Leukemiaa epäiltäessä ei kannata tuhlata aikaa leukafereesiin

Akuutti myelooinen leukemia (AML) diagnosoidaan harvoin huomattavan korkeiden (> 100) valkosoluarvojen kera. Onneksi näin, sillä se ennustaa varhaista hoitokuolemaa ja siksipä hyvät neuvot ovat kalliit. Ennen varsinaisen paranemiseen tähtäävän hoidon aloittamista leukeemisten blastien määrää on ollut mahdollisuus vähentää leukafereesilla tai lääkkeellisesti hydroksiurealla. Kanadalainen kahden aikakauden tutkimus tekee 1970-luvun ideoista entisiä.

Marko Vesanen

Tutkimusten aiheet ja tarve eivät kohtaa

Rikkaita maita koskettavista taudeista julkaistaan seitsemän kertaa enemmän tutkimuksia kuin köyhien maiden taudeista, kun tutkimusten lukumäärä suhteutetaan globaaliin tautitaakkaan. Rikkaissa maissa tehtyjen tutkimusten aiheet korreloivat kohtalaisesti niiden tautitaakkaan, mutta köyhissä maissa tutkimusaiheiden korrelaatio näiden maiden terveysongelmiin on heikko. Köyhissä maissa tehdyn lääketieteellisen tutkimuksen aiheet ovat kaikkein huonoiten linjassa paikallisen väestön tarpeiden kanssa.

Pertti Saloheimo

Varhaislapsuuden maatilaympäristö voi suojata allergisilta sairauksilta

Maatilaympäristö varhaislapsuudessa voi suojata allergiselta herkistymiseltä ja allergisilta sairauksilta lapsuudessa ja mahdollisesti myös aikuisiällä aiempien tutkimusten mukaan. Suojaavan vaikutuksen on oletettu liittyvän monipuoliseen mikrobialtistukseen, joka saattaa olla yhteydessä immuunijärjestelmän kehittymiseen varhaislapsuudessa ja näin suojata allergiselta herkistymiseltä ja allergisilta sairauksilta. Varhaislapsuuden maatilaympäristön yhteyttä allergiseen herkistymiseen ja allergisiin sairauksiin aikuisiällä ei kuitenkaan aiemmin ole tutkittu prospektiivisissa pitkittäistutkimuksissa.

Jussi Lampi

Tulehduksella yhteys allergisten sairauksien syntyyn

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin matala-asteisesta tulehduksesta kertovan CRP-pitoisuuden yhteyttä atopiaan. Väitöstutkimus perustui kansainväliseen PASTURE-tutkimukseen, jossa mukana ovat Itävalta, Ranska, Saksa, Suomi ja Sveitsi, sekä suomalaiseen LUKAS-tutkimukseen. Tutkimusaineistot kerättiin 2002-2011. Tulehduksen merkkiaineet kerättiin verinäytteillä yhden, 4,5 ja kuuden vuoden iässä. Lisäksi ulostenäytteet kerättiin kahden kuukauden iässä ja uloshengityksen typpioksidipitoisuus tutkittiin kuuden vuoden iässä.

Kirsi Mustonen

Iäkkäiden kaatumisten aiheuttamat vammat ja kuolemat

Väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin iäkkäiden kaatumisten aiheuttamien vammojen ja kuolemien ilmaantuvuuden muutoksia Suomessa 1970-luvun alusta vuoteen 2012. Tutkimusjakson aikana kaatumiset ja myrkytykset ohittivat liikennekuolemat yleisimpinä aikuisten tapaturmakuolemien syinä Suomessa. Samaan aikaan iäkkäiden naisten kaatumiskuolemien ilmaantuvuus kuitenkin väheni ja viimeisinä havaintovuosina myös iäkkäillä miehillä ilmaantuvuuden nousu taittui.

Niina Korhonen

Mitraaliläppä vuotaa, mutta miksi potilaskin?

Vaikeassa aorttaläpän ahtaumassa verenkierto-olosuhteet muuttuvat verenvuodolle suotuisaksi. Kookkaiden von Willebrandin tekijän multimeerien hävikki johtaa myös verisuonien uudismuodostuksen säätelyhäiriöön, ja lopputuloksena suoliston limakalvoille ilmaantuu herkästi verta vuotavia verisuonikeräsiä. Potilailla tavataan myös mustelmien ja nenäverenvuotojen lisääntymistä von Willebrandin taudin - tässä tapauksessa siis hankinnaisen - tyyliin. Lääkäri Edward Heyde kuvasi tämän yhteyden ensimmäisenä vuonna 1958, ja löydös voidaan tuoreeltaan yhdistää myös vaikeaan mitraaliläpän vuotoon.

Marko Vesanen

Magneettikuvan yhdistäminen kaikukuvaukseen tarkentaa eturauhassyövän diagnostiikkaa

Muuten vaikeasti diagnosoitavissa olevia eturauhassyöpiä on mahdollista löytää kohdistamalla biopsia yhdistetyn magneetti- ja kaikukuvan avulla epäilyttävälle alueelle. Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa fuusiokuvan avulla todettiin suurempi määrä suuren riskin ja pienempi määrä vähäisen riskin eturauhassyöpiä kuin tavanomaisen kaikuohjauksessa tapahtuvan sekstanttibiopsioinnin avulla.

Ossi Lindell

Uniapnean CPAP-hoidon seuranta terveyskeskuksessa

Uniapnean CPAP-hoito aloitetaan ja sen toteutumista seurataan yleensä erikoissairaanhoidossa. Hyvinkään sairaanhoitoalueella CPAP-laitetta käyttävien uniapneapotilaiden hoidon seuranta on siirtynyt erikoissairaanhoidosta terveyskeskuksiin vuodesta 2005 alkaen. Selvitimme, miten seurannan siirtäminen on onnistunut.

Pirkko Brander, Juho Lehto, Virpi Kunnas-Vaikkinen, Jari Kämäräinen, Ulla Veteläsuo, Anne Pietinalho

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030