Kolesteroli ja mielenterveys

Suurentunut seerumin kolesterolipitoisuus on sepelvaltimotaudin keskeisiä riskitekijöitä, ja sen pienentäminen lääkkeillä ja ruokavaliolla on tärkeää sydänsairauksien ehkäisyä. 1990-luvulla on kuitenkin käyty vilkasta keskustelua siitä, onko kolesterolin vähentämisestä mahdollisesti haittaa jossakin suhteessa ja joillekin ihmisryhmille. Aiemmat tutkimustulokset antoivat ensin viitteitä siihen suuntaan, että kolesterolipitoisuuden pienentyessä aggressiivisuus ja väkivaltaisuus lisääntyisivät, mikä puolestaan osittain mitätöisi kolesterolin vähentämisestä saatavan hyödyn. Uudempien tutkimusten mukaan kolesterolin vähentämisestä nykyaikaisilla lääkkeillä ei ole haittaa ihmisen mielenterveydelle.

Antti Tanskanen

Uudet ja vanhat neuroleptit

Neuroleptit ovat olleet psykoosien lääkehoidon kulmakivi jo yli 40-vuoden ajan. Pääosin 1950- ja 1960-luvulta peräisin olevat valmisteet ovat olleet suhteellisen tehokkaita psykoosioireiden lievittäjiä, mutta niiden käyttöön on liittynyt hankalia sivuvaikutuksia. Uudet, 1990-luvulla käyttöön tulleet ns. epätyypilliset neuroleptit eivät välttämättä vähennä tehokkaammin aistiharhoja tai harhaluuloja, mutta ne estävät ilmeisesti skitsofreniaan liittyvää taantumista ja latistumista paremmin kuin perinteiset neuroleptit. Uudet neuroleptit ovat joka tapauksessa vanhoja turvallisempia akuuttien ja pitkäaikaisten neurologisten sivuvaikutusten suhteen. Lääkkeen valintaan vaikuttavat kuitenkin uusien neuroleptien entisiä huomattavasti korkeampi hinta ja korvauskysymysten osittainen keskeneräisyys.

Esa Leinonen

Kognitiiviset testit muistihäiriöiden ja alkavan dementian varhaisdiagnostiikassa: CERAD-tehtäväsarja

Muistihäiriö on monen aivosairauden ensimmäinen oire. Ikääntyneen väestön lisääntyessä muistihäiriöt ja dementia ovat jatkuvasti kasvava ongelma. Dementiaa sairastaa Suomessa nykyään yli 100 000 henkilöä. Dementian hoitomuodoissa tapahtuneen edistymisen takia on viime aikoina voimakkaasti korostettu dementiaan johtavien sairauksien mahdollisimman varhaisen toteamisen tärkeyttä. Suomen muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä esitti aiemmin suositukset muistihäiriöiden ja dementian tutkimuksen ja hoidon suuntaviivoiksi. Tässä artikkelissa asiantuntijaryhmä esittää suosituksia perusterveydenhuollossa käytettäviksi sopivista muistihäiriöiden ja dementian varhaisvaiheiden tarkempaan arviointiin soveltuvista kognitiivisista menetelmistä.

Tuomo Hänninen, Veijo Pulliainen, Juhani Salo, Laura Hokkanen, Timo Erkinjuntti, Keijo Koivisto, Petteri Viramo, Hilkka Soininen, Suomen Muistitutkimusyksiköiden Asiantuntijaryhmä

Näkemisen ongelmat liikenneturvallisuuden uhkana

Ajokortin saamista tai uusimista varten tutkitaan henkilöauton kuljettajan näöntarkkuus ja horisontaalisen näkökentän laajuus. Vaikka henkilö täyttää ajokorttivaatimukset, saattaa hänellä olla vakavia puutoksia esim. hämärässä näkemisessä, hämärään tottumisessa, kontrastinäössä, häikäisyalttiudessa tai värinäössä. Ikääntyvillä ajokortin uusijoilla voi esimerkiksi harmaakaihi heikentää kontrastinäköä ja häikäisyn sietoa. Iän mukana voi varsinkin hämärässä näkeminen oleellisesti huonontua. Ajokorttivaatimuksiin olisikin saatava hämärässä näkemisen, kontrastinäön ja häikäisyalttiuden tutkimukset ja niihin sopivat lyhyet ja luotettavat menetelmät perusterveydenhuoltoon.

Maija Mäntyjärvi

Tuberkuloosin tarttuminen ja tartunnan torjunta

Tuberkuloosi on tarttuva tauti, joka leviää pisara-aerosolin välityksellä. Basilliaerosolin syntymisen ja leviämisen perusperiaatteiden ymmärtäminen auttaa tuberkuloositartunnan riskiä arvioitaessa. Varman tiedon tartuntavaarasta antaa ysköksen tuberkuloosibasillivärjäys. Tartunnan saaneiden tutkiminen kannattaa keskittää potilaiden lähikontakteihin. Ainoa keino poistaa tartuntariski ja sammuttaa epidemia on todeta tuberkuloosi ja hoitaa sitä sairastavat terveiksi tehokkaalla kemoterapialla. Uusien tuberkuloositapausten määrä Suomessa ei ole lisääntynyt viime vuosina eikä meillä epidemiologisessa mielessä ole lääkeresistenssiongelmaa. Tämä on vuosia voimassa olleen hyvän hoitojärjestelmän ansiota. Maailmanlaajuisesti tuberkuloosi kuitenkin on suuri ongelma.

Eeva-Liisa Ruokonen

Kun taivas putoaa Kriisireaktiot ja traumaperäinen stressihäiriö

Tärkeämpää kuin tekeminen on oleminen, elämän jatkuvuuden tunteen säilyminen. Tämä tunne romahtaa järkyttävässä tilanteessa. Artikkelissa kuvataan traumaattista kriisiä psykodynaamisesta viitekehyksestä käsin. Ryhmämuotoinen psykologinen jälkipuinti trauman akuuttivaiheessa palvelee toipumista kannatellessaan yhteisesti järkyttäviä kokemuksia. Tämä auttaa ihmistä saamaan jälleen vähitellen käyttöönsä kokemusten prosessointikykynsä.

Kerttu Pohjala

Sydän- ja verisuonisairauksien geenihoito

Sydän- ja verisuonitautien geenihoidon mahdollisuuksia tutkitaan useissa projekteissa eri puolilla maailmaa. Merkittävimmät sovellutukset ovat terapeuttinen angiogeneesi, restenoosin esto sekä verisuonisiirteiden aukipysymisen varmistaminen. Alan suomalainen tutkimus on nykyään kansainvälisesti eturintamassa. Tutkimusten tässä vaiheessa lopullista vastausta geenihoidon tehosta sydän- ja verisuonitauteihin ei voida vielä antaa, mutta tulokset nyt käynnissä olevista tutkimuksista antavat jo viitteitä tulevaisuuden uusista hoitomahdollisuuksista.

Jukka Luoma, Seppo Ylä-Herttuala

EHEC-bakteerin ominaisuudet ja epidemiologia

Enterohemorragisen Escherichia colin eli EHEC-bakteerin tartunta voi johtaa veriripuliin, hemolyyttis-ureemiseen oireyhtymään ja jopa kuolemaan. Altteimpia vakaville taudin muodoille ovat lapset ja vanhukset. EHEC-tartuntojen määrä on viime vuosina kasvanut huomattavasti myös Suomessa ja ensimmäinen epidemia todettiin 1997. Syytä huonoon kehitykseen ei ole pystytty selvittämään. Tartunta saadaan yleensä ulosteella saastuneiden, riittämättömästi kuumennettujen eläinperäisten elintarvikkeiden välityksellä. Mikrobiologisissa jäljityksissä on voitu osoittaa kotimaisessa nautakarjassa olevan potilaskantojen kanssa feno- ja genotyyppisesti identtisiä kantoja. Infektiivinen bakteeriannos on erittäin pieni, jopa vain 10 bakteeria, ja niinpä tartunta voi tapahtua myös käsien välityksellä, mikä on muistettava potilaan hoidossa ja laboratoriotyössä. Nykyisessä epidemiologisessa tilanteessa tulisikin potilasta hoitavan lääkärin ja ripuliulostetta tutkivan laboratorion ottaa aina EHEC-infektion mahdollisuus huomioon.

Markku Keskimäki, Anja Siitonen

Ensimmäinen rotavirusrokote rekisteröity

Euroopan lääkeasiain arviointivirasto (European Medicine Evaluation Agency, EMEA) teki 27.1.1999 päätöksen suosituksesta rotavirusrokotteen rekisteröimiseksi Euroopan unionin maissa. Ensimmäinen käyttöön tuleva rotavirusrokote on suun kautta annettava elävä heikennetty reesusrotaviruksen muunnos (rhesus-human reassortant tetravalent, RRV-TV), jonka kauppanimi on RotaShield (Wyeth-Lederle Vaccines). Sama rokote rekisteröitiin Yhdysvalloissa 31.8.1998, ja se on ollut käytössä syksyn 1998 aikana. EMEA:n päätös vaatii vielä Euroopan unionin komission vahvistuksen, minkä jälkeen EU-maat automaattisesti rekisteröivät rokotteen myös kansallisesti. Rokote tulee näin Suomessakin saataville lääkärin määräyksellä. Rotavirusrokote ei kuitenkaan heti tule yleiseen rokoteohjelmaan, ja rokotteen käytöstä ei ole suositusta Suomessa eikä muissa Euroopan maissa.

Timo Vesikari

Miten käytännössä tunnistan masennuksen?

Yleislääkärin vastaanottotilanteessa masennuksen tunnistamiseen vaikuttavat luonnollisesti potilas ja hänen oireistonsa, itse vastaanottotilanne, lääkärin persoonallisuus ja kokemus. Ilmeistä on, että tunnistamiseen vaikuttaa niin ikään lääkärin käsitys paitsi masennuksen luonteesta ja sen syntymekanismista myös lääkärin kyvystä selittää järkeenkäyvästi masennuksen oireiden moninaisuutta. Tässä esityksessä tarkastellaan erästä tapaa hahmottaa masennukseen liittyvien oireiden syntyä sekä selvittää, milloin on syytä epäillä masennusta potilaalla ja miten masennuksen toteaminen voi tapahtua käytännössä.

Raimo K. R. Salokangas

Systeemisen lupuksen lääkehoito

Systeemisen lupuksen kliininen kuva voi vaihdella täydestä oireettomuudesta jopa henkeä uhkaaviin munuais- ja keskushermostotulehduksiin. Lääkehoidon valintakin on näin ollen yksilöllistä. Lieviin oireisiin ei välttämättä tarvita mitään hoitoa tai potilaat tulevat toimeen pelkillä tulehduskipulääkkeillä. Iho-, nivel- ja yleisoireet pysyvät usein kurissa malarialääkityksellä. Vaikeassa ja aktiivisessa taudissa nopein ja tehokkain apu saadaan suurilla kortikosteroidiannoksilla. Kun tauti on rauhoittunut useiksi viikoiksi, voidaan lääkitystä vähentää tavoitteena pieni ylläpitoannos (

Heikki Julkunen

Lapsen kipu pitää hoitaa

Pieni lapsi ei osaa ilmaista eikä paikallistaa kokemaansa kipua. Tarvitaan ulkopuolinen tarkkailija, joka arvioi lapsen ilmeestä ja käyttäytymisestä kivun voimakkuuden ja lääkityksen tarpeen. Vanhempia neuvotaan lääkitsemään lasta, jos he itsekin käyttäisivät vastaavassa kivussa lääkettä. Kun on kyse isommista lapsista, kysytään heiltä itseltään kivun voimakkuudesta ja lääkityksen tarpeesta. Korvakivusta kärsivä lapsi tarvitsee riittävästi kipulääkettä ja toimenpiteestä, esim. kitarisaleikkauksesta johtuva kipu pitää aina hoitaa. Kipulääkitys voi epäonnistua, jos vanhemmat pelkäävät liiaksi sen haittavaikutuksia ja lääkeriippuvuuden syntymistä, jolloin lääkettä annetaan vasta viimeisenä keinona ja silloinkin liian vähän. Nykyään on saatavilla tehokkaita ja turvallisia kipulääkkeitä, joiden avulla pienen potilaan oloa voidaan helpottaa huomattavasti ilman pelkoa haitoista.

Hannu Kokki, Elina Nikanne

Gastroenterologisen syövän seuranta leikkaushoidon jälkeen

Gastroenterologisen syövän onnistuneen leikkaushoidon jälkeisestä seurannasta ei ole kovin paljon tutkimuksia, mutta eloonjäämislukujen valossa potilaan säännönmukaisesta seurannasta ei ole hyötyä muutoin kuin kolorektaalisyövässä, jossa osa potilaista voidaan hoitaa kuratiivisesti myös syövän uusiuduttua. Invasiiviset seurantatutkimukset ovat yleensä kalliita ja hyödyttömiä. Perusverenkuva, ulosteen verianalyysi ja karsinoembryonaalisen antigeenin mittaus ovat riittäviä kolorektaalisyövän seurannassa. Toisaalta potilas kokee seurannan turvalliseksi ja mielekkääksi. Erikoissairaanhoidon sijasta seurannan voi hyvin järjestää myös perusterveydenhuollossa, josta potilas sitten lähetetään kliinisten löydösten ja oireiden perusteella jatkotutkimuksiin ja palliatiivisiin toimenpiteisiin.

Esko Alhava

Kiusaamisen havaitseminen

Koulukiusaamisen osakseen saaman huomion ja ilmiöstä käytävän keskustelun voisi olettaa edistävän sen havaitsemista. On jopa esitetty, että kiusaamisesta puhuminen aiheuttaisi sen ylihavaitsemista, toisin sanoen kiusaamisen havaitsemista sielläkin, missä sitä ei ole. Systemaattisen, toistuvan kiusaamisen kohteeksi joutuu ala-asteen oppilaista noin kymmenen prosenttia, ylä-asteella kiusattujen määrä on lähes puolta vähäisempi. Sen sijaan kiusaajien määrä on sama sekä ala- että yläasteella; heitä on 7-9 %.

Christina Salmivalli

MBD-oireyhtymä - pohjoismaisen asiantuntijatyöryhmän mietintö

Ongelma-alueesta, johon kuuluvat tarkkaavaisuushäiriö, ylivilkkaus ja impulssikontrollin puuttuminen, käytetään kansainvälisessä kirjallisuudessa nykyään nimitystä attention deficit/hyperactivity disorder (ADHD). Suomessa on kuitenkin edelleen käytössä myös kirjainyhdistelmä MBD, minimal brain dysfunction, jolla tarkoitetaan osittain samaa. MBD ei kuitenkaan enää ole virallisessa ICD-10-tautiluokituksessa. Ruotsissa on puolestaan siirrytty käyttämään termiä deficits in attention, motor control and perception (DAMP). Pohjoismainen työryhmä on tuoreessa mietinnössään selvitellyt termien merkityksiä ja oireyhtymän diagnostiikkaa.

Katarina Michelsson, Marit Korkman, Merja-Maaria Turunen, Marie-Louise Tapper

Kuka on vaarassa sairastua Alzheimerin tautiin?

Nyt kun käytettävissä on vihdoin lääkkeitä Alzheimerin tautiin, varhaisdiagnostiikan merkitys on yhä tärkeämpi. Sekä geneettiset että ympäristötekijät vaikuttavat taudin ilmaantumiseen. Apolipoproteiini E:n geenin alleeli e4 on tärkein tunnettu alttiusgeeni, ja uusia geenejä, jotka johtavat tautiin tai ovat riskitekijöitä, löytyy varmasti lähivuosina. Vaikeus muistaa faktatietoa on Alzheimerin taudin ensimmäinen oire, ja heikko viivästetty mieleenpalauttaminen episodista muistia testaavissa tehtävissä ennakoi tautia jo vuosia ennen kuin potilaalla voidaan diagnosoida dementia. Lievä kognitiivinen heikentyminen on osoittautunut käyttökelpoiseksi luokitukseksi kuvaamaan Alzheimerin taudin prekliinistä vaihetta.

Hilkka Soininen, Tuomo Hänninen

Soluttoman hinkuyskärokotteen käyttöaiheet

Hinkuyskä on edelleenkin vaarallinen tauti rokottamattomille pikkulapsille. Erityisesti vammaiset ja sairaat lapset jäävät joskus rokottamatta, vaikkei rokotus olisikaan heille vasta-aiheinen. Hinkuyskärokotussarja joudutaan myös silloin tällöin keskeyttämään kokosolurokotteeseen liittyvien haittavaikutusten vuoksi. Tässä julkaistava Kansanterveyslaitoksen rokotussuositustyöryhmän suositus kannustaa suojaamaan soluttomalla hinkuyskärokotteella lapset, joille kokosolurokote varovaisuussyistä jäisi antamatta.

Terhi Heinäsmäki, Jussi Mertsola, Kansanterveyslaitoksen Rokotussuositustyöryhmä

Erektiohäiriöiden diagnostiikka ja hoito

Erektiohäiriö määritellään kyvyttömyydeksi saavuttaa ja/tai ylläpitää tyydyttävään seksuaaliseen kanssakäymiseen riittävä erektio. Useimmissa tapauksissa erektiohäiriön taustalla on sekä orgaanisia että psykogeenisiä tekijöitä. Diagnostiset tutkimukset sisältävät taustaselvityksen lisäksi huolellisen kliinisen tutkimuksen sekä laboratorio- ja kaikukuvaustutkimukset. Erektiohäiriötä voidaan hoitaa elämäntapoja muuttamalla, seksuaaliterapialla ja viime aikoina yhä yleisemmin lääkehoidolla. Verisuoni- ja proteesikirurgian merkitys erektiohäiriön hoidossa on selvästi vähentynyt.

Olavi Lukkarinen

Tietokonetomografia lannerangan degeneratiivisissa sairauksissa

Lannerangan degeneratiiviset sairaudet ovat yleisiä ja tulevat väestörakenteen muuttuessa yhä lisääntymään. Lanneselän kipu on usein monitekijäinen ja vaikeasti selvitettävä tila. Kun potilaiden kliiniset tutkimukset osoittautuvat riittämättömiksi ja konservatiiviset hoitoyritykset tuloksettomiksi, on aiheellista turvautua radiologisiin tutkimuksiin. Tavallisen lannerankaröntgenkuvauksen jälkeen on tarjolla erilaisia jatkotutkimuksia, joiden suoritustavat ja niistä saatava informaatio eroavat hieman toisistaan. Yleinen, lähes kaikkialla saatava ja avohoitoon erinomaisesti soveltuva kuvantamismenetelmä on lannerangan tavallinen tietokonetomografiakuvaus. Tutkimus on erittäin luotettava selän erilaisten rappeumatilojen diagnostiikassa. Tämän päivän tietokonetomografialaitteilla voidaan tehdä tilavuuskuvauksia ja saada yhdellä kuvauksella kuvaustason kuvien lisäksi tietokoneen kuvankäsittelyohjelmilla luotuja kuvia vapaavalintaisissa tasoissa. Kuvauksen antamaa tietoa voidaan käyttää myös leikkausten suunnittelussa ja suorittamisessa.

Kaj Tallroth

Traumamalli ja rikoksentekijöiden lapsuus

Pahoinpidellystä lapsesta voi kehittyä väkivaltainen rikoksentekijä. Lapsuuden väkivalta- ja laiminlyöntikokemusten yhteyksiä myöhempään epäsosiaaliseen ja rikolliseen käyttäytymiseen on selvitetty tapaustutkimuksin, retrospektiivisin haastatteluin ja prospektiivisin pitkittäistutkimuksin. Väkivallan ylisukupolvinen kierre voi merkitä sitä, että pahoinpidelty lapsi kohtelee aikuisena väkivaltaisesti omia lapsiaan ja/tai muita ihmisiä. Kaikki lapsena väkivaltaa ja laiminlyöntiä kokeneet ihmiset eivät kuitenkaan jatka kierrettä vaan kykenevät katkaisemaan sen. Katsauksessa tarkastellaan lapsuuden kaltoinkohtelun ja aikuisiän rikollisuuden välisiä yhteyksiä keskeisimpien tutkimustulosten valossa ja tulkitaan väkivallan välittymisen mekanismia ns. traumamallin avulla.

Jaana Haapasalo