Selkärankareuman kuntoutus

Kuntoutusprosessiin liittyvät fysioterapia- ja kuntoharjoittelukeinot yhdessä antireumaattisen ja tulehduskipulääkityksen kanssa muodostavat selkärankareuman hoidon perustan. Sekä taudin varhaisen diagnosoinnin tehostaminen että hoidon varhaisempi aloittaminen ja tehokkaampi hyväksikäyttö parantavat taudin ennustetta. Moniammatillinen laitoskuntoutus on monella tavoin tehokkaampaa kuin avohoidon fysioterapia, mutta myös kustannuksiltaan kalliimpi. Säännönmukainen laitoskuntoutus on selkärankareuman hoidon kulmakivi. Sitä tulisi antaa 1-5 vuoden välein tarvearvion perusteella vähintään 3-4 viikon mittaisena.

Jorma V. Viitanen, Kari Lehtinen

Sepelvaltimotautia sairastavien potilaiden kuntoutus - näyttöön perustuvaa lääketiedettäkö?

Näyttöön perustuva lääketiede tarkoittaa parhaan ja ajantasaisen tiedon tarkkaa arviointia sekä soveltamista potilaiden hoitoon. Laajennettaessa käsitettä kuntoutukseen tulevat vastaan kuntoutus-käsitteen määrittelyn ja rajauksen ongelmat. Lisäksi tulisi määritellä kuntoutukselle asetettavat tavoitteet, jotta sen vaikuttavuutta voitaisiin mitata. Sepelvaltimotautia sairastavan potilaan kohdalla tarkkaa rajaa hoidon, kuntoutuksen ja sekundaariprevention välille ei edes voida asettaa, vaan nämä toimenpiteet limittyvät toisiinsa.

Helena Hämäläinen

Charcot'n jalka

Charcot'n jalka on ehkä vaikein diabeteksen neuropaattinen myöhäiskomplikaatio. Se on vaikea sekä diagnosoida että hoitaa, ja se aiheuttaa pitkäkestoisen invaliditeetin potilaalle. Akuutissa vaiheessa tunnistaminen on ongelmallista, ja muutoksen luonne havaitaan yleensä vasta deformiteetin synnyttyä. Onnistunut hoito edellyttää varhaista diagnoosia ja pitkää kevennyshoitoa. Charcot'n jalkaa tulisi epäillä aina diabetespotilailla, joilla on toisen jalan turvotus, kuumotus tai punoitus.

Jorma Lahtela, Heikki-Jussi Laine

Työterveyshuollon terveystarkastukset ja niiden tuloksellisuus

Työterveyshuollossa tehdään vuosittain 4,7 miljoonaa yksilökäyntiä, joista neljännes kirjataan terveystarkastuksiksi. Tutkimusten mukaan terveystarkastuksilla ei ole ryhmätasolla vaikutuksia pitkän aikavälin terveysmittareihin. Sen sijaan niillä on tieteellisesti osoitettua vaikuttavuutta yksilön elämäntapariskien vähentämisessä. Työterveyshuollolla on ainutlaatuinen asema työelämän ja terveydenhoidon välimaastossa. Tämä yhdessä uuden tutkimustiedon kanssa antaa mahdollisuuden kehittää terveystarkastuksia vastaamaan entistä paremmin työelämän yksilölle tarjoamia haasteita ja mahdollisuuksia.

Kari-Pekka Martimo, Mari Antti-Poika

Liikkuvuusmittaukset selkärankareumassa

Selkärankareuman seurannassa ja hoidon vaikuttavuutta arvioivissa tutkimuksissa on liikelaajuuksien mittauksia käytetty hyvin vaihtelevasti, joten tulosten vertailu on ollut vaikeaa. Liikkuvuusmittojen käyttökelpoisuutta rajoittaa myös vertailu- ja normaaliarvojen puuttuminen. Selkärankareuman ja muiden spondylartropatioiden pitkäaikaisseurantaan ja lyhytkestoisten hoitotutkimusten arviointiin annetaan tässä tutkimuksiin perustuvat suositukset selän liikkuvuusmittausten yhtenäistämiseksi. Mittausten laajentaminen varhaisdiagnostiikassa ei tosin perustu tutkimustuloksiin, vaan ennen kaikkea seurannan tarpeisiin.

Jorma V. Viitanen

Veriyskä päivystysongelmana

Veriyskä on tavallinen ja useimmiten itsestään rauhoittuva oire. Sen syy tulee kuitenkin aina pyrkiä selvittämään. Kliinisen tutkimuksen, kurkunpään peilitutkimuksen, keuhkokuvan ja seurannan lisäksi tarvitaan erikoislääkärin kannanotto, ellei veriyskän todennäköinen syy ole aiempien tutkimuksien perusteella tiedossa tai ellei veriyskä liity akuuttiin alahengitystieinfektioon alle 10 askivuotta tupakoineella. Veriyskä voi olla ainoa parannettavissa olevasta sairaudesta ajoissa kertova oire.

Seppo Saarelainen

Syömättömät ja ylensyövät lapset Lastenpsykiatrinen näkökulma syömishäiriöihin

Erilaisia syömisvaikeuksia esiintyy lapsuusiän kehityksen aikana yleisesti, vaikka varsinaiset syömishäiriöt, anoreksia ja bulimia nervosa, ovat lapsuusiässä harvinaisia. Pikkulapsen psykiatriset syömiskäyttäytymisen häiriöt kytkeytyvät tiiviisti vanhempi-lapsivuorovaikutukseen ja lapsen kokonaiskehitykseen. Varhain puhkeavassa anoreksia nervosassa on erityispiirteitä murrosiän jälkeen puhkeavaan häiriöön verrattuna. Syömisvaikeuksia tai poikkeavaa syömiskäyttäytymistä voi liittyä myös muihin lastenpsykiatrisiin häiriöihin.

Ilona Luoma, Mirjami Mäntymaa, Tuula Tamminen

Diabeetikon hoidon seuranta avoterveydenhuollossa

Lääketieteellisen seurannan ja hoidon ohella vastaanottokäyntien tavoitteena on motivoida ja kannustaa diabeetikkoa sekä tukea diabeetikon pitkäaikaissairauteen liittyvää oppimis- ja sopeutumisprosessia. Seurannan pitäisi olla ymmärrettävää, hallittavaa ja mielekästä myös diabeetikolle itselleen, jotta hän sitoutuu hoidon toteuttamiseen arkielämässään.

Pirjo Ilanne-Parikka, Tapani Rönnemaa

Sakroiliitin kuvantaminen selkärankareumassa

Selkärankareuma on nuorten ihmisten sairaus. Viive oireiden alkamisesta diagnoosiin on vuosia. Muutokset ilmaantuvat yleensä ensin ristiniveliin. Normaali ristinivelten röntgenlöydös ei sulje pois sakroiliittia. Gammakuvaus on hyvin epäspesifinen sakroiliitin osoittaja. Tietokonetomografia ei tuo esiin sakroiliitin varhaismuutoksia. Magneettikuvaus on herkin ja spesifisin sakroiliitin varhaismuutosten diagnosointimenetelmä.

Irma Soini, Jorma Viitanen, Hannu Kautiainen, Antero Kotaniemi, Marja-Liisa Kokko, Kari Lehtinen

PET-tutkimusten kliininen käyttö

Positroniemissiotomografia (PET) on erinomainen tieteellinen tutkimusmenetelmä, ja viime vuosina sen käyttö myös kliinisenä työkaluna on lisääntynyt. Nykyisin yleisesti hyväksyttyjä ja näyttöön perustuvia PET-tutkimuksen kliinisiä käyttöaiheita on neurologian, lastenneurologian ja kardiologian sekä erityisesti onkologian erikoisaloilla.

Juhani Knuuti, Heikki Minn, Liisa Metsähonkala, Juha Rinne, Arto Laihinen

Distraktio - uusi hoitomuoto kasvojen luupuutoksiin

Kasvojen alueen luiden kokoa ja muotoa voidaan muuttaa ilman luusiirrännäistä venyttämällä luuta asteittain. Tässä uudessa hoitomuodossa luuta pidennetään luun katkaisemisen eli osteotomian jälkeen vetämällä luupintoja toisistaan irti tukilaitteen avulla. Uusi muodostuva luu täyttää luupintojen välisen raon normaalilla luulla. Kasvojen alueen luupuutoksiin tällaista distraktiohoitoa on sovellettu 10 vuoden ajan, ja se on osoittautunut lupaavaksi keinoksi vaikeiden luuston kasvuhäiriöiden hoidossa, vaikka laitteiden kehittely on vielä kesken.

Kirsti Hurmerinta, Jyri Hukki

Vanhusten kohonneen verenpaineen hoitoon liittyviä näkökohtia

Verenpaine muuttuu iän myötä, systolinen verenpaine kasvaa aina 80 ikävuoteen saakka, mutta diastolinen verenpaine saavuttaa huippuarvonsa 50-60 vuoden iässä. Kohonnut isoloitu systolinen verenpaine on tyypillisesti ikääntymiseen liittyvä vaiva ja sairastumisen riski kasvaa kun systolisen ja diastolisen verenpaineen ero suurenee. Isoloitua systolista hypertensiota hoidetaan pääasiassa elintapapohjauksella ja lääkehoidolla.

Riitta Antikainen, Hannu Vanhanen

Selkärankareuman diagnosointi ja hoito

Selkärankareuman varhainen toteaminen on vaikeaa, ja asianmukaisen hoidon aloitus viivästyy usein monia vuosia. Pitkäkestoinen pakara- tai alaselän kipu ja jäykkyys, jotka usein herättävät yöllä, antavat aiheen epäillä selkärankareumaa. Röntgenkuvissa havaittava sakroiliitti ilmaantuu hyvin hitaasti, monilla vasta vuosien sairastamisen jälkeen. Selkärankareuma aiheuttaa erityisesti selän ja rintakehän liikkuvuuden vähenemistä ja vaikeimmillaan koko rangan täydellisen jäykistymisen hankalaan virheasentoon. Fysioterapian ja kuntoutuksen keinoin voidaan liikerajoitusten kehittymistä hidastaa ja lievissä tapauksissa ehkäistä. Tulehdusvaiheiden hoito antireumaattisella lääkityksellä on tarpeen erityisesti taudin alkuvuosina.

Jorma V. Viitanen, Kari Lehtinen

HIT-hepariinihoidon indusoima trombosytopenia ja tromboosi

Hepariinin indusoima immuunivälitteinen trombosytopenia (HIT) on huonosti tunnettu hepariinihoidon komplikaatio, jonka esiintyvyys on eri lähteiden mukaan 0,3-6,5 %. Joillekin HIT-potilaille kehittyy laskimoiden ja/tai valtimoiden tukoksia, sen sijaan vuoto-ongelmat ovat hyvin harvinaisia. Hoidossa on ensisijaista hepariinin lopettaminen ja korvaavan antikoagulanttihoidon aloittaminen. Kehittynyt laboratoriodiagnostiikka ja uudet vaihtoehtoiset hoidot ovat ratkaisevasti parantaneet HITT- potilaiden ennustetta, kunhan diagnoosiin ja hoitoon päästään ajoissa.

Sorella Ilveskero, Lotta Joutsi-Korhonen, Kaija Javela, Riitta Lassila

Kuuluvatko kotieläimet allergiseen perheeseen?

Uusimman tutkimustiedon mukaan lapsuuden eläinkontaktit vähentävät atooppista herkistymistä. Tämä saattaa johtua eläinaltistukseen liittyvistä mikrobikontakteista, jotka aktivoivat elimistön T-soluvasteen allergialta suojaavaksi. Jos jo varhaislapsuudessa on merkkejä IgE-välitteisestä allergiasta, tulee eläimen ottamiseen suhtautua pidättyvästi. Mitä vanhemmasta lapsesta on kyse eikä allergiaa jollekin tietylle eläimelle ole osoitettavissa, voi tämän eläimen hankkia. On kuitenkin muistettava, että lemmikkieläimen ottaminen on aina riski, jonka varalle pitäisi olla suunnitelma mikäli joku perheenjäsenistä herkistyy.

Antti Koivikko, Timo Vanto

Tutkimustulosten ja -teorioiden hyödyntäminen skitsofreniaan sairastumisen ehkäisyssä

Skitsofreniapotilaan hoidon ennuste on epävarma ja suurelle osalle sairastuneista jää jonkinasteisia pysyviä oireita. Siksi sairastumisen ehkäiseminen on ensiarvoisen tärkeää. Skitsofreniaa voidaan ehkäistä estämällä sairauden puhkeaminen, potilaan tilan vaikeutuminen tai sairastumisen uusiutuminen. Kaikista näistä on olemassa myönteisiä tuloksia. Ehkäisevää työtä tehdään hoitopaikoissa jo nyt, ja sen tehostaminen voisi ehkä vähentää skitsofreniaan sairastumista entisestään.

Karl-Erik Wahlberg

Herkkyyttä ja tarkkuutta välikorvatulehduksen diagnostiikkaan

Välikorva on tulehtunut, kun siellä todetaan hengitystieinfektion yhteydessä eritettä. Vaikka määritelmä on yksinkertainen, sitä tulkitaan eri tavoin. Oireiltaan otiitti ei juuri eroa tavallisesta nuhakuumeesta ja välikorvan tutkiminen on ainoa keino varmistua tulehduksesta. Välikorvaeritteen toteaminen ja hoito on tärkeää paitsi oireiden helpottamiseksi myös erityisesti siksi, että erite heikentää kuuloa ja voi viivästyttää kielellistä kehitystä. Tympanometrin tai akustisen reflektometrin tulisi mielestämme kuulua kaikkien lasten korvia tutkivien lääkärien työkaluarsenaaliin.

Tero Kontiokari, Petri Koivunen, Marjo Renko, Matti Uhari

Seronegatiiviset spondylartropatiat

Seronegatiiviset spondylartropatiat muodostavat ryhmän reumasairauksia, joiden patogeneesissä ja oireissa on runsaasti yhteneväisiä piirteitä, vaikka kliinisissä ilmenemismuodoissa on eroja. Yhteisenä piirteenä kaikille tämän ryhmän sairauksille ovat selkäoireet, jotka johtuvat enemmän tai vähemmän selvästi osoitettavissa olevasta reumaattisesta inflammaatiosta selän jänteissä ja pikkunivelissä. Spondylartropatioiden uudet määritelmät ovat tuoneet diagnostisia valmiuksia seronegatiivisten spondylartropatioiden varhaiseen tunnistamiseen terveydenhuollossa, vaikka kriteerit täyttyvät usein vasta pitkän seurannan jälkeen.

Jorma V. Viitanen

Paraproteinemioiden diagnostiikka ja seuranta

Paraproteinemioille on yhteistä seerumissa, virtsassa tai selkäydinnesteessä esiintyvä paraproteiini eli valkuaisaine, joka rakenteeltaan muistuttaa elimistön normaaleja immunoglobuliineja tai niiden osia. Paraproteiinia tuottaa yleensä rakenteeltaan ja toiminnaltaan poikkeava homogeeninen plasmasolukko, joka toisin kuin normaali plasmasolukko, ei kykene tuottamaan polyklonaalisia immunoglobuliineja, vaan tuottaa monoklonaalista paraproteiinia eli M-komponenttia.

Petri Oivanen

Elämän lopunajan hoito aviopuolison näkökulmasta

Kirjoitus pohjaa terveyskeskuksen vuodeosastolla käytyyn palautekeskusteluun, jossa kaksi hiljattain leskeytynyttä henkilöä kertoi kokemuksiaan kuolleen puolisonsa hoidosta. Aviopuolisot oli kutsuttu keskustelutilaisuuteen ja molemmat sanoivat ottaneensa kutsun mielellään vastaan. Tarkoituksena oli kerätä tietoa kuolemaan päättyneestä hoitojaksosta leskeytyneiden näkökulmasta.

Gustaf Molander