllisyyttä. Oppilaat osallistuivat luokkien sääntöjen laadintaan ja valvontaan, ja opettajat saivat vertaistukea toisilta saman luokka-asteen opettajilta. Kokeilussa todettiin, että erityisesti 7. luokalla alkavien ongelmien ennakoiminen on tärkeää oppilaan tasapainoisen kehityksen turvaamisen kannalta.

Eila Laukkanen, Liisa Oranen, Sirpa Shemeikka

Antibioottien asema eturauhastulehduksen hoidossa

Eturauhastulehdus on yleinen sairaus, mutta bakteeriperäisiä tulehduksista on vain noin 10 %. Diagnoosi perustuu ensisijaisesti laboratoriotutkimuksiin, joita tukevat potilaan oireet, kliininen tutkiminen ja kuvantamistutkimukset. Akuutti bakteeriperäinen prostatiitti on rajuoireinen ja vaatii sairaalahoitoa tehokkailla suoneen annettavilla antibiooteilla. Kroonisen bakteeriperäisen prostatiitin ensisijainen hoito ovat suun kautta annettavat antibiootit. Hoitoa tulee jatkaa tarpeeksi pitkään, ainakin 3-4 viikkoa ja toisinaan jopa 3-6 kuukautta.

Olavi Lukkarinen

Selkäpotilaan työ- ja toimintakyvyn arviointi

Selkäpotilaan työ- ja toimintakyvyn arviointia ei voida käsittää irrallisena, muusta hoidosta ja kuntoutuksesta irrallaan olevana asiana. Tämän takia artikkelissa on esitetty selkäpotilaan hoidon ja kuntoutuksen perusperiaatteet, joihin työ- ja toimintakyvyn arviointi niveltyy. Tavoitteena on siirtää selkäpotilaan työ- ja toimintakyvyn arviointia enemmän siihen suuntaan, että arvioidaan jäljellä olevaa työkykyä ja potilaan voimavaroja eikä pelkästään työssä selviämistä rajoittavia tekijöitä.

Timo Pohjolainen, Heikki Hurri, Seppo Vainionpää

Sementtisyöpymä - unohdettu tauti

Sementin sisältämän kromin aiheuttama allerginen kosketusihottuma on hyvin tunnettu, mutta sen sijaan sementin emäksisyyden aiheuttama kemiallinen palovamma tunnetaan huonosti. Sementtisyöpymän tärkeimmät provosoivat tekijät ovat sementin emäksisyys, kiinteiden ainesosien aiheuttamat hiertymät ja ihoaltistuksen kesto. Haavaumat ovat luonteeltaan progressiivisia. Tämän vuoksi potilas hakeutuu usein hoitoon myöhässä, eikä syy-yhteyttä osata aina tunnistaa. Syöpymät aiheuttavat paljon kärsimystä potilaalle ja kuluja yhteiskunnalle, minkä vuoksi sementin terveysriskeistä tulisi riittävästi informoida väestöä.

Katja Paakkola, Lassi Pakkala, Kalle Aalto

Päihdeperheiden hoito

Päihdeongelmien yksilöhoito korostaa usein potilaan vajavuuksia ja ammattiauttajan keskeistä roolia, perhekeskeinen hoito taas potilaan, perheen ja muiden läheisten omia voimavaroja ja mahdollisuuksia. Perheen mukanaolo lisää hoidossa pysymistä ja hoidon tuloksellisuutta. Lääkärin tulee aktiivisesti ehdottaa perheneuvottelua heti hoidon alkuvaiheissa.

Rauno Mäkelä

Rintaan koskee - syy keuhkoissa?

Monet muutkin sairaudet kuin sepelvaltimotauti voivat aiheuttaa rintakipuja, myös keuhkojen sairaustilat. Akuutteihin tilanteisiin liittyvän keuhkoperäisen rintakivun syy on yleensä helposti löydettävissä aivan tavanomaisin diagnostisin keinoin, ehkä keuhkoemboliaa lukuun ottamatta. Kroonisen kivun etiologinen selvittely voi olla vaikeampaa. Kivun luonne ei ole aina yksiselitteisesti kuvattavissa, ja raja rintakivun ja hengenahdistuksen kokemisen välillä voi olla liukuva. Tällöin onkin otettava huomioon rintakivun koko erotusdiagnostinen kirjo, ja tarkemmat tutkimukset määräytyvät potilaskohtaisesti.

Hannu Tukiainen