Serotoniinia käyttävä valehermovälitys

Perinteisen käsityksen mukaan kemiallinen hermovälitys tapahtuu vain synapsiyhteyden avulla ja sellaisten välittäjäaineiden toimesta, joita kyseinen hermosolu kykenee itse syntetoimaan. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että hermosolu saattaa käyttää toisessa solussa valmistettua välittäjäainetta nk. valevälittäjäaineenaan (engl. false transmitter). Tämän lisäksi on osoitettu, että välittäjäaineet kykenevät kulkeutumaan pitkiäkin matkoja hermostossa ennen sitoutumistaan reseptoriin (volume transmission) ja että välittäjäaineita vapautetaan sekä eksosytoottisesti että noneksosytoottisesti. Mekanismien monimuotoisuutta lisää vielä se, että yhdessä hermosolussa on yleensä useita välittäjäaineita (kolokalisaatio).

Sampsa Vanhatalo

Kuuloärsykkeen prosessointi ja kuulo-muisti vanhuksilla

Työ sisältää kuusi osajulkaisua, joissa tutkittiin kuuloärsykkeen kortikaalista prosessointia ja lyhytkestoista kuulomuistia sähköisten ja magneettisten vasteiden avulla normaalissa ikääntymisessä sekä Alzheimerin ja Parkinsonin taudeissa. Lisäksi selvitettiin, voidaanko tiettyjä aivovasteita käyttää kliinisissä seurantatutkimuksissa. Väitöskirja tehtiin Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisen neurofysiologian osaston, Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksyksikön ja Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa sijaitsevan BioMag-laboratorion yhteistyönä.

Eero Pekkonen

Obstetrinen verenpaineenmittaus syynissä

Yleislääketieteessä ja sisätautiopissa merkitään potilaan diastoliseksi verenpainearvoksi se mittarilukema, joka todetaan, kun kyynärtaipeesta kuunnellen verenvirtausäänet lakkaavat kuulumasta - siis Korotkoffin V ääni. Sen sijaan mm. WHO:n virallisessa susoituksessa obstetriikassa diastolinen arvo on se arvo, joka saadaan Korotkoffin IV äänen kuuluessa, eli kun virtausääni muuttuu soinnittomaksi. Syy tähän eroon on ollut käsitys, että raskauden aikana valtimokomplianssi muuttuu ja että Korotkoffin V ääni siksi kuuluu vasta hyvin matalilla arvoilla, jolloin siis diastolinen arvo tulee liian matalaksi.

Robert Paul

Ravinnon flavonoidit ja sepelvaltimotautikuolleisuus suomalaistutkimuksessa

LDL:n hapettuminen näyttää olevan keskeinen ateroskleroosin tekijä. Siksi on järkevää selvittää, onko yhteyttä antioksidanttien käytön ja sepelvaltimotaudin välillä. Flavonoidit ovat kasvikunnassa esiintyviä polyfenolirakenteita sisältäviä yhdisteitä, jotka toimivat luonnon antioksidantteina.

Robert Paul

Infarktin diagnoosi ja vasen haarakatkos

Elektrokardiografian eräänlaisia opinkappaleita on ollut, että jos potilaalla on vasen haarakatkos (LBBB), ei infarktidiagnoosia voi EKG:n perusteella tehdä. Kirjallisuudessa on kuitenkin mainintoja tietyistä tyypillisistä EKG-muutoksista, joita tässä tilanteessa voi esiintyä. GUSTO-1-tutkimuksen yhteydessä kertyi sen verran paljon informaatiota, että tutkijat saivat päähänsä selvittää millaiset vasemman haarakatkoksen ja akuutin infarktin väliset suhteet todellisuudessa ovat.

Robert Paul

Sokerisia mikrobilääkkeitä

Pystyäkseen aiheuttamaan taudin mikrobin on ensin tartuttava isännän soluun. Tavallisimmin tämä tapahtuu siten, että mikrobin ulokkeiden proteiini sitoutuu solun pinnan sokereihin. Näin patogeeni saavuttaa jalansijan limakalvojen epiteelisoluissa, lisääntyy, pääsee solun sisään ja aiheuttaa infektion. Miksipä ei bakteereita voitaisi huijata tarjoamalla niille lyhyitä sokeripätkiä täyttämään kaikki tarttumispaikat, jotta ne liukuisivat haittaa aiheuttamatta ohi solupinnan sokerien.

Heikki Arvilommi

Rasvan syönti ei lisääkään rintasyövän vaaraa

Ruokavalion sisältämän runsaan rasvan määrän on arveltu lisäävän vaaraa sairastua rintasyöpään eläinkokeiden, joidenkin tapaus-verrokkitutkimusten ja kansainvälisten vertailujen perusteella, joissa on havaittu rintasyövän esiintyvyyden ja ruokavalion sisältämän rasvan määrässä positiivinen korrelaatio. Tätä kaunista kuvaa ovat sekoittaneet prospektiiviset kohorttitutkimukset, joissa ei ole havaittu yhteyttä ruokavalion rasvan ja rintasyövän esiintyvyyden välillä.

Heikki Joensuu

Maksansiirto pienen maksasyövän hoidossa

Maksansiirron merkitys maksasyövän hoidossa on ollut kiistanalainen. Viiden vuoden kuluttua siirrosta elossa on ollut 30-40 % potilaista. Maksaresektion jälkeen taas tautivapaa 5-vuotiseloonjääminen on lähennellyt nollaa. Italialaiset raportoivat nyt tuloksiaan 48 pienikokoisen maksasyövän hoidosta maksansiirrolla. Mukaan aineistoon otettiin vain sellaiset kirroosia sairastavat potilaat, joilla oli joko yksi korkeintaan 5 cm:n läpimittainen syöpäkasvain tai korkeintaan kolme alle 3 cm:n kokoista malignia maksatuumoria.

Heikki Joensuu

Alkoholin ongelmakäyttäjä psykiatrisen sairaalan päivystysvastaanotolla

Oulun yliopistollisen sairaalan psykiatrian klinikan päivystysvastaanotolla kävi kahden ja puolen vuoden aikana 564 potilasta, joiden diagnoosi liittyi alkoholinkäyttöön. Käyntejä näillä potilailla oli kaikkiaan 1 118, mikä oli 15 % klinikan koko käyntimäärästä. Kävijöiden keski-ikä oli 40 vuotta. Kahdessa kolmasosassa käynnin syynä oli alkoholismi, noin viidesosa käynneistä johtui elimellisestä aivo-oireyhtymästä ja 15 % humalasta tai krapulasta. Kolmasosa käynneistä johti potilaan ottamiseen välittömästi sairaalaan. 29 potilasta käytti yli neljänneksen päivystysvastaanottoajoista. Tulokset osoittavat, että alkoholinkäyttäjien hoidossa ja hoidon porrastuksessa on puutteita, joista aiheutuu tarpeettomia päivystyskäyntejä.

Jari Lehtonen, Pirkko Räsänen, Pekka Laine, Alpo Peltoniemi, Matti Isohanni

Uutta tietoa virushepatiiteista

Hepatiittia aiheuttavista viruksista on viime aikoina saatu huomattavasti lisää tietoa. Viime vuoden alussa tunnettiin viisi hepatiittivirusta: veriteitse tarttuvat hepatiittivirukset B, C ja D sekä fekaali-oraaliteitse tarttuvat A ja E. Vuoden kuluessa löytyi kuitenkin yllättäen peräti kolme uutta hepatiittivirusta. Myös ennestään tunnetuista hepatiittiviruksista on kertynyt uutta tietoa.

Pirkko Pohjanpelto

Akantamebakeratiittia Suomessakin

Akantameba on vesissä ja maaperässä elävä alkueläin, joka voi aiheuttaa vaikeahoitoisen, pahimmassa tapauksessa sokeuttavan keratiitin. Suurin osa tautiin sairastuneista on ollut piilolasien käyttäjiä, jotka ovat hoitaneet puutteellisesti linssien puhdistuksen ja desinfektion. Taudin lääkehoito on vaikea, ja ennuste on ratkaisevasti riippuvainen diagnosoinnin nopeudesta. Akantamebainfektion mahdollisuus on syytä muistaa hoidettaessa piilolasien käyttöön tai silmätraumoihin liittyviä keratiitteja.

Olli-Pekka Lehtonen, Minna Vesaluoma, Marja-Liisa Vuori, Tuuli Linna, Liisa Jokipii, Timo Tervo

Embolektomia akuutin alaraajaiskemian hoidossa - aikansa elänyt vai käypä vaihtoehto?

Embolektomia on melko yksinkertainen toimenpide, jonka tulokset alaraajan veritulppien hoidossa ovat hyvät. Pian oireiden alettua päivystysluonteisesti tehtynä se yleensä poistaa kuolion vaaran. Ehtona on kuitenkin oikea diagnoosi; aina ei ole helppo erottaa emboliaa kroonisen verenkierronvajauksen äkillisestä pahenemisesta.

Hannu Savolainen

Kognitiivinen lyhytpsykoterapia masennuksen hoidossa

Kognitiivinen lyhytpsykoterapia on aktiivinen ja ajallisesti rajattu, hyvin organisoitu ja oivallusta edistävä ongelmanratkaisukeskeinen terapiamuoto. Terapia käsittää yleensä 15-20 istuntoa 3-4 kuukauden aikana. Kognitiivinen psykoterapia sopii potilaille, jotka kärsivät masennusoireista. Myös pitkäaikaisesti masentuneet voivat hyötyä kognitiivisen terapian yhdistämisestä lääkehoitoon. Kognitiivisen terapian vaikutus kestää pitempään kuin lääkehoidon, ja näin se voi siirtää masennuksen uusiutumista myöhemmäksi. Potilasta kannustetaan kehittämään itsenäisiä selviytymistaitoja. Hän oppii itsehavainnointimenetelmiä ja alkaa sisäistää terapeutin käyttämiä tekniikoita. Yleislääkäri voi hyvin soveltaa vastaanotollaan kognitiivisen terapian menetelmiä hoitaessaan masentuneita potilaita.

Maria Häkkänen, Simo Saarijärvi

Tahdistinpotilaat ja työpaikan sähkömagneettiset kentät

Implantoitavien sydämentahdistimien ja defibrillaattorien yleistyessä joudutaan työterveyshuollossa yhä useammin arvioimaan työpaikan sähkömagneettisten kenttien mahdollisia vaikutuksia näiden laitteiden toimintaan. Artikkelissa esitellään tapausselostuksen avulla kardiologin, työterveyslääkärin ja työpaikan osuutta potilaan riskien arvioinnissa. Vakavien toimintahäiriöiden vaarat ovat harvinaisia, sen sijaan vähäiset toimintahäiriöt ovat mahdollisia monissa työpaikoissa. Eri osapuolten yhteistyöllä potilaan jatkaminen entisessä työssään saadaan usein mahdolliseksi.

Panu Oksa, Rauno Pääkkönen, Seppo Sinervo, Pekka Mäkynen

Naisiin kohdistuva väkivalta

Naisiin kohdistuva väkivalta on monimuotoinen ongelma, joka esiintyy teollisuus- ja kehitysmaissa, eri kulttuurien ja uskontojen alueilla. Siihen kuuluu poliittisia, juridisia, taloudellisia ja sosiaali- sekä terveyspoliittisia aspekteja. Fyysisten vammojen ja sairauksien lisäksi nainen saa väkivallasta aina psyykkisen trauman, joka usein ilmenee viiveellä erilaisina psykosomaattisina ongelmina. Perheväkivallasta kärsivät aina myös lapset. Suomessa myytti sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta on estänyt näkemästä, ettei naisten ja lasten asema hyvinvointivaltiossa olekaan turvattu. Suomen hallitus hyväksyi viime syksynä sitoumuksen toimintaohjelman laatimiseksi naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi. Ohjelman laadinta on tämän vuoden alusta aloittaneen STM:n tasa-arvoneuvottelukunnan väkivaltajaoston keskeisimpiä tehtäviä.

Anna-Lisa Söderholm

Potilaan asema ja oikeudet potilasasiamiehen näkökulmasta

Lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista on kirjattu potilaan oikeus hyvään hoitoon ja kohteluun. Saman lain myötä työnsä aloittanut potilasasiamies joutuukin varsin usein selvittelemään tilanteita, joissa potilas kokee tätä oikeuttaan loukatun. Potilasasiamiesjärjestelmä tekee osittain tarpeettomaksi laissa määriteltyä muistutusmenettelyä: muistutuksen aihe saatetaan saada selvitetyksi jo keskustelussa potilasasiamiehen kanssa.

Seija Anttila

Keuhkosairauksien hoidon verkostoituva palveluprosessi Lapissa

Lapin sairaanhoitopiirissä, kuten muuallakin, 1990-luku on ollut jatkuvan muutoksen aikaa. Rajun saneerauksen kokenut keuhkosairauksien yksikkö on joutunut nopeasti uudistamaan koko palveluprosessinsa. Muutosta on ajanut eteenpäin paitsi voimavarojen niukkeneminen, myös alueelliseen käyttöön sovellettu valtakunnallinen astmaohjelma. Lapin keskussairaalan keuhkosairauksien yksikkö onkin parin vuoden aikana suunnitelmallisesti verkostoitunut perusterveydenhuollon kanssa.

Tuula Toljamo

Luomien seuranta ja melanooma

Melanoomatapausten määrä on Suomessakin kasvussa. Useimmat disseminoituneeseen melanoomaan sairastuneet menehtyvät tautiin jo vuoden kuluessa metastaasien toteamisesta, joten melanooman toteaminen jo varhaisvaiheessa on ensiarvoisen tärkeää. Siitä, onko luomien tarkkailusta hyötyä, on niukasti tutkittua tietoa, joskin toimenpide usein oletetaan hyödylliseksi. Melanooman harvinaisuuden takia satunnaistetun tutkimuksen tekeminen asiasta on hankalaa, mutta tapaus-verrokkitutkimus on nyt julkaistu.

Heikki Joensuu

Halvauspotilaan ravitsemuksessa gastrostomia on ylivoimainen

Lähes puolet halvauspotilaista potee jonkinasteista nielemishäiriötä. Usein häiriötä ei huomata, ennen kuin potilas saa aspiraatiopneumonian, ja tällöin eteen tulee nenä-mahaletkun käyttäminen. Nenä-mahaletkun toimivuus ja pysyvyys on kuitenkin pitkän päälle varsin kyseenalaista, ja niinpä Britanniassa onkin etsitty vaihtoehtoa vertaamalla nenä-mahaletkua ja gastrostomiaa.

Robert Paul

Lactobacillus GG ja sepsis

Valio on ryhtynyt voimalla markkinoimaan Lactobacillus GG:tä sisältävää maitoa "pelastajabakteerina", joka pistää kerralla kuntoon maha-suolikanavan ongelmat. Jo tätä ennen, itse asiassa runsaan viiden vuoden ajan, on ollut markkinoilla Lactobacillus GG:tä sisältävää jugurttia ja herajuomaa. Näitä on käytetty vuosittain noin 3 miljoonaa kiloa, eli koko Suomessa arviolta 40 000 ihmistä on käyttänyt näitä tuotteita. Odotukset maidon käytöstä lienevät moninkertaiset.

Pentti Huovinen