Psykiatrisille sairauksille yhteistä aivomuutosta etsimässä

Aivojen kuvantamistutkimuksissa on tavallisesti verrattu jotakin psykiatrista häiriötä sairastavien löydöksiä terveiden verrokkien aivokuviin. Tutkimusten seurauksena on syntynyt yleinen käsitys, että useimpiin psykiatrisiin sairauksiin liittyy aivojen harmaan aineen katoa kullekin sairaudelle ominaisissa paikoissa. Kansainvälinen tutkimusryhmä, johon kuuluu tutkijoita Yhdysvalloista, Saksasta, Kiinasta ja Australiasta, pyrki poikkeuksellisen laajassa tutkimushankkeessa selvittämään, onko olemassa psykiatrisille sairauksille yhteisiä aivojen harmaan aineen muutoksia.

Tero Taiminen

Onko jo aika muuttaa lasten ylläpitonestehoidon käytäntöä?

Lapsi tarvitsee suonensisäistä nestehoitoa, kun suun kautta annettu nesteytys ei onnistu.

Janne Kataja

Suomalaisten D-vitamiinitilanne korjaantumassa

Vuodesta 2010 alkaen on elintarvikkeisiin lisätyn D-vitamiinin määrä kaksinkertaistettu, ja se on tehonnut: saanti on nykyään pääasiassa riittävää.

Susanna Raulio, Heini Hyvärinen, Suvi M. Virtanen

Borrelioosin kliininen diagnostiikka ja hoito

Borrelioosin alkudiagnostiikka perustuu altistus- ja oireanamneesiin ja kliinisiin löydöksiin.

Mari Kanerva

Lastentautien päivystyksen asiakkaat arvostavat tietoa ja mahdollisuutta osallistua hoitoon

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lastentautien päivystyksessä selvitettiin perheiden tyytyväisyyttä asiakastyytyväisyyskyselyllä sekä analysoitiin vuosina 2011-2014 asiakastyytyväisyyden seurannassa käytössä olleita mittareita .

Merja Helminen, Merita Inki, Marika Järvinen, Marjo Virkki

Munasarja- ja munanjohdinsyövän riski vaihdevuosihormonihoitoa käyttävillä naisilla

Väitöstutkimuksessa selvitettiin munasarja- ja munanjohdinsyöpien riskiä eri vaihdevuosihormonihoitoja käyttävillä naisilla rekisteritietoihin perustuvilla tutkimuksilla.

Virpi Koskela-Niska

Komplementtijärjestelmä ihon okasolusyövässä

Väitöstutkimuksessa selvitettiin, mikä on komplementtijärjestelmän merkitys ihon okasolusyövän kehittymisessä.

Pilvi Riihilä

Statiinien teho ja arkielämän vaikuttavuus

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin sekä statiinien käytön yleisiä trendejä 10 vuoden aikana että tekijöitä, jotka ovat keskeisiä statiinien odotettujen terveyshyötyjen toteutumisessa diabetespotilailla.

Päivi Ruokoniemi

Verkkoimplantit tehokkaita naisen lantionpohjan toimintahäiriöiden hoidossa

Väitöksessä tutkittiin kahdella tekniikalla tehtyjen virtsankarkailuleikkauksien tehoa, turvallisuutta ja potilaiden tyytyväisyyttä TYKS:ssä pitkän aikavalin seurannassa. Leikkaustulokset arvioitiin noin 10:n (Tension-free Vaginal Tape TVT) ja 6 vuoden (Trans-Obturator Tape TOT) seurannan jälkeen. Kahdessa osatyössä tutkittiin potilaita, joille oli tehty gynekologinen laskeumaleikkaus keskimäärin 7 vuotta aiemmin (Trans-Vaginal Mesh TVM). Yhdessä osatyössä tutkittiin laskeumapotilaiden sidekudoksen muutoksia verrattuna terveiden potilaiden sidekudokseen.

Pia Heinonen

Keskushermoston kehitykseen vaikuttavat riskitekijät ja suojamekanismit pikkukeskosilla

Yhteensä 169 hyvin ennenaikaisena (ennen 32. raskausviikkoa) syntynyttä lasta osallistui tutkimukseen, jossa tarkasteltiin, ennustaako jokin 109 napaverestä tutkitusta välittäjäaineesta akuuttia aivokammioverenvuotoa tai CP-vamman syntyä. Seurantatutkimuksessa selvitettiin, vaikuttavatko raskaudenaikaiset tekijät ja vastasyntyneisyyskauden sairaudet neurokognitiiviseen kehitykseen kouluiässä.

Hanna Kallankari

Mikä tehoaa kaatumisten ehkäisyssä?

Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat vanhukset kaatuvat keskimäärin 1,5 kertaa vuodessa, ja 4-10 % laitoshoidon asukkaista saa lonkkamurtuman vuosittain. Vanhusten kaatumista ja sen ehkäisyä on tutkittu valtavasti, mutta tällä hauraalla, suuren riskin kohderyhmällä tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Cochrane-katsauksen mukaan D-vitamiinin tiedetään vähentävän laitosasukkaiden kaatumisia ja murtumia, mutta muiden interventioiden vaikuttavuus ei ole näyttänyt kovin hyvältä.

Kaisu Pitkälä

Leikkauksen alla lopettaneet pysyvät paremmin irti tupakasta

Tupakointi lisää leikkauksiin liittyviä komplikaatioita ja myös kuolleisuutta sekä sairaalahoidon jälkeisiä kustannuksia. Savuttomana leikkaukseen pitäisi olla vakiintunut toimintapa Suomessakin, mutta vain harvat sairaanhoitopiirit tekevät systemaattista työtä asian eteen. Nyt tulee uutta näyttöä asian tärkeydestä.

Heikki Ekroos

Uudet lääkkeet pidentävät myeloomapotilaiden elinaikaa

Autologinen kantasolujen siirto on vakiinnuttanut asemansa myelooman hoidossa. Sitä käytetään rutiinimaisesti taudin ensilinjan hoidossa, mutta myös myöhemmin. Tässä tutkimuksessa selvitettiin taudin ensilinjan hoidossa autologisen kantasolujen siirron saaneiden myeloomapotilaiden elinaikaan vaikuttavia tekijöitä.

Maria Salminen, Tommi Kauko, Mervi Putkonen, Marjut Kauppila, Urpu Salmenniemi, Tommi Salmi, Maija Itälä-Remes, Kari Remes

Iltavirkut ovat alttiita monille sairauksille

Ihmisen sisäisen kellon tutkimus on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä.

Ilona Merikanto, Timo Partonen, Tuuli Lahti

Kiveksen kiertymä - kiireellä hoitoon

Kiveksen kiertymä on äkillisen kiveskivun yleinen syy lapsuus- ja nuoruusiässä. Sen esiintymishuiput ovat ensimmäisen elinvuoden ja etenkin kuukauden aikana sekä murrosiässä.

Eija Mäkelä

Opioidikorvaushoito Suomessa ja muissa Pohjoismaissa

Korvaushoito on kaikissa Pohjoismaissa kiinteä osa kansallisia huumehoitojärjestelmiä.

Jani Selin, Riikka Perälä, Kerstin Stenius, Airi Partanen, Pia Rosenqvist, Hannu Alho

Alaleuan, luusiirteen ottokohdan ja rekonstruktioalueen optimaalinen kuormitus

Väitöstutkimuksessa tutkittiin biomekaniikkaa erityyppisissä leikkauksissa. Tavoitteena on rakentaa tulevaisuudessa potilaille mittatilaustyönä erilaisista materiaaleista korjausosia käyttäen hyväksi uusinta tietoa ja tekniikkaa. Leikekuvantamista kuten Multi Detectoria ja viime aikoina kartiokeilatietokonetomografiaa (KKTT) käytettiin luumallien valmistamisessa.

Peter Bujtár

Lasten kasvun seurannan uudistaminen Suomessa

Väitöstutkimuksessa laadittiin uudet kasvukäyrät suomalaisille lapsille käyttämällä noin 72 000 lapsen kasvuaineistoa. 1983-2008 syntyneiden terveiden nykylasten havaittiin kasvavan keskimäärin pidempinä kuin aiemman noin 40 vuotta vanhan kasvukäyräaineiston lapset, jotka syntyivät 1956-1976. Poikien aikuispituus oli lisääntynyt 178,9 cm:stä 180,7 cm:iin ja tyttöjen 165,6 cm:stä 167,5 cm:iin. Lisäksi tutkimuksessa julkaistiin painoindeksiin perustuvat kasvukäyrät suomalaisille lapsille.

Antti Saari

Diabeteksen seurantamallien vertailu perusterveydenhuollossa

Tutkimus vertailee Nurmijärven ja Kouvolan diabeteksen hoitomallien tuloksia. Väestöt muistuttavat toisiaan ja diabetesta sairastavien määrät olivat lähes samanlaiset. Kouvolan diabeteksen hoito oli jo 15 vuoden ajan toiminut osana omalääkärijärjestelmää. Nurmijärvellä kaikki tyypin 1 ja komplisoituneet tyypin 2 diabetespotilaat oli yhtä pitkään keskitetty yhdelle tai kahdelle diabeteksen hoitoon perehtyneelle terveyskeskuslääkärille.

Mikko Honkasalo

Uusi lääkehoidon kohde sydäninfarktiin, perifeerisen valtimotautiin ja metaboliseen oireyhtymään

Hapenpuutteessa, kuten sydäninfarktissa, elimistössä aktivoituu hypoksiassa indusoituva transkriptiotekijä (HIF), jonka aktiivisuutta säätelevät hapesta riippuvaiset entsyymit, HIF-prolyyli 4-hydroksylaasit (HIF-P4Ht). HIF säätelee yli 300 geeniä, kuten erytropoietiinia, joiden vaikutuksesta hapen otto ja kuljetus kudoksiin lisääntyy ja kulutus vähenee.

Sara Karsikas