Rytmihäiriöiden kirurginen hoito

Rytmihäiriöiden syntymekanismin ymmärtäminen ja anatominen paikantaminen ovat mahdollistaneet toimenpiteiden kohdistamisen suoraan rytmihäiriön sähköanatomiseen rakenteeseen sydämessä. Pitkän kehitysvaiheen jälkeen rytmihäiriöiden invasiiviset hoitomuodot - katetriablaatiot ja leikkaukset - ovat viime vuosina yleistyneet eri puolilla maailmaa, myös Suomessa. Kirurgisen hoidon vakiintunein aihe on tilanne, jossa lääkehoito tai katetriablaatio ei onnistu tai sovellu mutta rytmihäiriö on luonteeltaan hengenvaarallinen tai hankala. Rytmihäiriön kirurgista hoitoa on harkittava myös, jos sydänleikkaus on jo jostakin muusta syystä välttämätön.

Antero A.J. Järvinen Lauri Toivonen

Kannattaako vanhusten hyperlipidemioita hoitaa?

Seerumin lipiditasot muuttuvat iän myötä siten, että kokonaiskolesterolipitoisuus on suurin 60-70-vuotiailla. Suuret seerumin kokonaiskolesteroli- ja LDL-kolesterolipitoisuudet sekä pieni HDL-kolesterolipitoisuus ovat sepelvaltimotaudin vaaratekijöitä vielä 60-80-vuotiailla, ja niiden määritykset vanhuksiltakin ovat perusteltuja. Hoitoa harkittaessa tulee tarkkaan arvioida potilaan yleinen terveydentila ja ennuste ja hoidon edut ja haitat. Erityisesti hyväkuntoisen naisvanhuksen hyperkolesterolemian hoito voi olla aiheellinen. Ensisijainen hoito on ruokavalio, mutta jos se ei tuo tulosta, aloitetaan lääkehoito niille potilaille, jotka todennäköisesti siitä hyötyvät.

Aapo Lehtonen

Psykosomatiikan näkökulma multippeliskleroosiin

Multippeliskleroosilla on monenlaisia oireita ja niistä tiedetään tutkimusten perusteella paljon yksityiskohtia, mutta taudin perussyy on ratkaisematta. Elämänkriisien yhteys multippeliskleroosin puhkeamiseen ja pahenemiseen on huomattu monissa selvityksissä, vaikkei ilmiön merkityksestä olekaan selvää kuvaa. Perinteisen lääketieteellisen ajattelun sijasta ihmisen elämäntodellisuuteen perustuva sairauskäsitys tuo kuitenkin uusia näköaloja myös MS-potilaiden tutkimukseen ja hoitoon.

Juhani Rekola

Arkielämän näkökulma ympäristöhaittojen terveysvaikutuksiin

Asiantuntijoiden arviot ympäristöriskeistä ovat tärkeitä kansanterveydellisten päätösten teossa ja valistuksen suunnittelussa. Niitä on kuitenkin vaikea hyödyntää yksilötason terveydenhuollossa. Ihmisten jokapäiväiseen elämään liittyvien riskiarvioiden ja riskien kokemisen selvittäminen täydentää suurten kvantitatiivisten tutkimusten luomaa kuvaa ja antaa tietoa ympäristöuhkien vaikutuksista terveyskäyttäytymiseen ja sairastuvuuteenkin. Artikkelissa esitellään kognitiivisten mallien ja asiakkaan näkökulman nimellä tunnettujen lähestymistapojen keskeisiä ajatuksia ja liitetään nämä terveyspalvelujen käytön problematiikkaan.

Petri Raivola Hasse Karlsson Matti Kamppinen

Suomalaisten vankien terveystutkimus II Vankien psyykkinen sairastavuus

Suomalaisten vankien terveystutkimuksessa ilmeni, että vangeilla on psyykkisiä häiriöitä selvästi yleisemmin kuin koko väestössä. Yleisimpiä häiriöitä ovat alkoholismi ja persoonallisuushäiriöt. Vangit olivat myös käyttäneet psykiatrisia hoitopalveluja enemmän kuin suomalainen aikuisväestö keskimäärin. Ilahduttavana voidaan pitää suomalaisten vankien huumeiden käytön vähäistä määrää kansainvälisessä vertailussa.

Matti Joukamaa

Sydämen vajaatoiminnan hoito tänään

Sydämen vajaatoimintaa diagnosoitaessa ja hoitoa suunniteltaessa on lähtökohtana oltava vajaatoiminnan aiheuttanut perussairaus ja potilaan kliininen tila. Vajaatoiminnan astetta ei kuitenkaan voi aina riittävän tarkasti määritellä kliinisten seikkojen perusteella. Varsinkin ACE-estäjähoitoa harkittaessa on yleensä syytä mitata ejektiofraktio kaikututkimuksen tai isotooppiventrikulografian avulla. Tuoreimpien tutkimusten mukaan ACE-estäjien tuoma hyöty näyttää keskittyvän potilaisiin, joiden ejektiofraktio on alle 30 %. Lääkkeiden valinnan on oltava paljolti yksilöllinen. Digoksiini ja diureetit ovat varsin hyvä perusvalinta lääkehoitoa käynnistettäessä. Taustalla olevaan sairauteen ja komplisoiviin tekijöihin, kuten kohonneeseen verenpaineeseen ja ylipainoon, puuttuminen ovat tärkeä osa hoitoa.

Markku S. Nieminen Juhani Partanen

Rinnan rekonstruktio mikrovaskulaarisella alavatsakielekkeellä

Rinnan rekonstruointiin syövän hoidon jälkeen on aiemmin käytetty silikoniproteesia, kudoslaajentimia ja erilaisia iho- tai iho-lihaskielekkeitä. Mikrovaskulaariset kudossiirtomenetelmät ovat huomattavasti kehittymässä. Suomessakin on viime aikoina tehty yhä enemmän rinnankorjauksia vapaalla mikrovaskulaarisella kudossiirrännäisellä. Useille naisille tällä menetelmällä saadaan esteettisesti paras korjaustulos.

Timo Waris Outi Kaarela Timo Raatikainen Jyri Hukki Erkki Tarpila Harri Teerikangas

Äkillisen välikorvantulehduksen hoitokäytäntö vaihtelee huomattavasti

Lasten äkillisen välikorvantulehduksen hoitokäytäntö vaihtelee yhä suuresti, vaikka hoidosta on annettu yhtenäinen suositus. Oulun yliopistollisen keskussairaalan vastuualueella tehty tutkimus osoitti, että yleislääkärit valitsivat antibioottihoidoksi useimmiten penisilliinin tai sulfa-trimetopriimin, kun taas yksityiset lastenlääkärit suosivat amoksisilliini-ampisilliiniryhmän valmisteita ja korvalääkärit sulfa-trimetopriimia. Tärykalvopistoja tehtiin varsin usein: keskimäärin kahta viidestä korvatulehduksesta hoidettiin jossain vaiheessa tärykalvopistolla, joskin käytäntö tässäkin selvästi vaihteli eri hoitopaikoissa.

Olli Pekka Alho Matti Koivu Martti Sorri Antti Palva

Tukisidosten käyttö urheilussa

Tukisidoksilla on suuri merkitys urheiluvammojen ehkäisyssä, hoidossa ja urheilijaa kuntoutettaessa. Jotta tukisidoksista olisi mahdollisimman paljon hyötyä, ne on sovitettava huolella. Tukisidoksia käytetään niiden mekaanisen, puristavan tai lämmittävän vaikutuksen mutta myös psyykkisen vaikutuksen vuoksi. Asiantuntevuutta tarvitaan erityisesti polvitukien valinnassa.

Kyösti Latvala

Suomalaisten vankien terveystutkimus I Vankien ruumiilliset sairaudet

Vankien terveydestä ja sairauksista on koko maailmassa varsin vähän tutkimukseen perustuvaa tietoa. Suomalaisten vankien terveystutkimuksessa selvitettiin maamme vankien terveydentila. Vaikka vangeista suurin osa on nuoria, heillä on runsaasti somaattisia sairauksia, paljolti elämäntapaan liittyviä. Yleisiä ovat myös erilaiset tapaturmat. Psyykkisiä ongelmia vangeilla on selvästi yleisemmin kuin väestöllä yleensä, tavallisimpina alkoholismi ja persoonallisuushäiriöt. Vankien terveystutkimuksen tärkeimmät tulokset esitellään Lääkärilehdessä kolmiosaisessa artikkelisarjassa.

Matti Joukamaa

Spondylolisteesi

Suomen väestöstä 6 %:lla on lannerangan nikamasiirtymä, istminen spondylolisteesi. Suurimmalle osalle tämä patologinen muutos ei aiheuta oireita eikä mitään hoitoa tarvita. Kasvuiässä spondylolisteesi on kuitenkin yleisin yksittäinen ristiselkäkivun syy. Sillä on merkittävä osuus yhtenä selkäkivun patogeneettisenä tekijänä myös aikuisväestössä.

Dietrich Schlenzka

Kevyt-ORS - hypotoninen juoma lasten ripulin nestehoitoon

Hypotoninen liuos, jonka Na+-pitoisuus on 60 mmol/l ja kokonaisosmolaliteetti vain 224 mmol/l, todettiin käytössä olevaa isotonista valmistetta paremmaksi pienten lasten ripulin nestehoidossa. Uutta Kevyt-ORS- juomaa saaneiden lasten ripulin kesto ja sairaalahoidon aika lyhenivät merkitsevästi. Liuosta on suhteellisen helppo valmistaa esimerkiksi sairaala-apteekissa. Ohje esitetään artikkelin taulukossa 2.

Timo Vesikari Tarja Rautanen A. Sahib el-Radhi

Gammakuvaus luustometastasoinnin arvioinnissa

Luuston gammakuvaus on ensisijainen tutkimus eri syöpäsairauksien luustometastaaseja etsittäessä ja seurattaessa. Sen merkittävimpiä etuja ovat hyvä sensitiivisyys ja mahdollisuus kuvata koko luusto yhdellä kertaa.

Esko Vanninen Esa Ahonen Risto Johansson Esko Länsimies

Laserin käyttö urologiassa

Laserlaitetta käytetään urologiassa yleisimmin pinnallisten rakkokasvainten hoidossa ja virtsatiekivien murskauksessa. Yleisimmin käytössä oleva Nd-YAG-laser soveltuu taipuisten kuitujen välityksellä hyvin endoskopiakäyttöön. Laserin käyttöaiheet urologiassa saattavat lisääntyä tulevaisuudessa, mutta toistaiseksi monista laserhoidoista puuttuvat pitkäaikaisseurannan tulokset.

Kimmo Taari Jaakko Salo

Magneettikuvauksen turvallisuus

Vaikka kaikkiin magneettikuvauksessa käytettäviin magneettikenttiin liittyy myös biologisia vaikutuksia, ei menetelmä nykyisessä muodossaan ole terveydelle haitallinen. Suurin huolenaihe ovat kehonsisäiset tai ulkoiset ferromagneettiset esineet. Potilaan asianmukaisella ohjauksella ja haastattelulla ennen tutkimusta voidaan niistäkin aiheutuvat vaaratilanteet välttää.

Pauli Vainio Kaarina Partanen Matti Puranen

Yliherkkyysreaktiot leikkausten yhteydessä

Yliherkkyysreaktiot leikkauksissa ovat harvinaisia. Silti ne on syytä selvittää, jotta potilas välttyisi tulevaisuudessa uusilta reaktioilta. Leikkaustoimenpiteiden yhteydessä potilaat voivat saada yliherkkyysreaktioita monista lääkeaineista, mutta myös mm. kumilateksi on leikkauksissa mahdollinen allergeeni. Suurin osa oireista ilmenee viiden minuutin sisällä lääkkeen antamisesta. Lääkereaktioista arviolta yli puolet on lihasrelaksanttien aiheuttamia. Vaikka paikallispuudutuksen aikana syntyneiden reaktioiden vuoksi potilaita on esimerkiksi TYKS:ssa tullut tutkimuksiin paljon enemmän kuin yleisanestesiassa ilmenneiden oireiden takia, syynä on vain harvoin yliherkkyys puudutteelle.

Ken Malanin Kirsti Kalimo

Tavanomainen röntgentutkimus perifeeristen artriittien diagnostiikassa

Perinteinen röntgentutkimus on säilyttänyt asemansa nivelsairauksien tärkeimpänä radiologisena tutkimusmenetelmänä huolimatta siitä, että uusia kuvantamismenetelmiä on tullut käyttöön. Muutosten luonteen ja levinneisyyden selvitys auttaa diagnostiikassa ja hoidon suunnittelussa. Koska lopullinen diagnoosi on aina kliininen, takaa kliinikon ja radiologin saumaton yhteistyö hyvän lopputuloksen.

Leena Laasonen

Alaraaja-amputaatioiden ilmaantuvuus diabetespotilaiden joukossa ja muussa väestössä

Perifeerisen valtimotaudin aiheuttama amputaatiovaara kasvaa iän myötä, ja erityisen suuri se on diabeetikoilla. KYS-piirin 25 vuotta täyttäneessä väestössä diabetesta sairastavien miesten riski osoittautui 10,3-kertaa ja naisten 13,8-kertaa suuremmaksi kuin muun väestön. Varvasamputaatiot olivat yleisempiä diabeetikoilla kuin ei-diabeetikoilla. Seuranta-aikana diabeetikoille jouduttiin tekemään myös uusinta-amputaatioita enemmän kuin muille. Naisilla diabetes oli merkitsevä amputaation jälkeistä kokonaiskuolleisuutta selittävä tekijä.

Onni Siitonen Leo Niskanen Markku Laakso Jukka Siitonen Kalevi Pyörälä

Iholle applikoitava puudutevoide poliklinikkakäytössä

Prilokaiini-lidokaiinipuudutevoide on kehitetty poistamaan kipuaistimus iholta. Sitä käytetään pienten toimenpiteiden yhteydessä, kuten verinäytteen otossa. 13 terveyskeskuksen ja poliklinikan kokemusten perusteella voiteen käyttö onnistuu hyvin polikliinisessäkin työssä, vaikka tunnin applikaatioaika on varsin pitkä. Puudutevoiteen ja lumelääkkeen vaikutusta verrattiin verinäytteen ottoon liittyvän kivun poistamisessa 4-15-vuotiailta lapsilta, joista 74 sai puudutevoidetta ja 73 lumelääkettä. Puudutevoidetta saaneet potilaat arvioivat tuntemansa kivun merkitsevästi vähäisemmäksi kuin lumelääkettä saaneet. Hoitajien arviot lasten kivusta kertoivat saman.

Reijo Korpela Jouko Timosaari

Kokemuksia kriisipsykoterapiasta yleissairaalan osastoilla

Psykiatria on vakiinnuttanut paikkansa muiden erikoisalojen joukossa useimmissa yleissairaaloissamme. Lääkärin hoidossa olevan potilaan psykologisista reaktioista tiedetään nykyään jo varsin paljon, samoin psykiatrisen konsultaation tarpeesta ja sen merkityksestä. Potilaan joutuessa yleissairaalassa psykologiseen kriisiin häntä voidaan auttaa kriisiterapian avulla. Tämä hoitomuoto on vielä varsin uusi eikä sen indikaatioista ole yhtenäisiä kattavia suosituksia. Sen erityisenä tavoitteena on palauttaa ruumiin ja mielen välille toimiva yhteys ja näin saada potilas itse tukemaan paranemistapahtumaa yhteistyössä osaston työryhmän kanssa. Kriisiterapian avulla pyritään edistämään myös sopeutumista sairauden tuomiin uusiin tosiasioihin.

Kyösti Väänänen Heimo Viinamäki Johannes Lehtonen