Lyhyesti: Uudenlainen antibiootti

Naapurin lääkärilehdessä kirjoitetaan uudesta antibiootista painottaen odotuksia hitaasta resistenssikehityksestä. Kyse on oksatsolidinoniryhmän aineesta, linetsolidista. Se estää proteiinisynteesin bakteerin ribosomissa. Proteiinisynteesiä estävät myös tetrasykliinit, aminoglykosidit ja kloramfenikolikin, mutta linetsolidin vaikutuskohta on uusi. Se tehoaa grampositiivisiin bakteereihin. Hitaan resistenssikehityksen puolesta puhuisi uusi vaikutusmekanismi ja synteettinen valmistustapa. Koeputkessa resistenssi on saatu aikaan, mutta vaivalloisesti. Linetsolidia ollaan rekisteröimässä EU-maihin. Se on kaivattu ase metisilliinille tai vankomysiinille resistenttiä kokkia vastaan. Läkartidningen 1999;37:3866-3867

Heikki Arvilommi

Akuutin alaselkäkivun oireenmukainen hoito COX-2-selektiivisellä tulehduskipulääkkeellä Satunnaistettu kaksoissokkotutkimus nimesulidista verrattuna ibuprofeeniin

Satunnaistetussa kaksoissokkotutkimuksessa verrattiin COX-2-selektiivisen tulehduskipulääkkeen nimesulidin tehoa akuutin alaselkäkivun hoidossa vakiintuneeseen ibuprofeenilääkitykseen. Nimesulidi osoittautui tehokkaaksi ja hyvin siedetyksi lääkkeeksi akuutin alaselkäkivun oireiden lievitykseen. Kipulääkitys on tavallisin hoito akuuttiin alaselkäkipuun, ja toipumista auttaa parhaiten tavanomaisten toimintojen ylläpitäminen sietokyvyn rajoissa. Nimesulidilääkitys edisti potilaiden toimintakyvyn paranemista joiltain osin paremmin kuin ibuprofeeni. Vakavia haittavaikutuksia ei lyhyen hoitojakson aikana ollut kummallakaan lääkkeellä, ja nimesulidilla oli vähemmän maha-suolikanavaan kohdistuvia haittavaikutuksia.

Timo Pohjolainen, Antti Jekunen, Lotta Autio, Heikki Vuorela

Kokemukset 10 ensimmäisen munasarjasyöpäpotilaan suuriannoksisesta solunsalpaajahoidosta Turussa

Autologinen kantasolusiirto on tukihoito, joka mahdollistaa tavallista suurempien solunsalpaaja-annosten antamisen syöpäpotilaalle. Tällä hoitotavalla on saavutettu alustavia lupaavia tuloksia myös munasarjasyövän hoidossa. Kantasolusiirrolla voidaan nopeuttaa luuytimen toipumista suuriannoksisen solunsalpaajahoidon jälkeen, mutta potilaat tarvitsevat tehokasta tukihoitoa muiden kuin hematologisten sivuvaikutusten vähentämiseksi. Kliinisesti merkittävin kysymys on, voidaanko suuriannoshoidolla estää munasarjasyövän uusiutuminen ja parantaa potilaiden pitkäaikaisennustetta. Artikkelissa kuvataan kymmenen potilaan saaman suuriannoshoidon tuloksia.

Seija Grénman, Kari Remes, Pirjo Inki, Maija Itälä, Marjut Kauppila, Tarja-Terttu Pelliniemi, Allan Rajamäki, Virpi Rantanen, Toivo T. Salmi, Maarit Vuento, Tuula Salmi

Pernan poiston merkitys

Pernan poiston merkitystä on pitkään pidetty vähäisenä ja splenektomia on tehty suhteellisen kevein indikaatioin. Pernan poiston jälkeisiä infektioita on tutkittu 1950-luvulta lähtien, mutta vasta viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana tehdyt tutkimukset ovat selvästi osoittaneet, että pernan poiston jälkeen sekä lapsilla että aikuisilla esiintyy normaaliväestöä runsaammin vaikeita septisiä infektioita. Myös muita infektioita voi pernan poiston jälkeen esiintyä keskimääräistä useammin. Pernan poistoon liittyy riskitekijöitä, jotka vaativat myös perusterveydenhuollolta valveutuneisuutta näiden potilaiden pitkäaikaishoidossa. Infektioiden torjunnan tulee pernan poiston jälkeen olla tehostettua.

Jyrki Mäkelä, Eveliina Upmeier, Timo Timonen, Heikki Kiviniemi, Seppo Laitinen

Keuhkojen pienennysleikkaus vaikean emfyseeman hoidossa

Keuhkoahtaumatauti heikentää vakavasti potilaan elämänlaatua. Tautiin ei ole parantavaa lääkehoitoa, mutta sen etenemistä voidaan lieventää tupakoinnin lopettamisella, fysioterapialla sekä kotihappihoidolla. Keuhkojen pienennysleikkausta harkitaan, kun potilas kärsii vaikean keuhkolaajentuman aiheuttamasta suorituskyvyn laskusta ja hapenpuutteesta levossa. Leikkauksessa poistetaan noin kolmasosa molempien keuhkojen ylälohkoista, jolloin ilmasalpaus pienenee, pallean toiminta korjautuu ja potilaan rasituksensieto paranee.

Juhani Rämö, Maija Halme

Masentuneisuus ja päihteiden käyttö nuoruusiässä

Alkoholinkäytön aloittaminen on varhaistunut ja nuorten juominen on humalahakuista. Masentuneisuus ja päihteidenkäyttö liittyvät nuorilla usein yhteen. Monihäiriöisyys on nuorilla muutenkin yleisempää kuin aikuisilla. Terveydenhuollon työntekijöille tämä asettaa monia haasteita, mm. nuorten häiriöiden tunnistamisen ja hoitoon ohjaamisen sekä myös palvelujärjestelmän kehittämisen suhteen. Tutkimustietoa nuorten masennuksen ja päihteidenkäytön yhteyksistä tarvitaan kipeästi näihin haasteisiin vastaamiseksi. Varsinkin väestötason tutkimuksia on vähän; suurin osa tutkimuksista on tehty pienehköistä kliinisistä aineistoista.

Antti Torikka, Riittakerttu Kaltiala-Heino, Päivi Rantanen, Matti Rimpelä

Siedätyshoito vähentää astmapotilaiden oireita ja lääkkeiden tarvetta

Cochrane-yhteistyössä toimiva ryhmä kokosi yhteen kaikki siedätyshoidon tehoa astmapotilailla selvittäneet kontrolloidut tutkimukset. Tämä katsaus on aiemmin julkaistun meta-analyysin päivitetty versio. Systemaattiseen katsaukseen etsittiin tutkimuksia useista tietokannoista ja vain satunnaistetut kontrolloidut tutkimukset hyväksyttiin mukaan. Muita kuin astmapotilaita koskevat tutkimukset jätettiin pois katsauksesta.

Helena Varonen

Suomalainen asiantuntijakommentti

Siedätyshoito eli spesifinen immunoterapia on ollut pitkään käytössä allergian spesifisenä hoitomuotona. Sen suosio on vaihdellut ja välillä sitä pidettiin esimerkiksi Englannissa anafylaktisten reaktioiden mahdollisuuden vuoksi niin vaarallisena, että suositeltiin siitä luopumista kokonaan. Siedätyshoidon immunologisten mekanismien tultua tutkimuksen kohteeksi on havaittu, että siedätyshoito vähentää ja ehkäisee allergista tulehdusta oireilevien kohde-elinten limakalvoilla. Niinpä siedätyshoito on kokemassa uutta renessanssia.

Erkki O. Terho

Miten toimia, kun poliisi pyytää arviota päihteiden takia ajokorttinsa menettäneen ajokelpoisuudesta?

Kun poliisi pyytää lääkärin arviota päihtyneenä ajaneesta, yksi käyntikerta lääkärillä ei yleensä riitä. Useampaan käyntikertaan voidaan sisällyttää myös hoito. Joustavan toimintatavan löytämiseksi on Tampereella aloitettu viime syksynä liikennepäihtymyksestä kiinni jääneiden hoitoonohjaustoiminta. EU-direktiivi edellyttää tällaista toimintaa valtakunnallisesti. Tampereen kokemusten ja toimintamallin toivotaan olevan hyödyksi alueellisia toimintamalleja räätälöitäessä.

Kaija Seppä, Riitta Alaja, Mirja Mäkelä, Päivi Rantanen

Saksa uudistaa terveydenhuoltojärjestelmäänsä lääkärien ja sairaaloiden vastustuksesta huolimatta

Saksan sosiaalidemokraattien ja vihreiden viime syksynä muodostama hallitus herättää paljon epävarmuutta ja riitaa suunnitelmillaan Saksan terveydenhuollon perusteellisesta reformista. Sen keskeiseen sisältöön kuuluvat lakisääteisen sairausvakuutuksen menojen pysyvä kokonaisbudjetointi sekä sairaalarahoituksen perusteellinen uudelleenjärjestely. Kaiken kaikkiaan päämääränä on rajoittaa terveydenhuoltomenojen kasvu vakuutettujen tulojen keskimääräisen kasvun mukaisesti. Tähän halutaan päästä lisäämällä sairauskassojen toimivaltaa. Aiemmin Saksan sairaalalääkäriliiton tiedotuspäällikkönä pitkään työskennellyt kirjoittaja esittelee seuraavassa tärkeimmät uudistustavoitteet.

Uwe K. Preusker

TEO:n uusi ylijohtaja Eila Uotila: Kanteluratkaisut julkisuuteen ja käytännöt yhtenäisiksi

Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen uusi ylijohtaja, varatuomari Eila Uotila miettii keinoja parantaa virastonsa tiedotusta ja tiedottaa terveydenhuollon valvontaan liittyvistä kysymyksistä jo ennaltaehkäisevästi. Nykyään valvonta on puhtaasti jälkikäteistä, ja ongelmatilanteissa lääkäri kuulee TEO:sta yleensä vasta, kun on jo liian myöhäistä.

Suvi Sariola

Kantelujen ratkaisukäytäntö vaihtelee suuresti

Lääninhallitusten kanteluratkaisuja tilaustutkimuksena Terveydenhuollon Oikeusturvakeskukselle selvittänyt Perttu Koivula havaitsi kantelujen ratkaisukäytännössä varsin suuria eroja lääninhallitusten välillä. Eroja oli niin kantelujen käsittelymenetelmissä, tapahtumien kuvauksissa kuin ratkaisujen perusteluissakin. Koivula pitää ennaltaehkäisyn kannalta välttämättömänä, että ratkaisut tulevat lääkärikunnan tietoon edes jossain määrin. Hän korostaa, että tietosuojakysymykset eivät estä julkisuutta, vaan vaikuttavat tiedottamisen muotoon.

Suvi Sariola

Suun kautta annettava rotavirusrokote (RRV-TV) pienten lasten akuutin ripulitaudin ehkäisyssä

Rotavirus on pienten lasten tavallisin akuutin ripulitaudin aiheuttaja maailmassa. Kehitysmaissa rotavirustautiin kuolee vuosittain noin 800 000 lasta ja kehittyneissä maissa se aiheuttaa runsaasti sairaalahoitoja. Rokotetta rotavirusripulia vastaan on kehitetty 80-luvun alusta lähtien. Tässä tutkimuksessa selvitettiin suun kautta annettavan rhesus-human reassortant -rotavirusrokotteen (RRV-TV) turvallisuutta ja tehoa erityisesti vaikeaa rotavirustautia vastaan suomalaisilla lapsilla. Tutkimukseen liittyi myös kustannus-hyötyanalyysi.

Jaana Joensuu

Hidastunut luunmurtuman paraneminen

Hidastunut luunmurtuman paraneminen (non-union) sekä sen seurauksena myöhemmin kehittyvä valenivel (pseudoartroosi) ovat edelleen hankala kliininen ongelma käytännön ortopediassa. Vaikkakin normaali luunmurtuman paraneminen on nykyisen sidekudostutkimuksen keinoin varsin pitkälle selvitetty, on luutumattoman murtuman saloja pystytty toistaiseksi kokeellisessa tutkimuksessa valottamaan vielä varsin vähän. Tämä johtuu siitä, että standardoitua kokeellista biologisesti kliinistä luutumatonta murtumaa vastaavaa pseudoartroosin mallia ei ole ollut, ja nekin kokeellisista valeniveltä käsittelevät tutkimukset, joita on kuvattu kirjallisuudessa, ovat lähinnä selvitelleet erilaisten sähkövirtojen vaikutusta luutumattoman murtuman paranemiseen.

Kalevi Hietaniemi

Turvotusta poistavat toimenpiteet vähentävät laskimovikaisen säären ihon verenkierron oikovirtausta

Pystyasento kohottaa alaraajojen laskimopainetta, mikä aiheuttaa niissä arteriolien supistumista (venoarteriolaarinen refleksi). Vallitsevan näkemyksen mukaan ihon venoarteriolaarinen refleksi on huonontunut sellaisissa säärissä, joissa on krooninen laskimoiden vajaatoiminta (laskimovika). Tämän on arveltu johtavan säären turpoamiseen. On kuitenkin tutkimuksia, joissa ei ole havaittu laskimovikaisen säären ihon venoarteriolaarisen refleksin poikkeavan terveestä tai sen on havaittu olevan laskimovikaisissa säärissä jopa voimakkaampi kuin terveissä.

Ken Malanin

Pohjoisen epilepsia -geenin (CLN8) positionaalinen kloonaus

Pohjoisen epilepsia on autosomissa resessiivisesti periytyvä lapsuusajan epilepsiasyndrooma, joka kuuluu suomalaiseen tautiperintöön ja on rikastunut Kainuuseen. Taudin pääoireet ovat 5-10 vuoden iässä alkavat yleistyvät toonis-klooniset kouristukohtaukset sekä etenevä henkisen suorituskyvyn lasku. Tuoreiden neuropatologisten tutkimusten perusteella Pohjoisen epilepsia (CLN8) kuuluu ns. NCL-tautiryhmään (neuronal ceroid lipofuscinosis). NCL on ryhmä periytyviä eteneviä enkefalopatioita, joille on tyypillistä autoflouresoivat lipofuskiinit. Vaikka NCL-ryhmän taudit ovat harvinaisia, ne ovat yleisimpiä lasten neurodegeneratiivisia tauteja.

Susanna Ranta

Lyhyesti: Steroidit ja akuutti astma

Astman akuuttia pahenemisvaihetta on vuosia hoidettu suurilla suoneen annettavilla kortikosteroidiannoksilla. Tuoreessa meta-analyysissä uruguaylaistutkijat asettavat uskomukset steroidien tuomasta akuutista avusta kyseenalaisiksi: päivystyspoliklinikalla parenteraalisesti tai oraalisesti annettu steroidi ei helpottanut hengitystieobstruktiota tai vähentänyt sairaalahoidon tarvetta. Syynä on pitkähkö viive vaikutuksen alkuun (6-24 t). Kolmen tunnin seurannassa vain suurina annoksina inhaloitavilla steroideilla oli tehoa hengitystoiminnan parantamisessa. Näin ollen pelkkään kortisoniin ei liene syytä luottaa akuutin astmankaan hoidossa. Chest 1999; 116:285-295 ja 273-275

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Biofysikaalista näyttöä sikiön muistista?

Vastasyntyneistä tehtyjen tutkimusten perusteella on otaksuttu sikiöllä olevan kykyä tunnistaa tuttuja ääniä, hajuja, makuja ja jopa ympäristössä puhuttua kieltä. Suora näyttö sikiön aivokuoren vasteesta ulkopuolelta annettuun ärsykkeeseen saatiin tutkimalla funktionaalisella magneettikuvauksella hemoglobiini-oksihemoglobiinisignaalien intensiteettisuhdetta sikiön aivokuoren alueella. Intermittoiden äidin vatsanpeitteiden päällä kaiuttimella soitettu lastenloru aiheutti vastaavan signaali-intensiteettien lisäyksen sikiön temporaalilohkon alueella, todennäköisellä auditorisella korteksilla, heijastaen kyseisen alueen verenkierron lisääntymisen. Tämä voi hyvinkin varastoitua sikiölle pysyväksi muistijäljeksi, jolloin vastaava ääniärsyke tunnistetaan myös myöhemmin syntymän jälkeen. Lancet 1999;354:645-646

Pertti Kirkinen

Lyhyesti: Munuaispotilaat ja lateksiallergia

Sairaanhoidossa lateksille herkistyminen on toisinaan todellinen ongelma. Munuaisten vajaatoimintaa sairastavat on otaksuttu riskiryhmäksi, koska he joutuvat tekemisiin monien lateksia sisältävien esineiden, kuten hanskojen ja katetrien kanssa. Turkkilaisessa 424 munuaispotilaan valikoimattomassa aineistossa ei kuitenkaan lateksiallergiaa todettu merkittävässä määrin. Jos potilaalle tuli lateksista positiivinen ihotesti, selittäjäksi osoittautui useimmiten ristireaktio tai esimerkiksi kotitöiden aiheuttama altistus; luonnonkumiallergia reagoi usein ristiin mm. banaanin, kiivin ja avokadon kanssa. Ellei siis ennestään ole yliherkkyysoireistoa, ei munuaispotilaidenkaan tarvitse erityisemmin pelätä lateksiallergiaa. Allergy 1999; 54:406-407

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Viina ei sittenkään ole terveydeksi

Jälleen mielenkiintoinen lisä alkoholikeskusteluun saatiin tutkimuksesta, jossa 5 766 skottimiehen terveyttä suhteessa alkoholinkulutukseen seurattiin 21 vuoden ajan. Päinvastoin kuin aikaisemmissa tutkimuksissa ei vähäinen tai kohtalainen alkoholinkulutus suojannut ollenkaan sydän- ja verisuonisairauksilta, mutta yli 35 annosta viikossa juovilla aivohalvauskuoleman riski kaksinkertaistui. Viina ei tämän tutkimuksen mukaan lainkaan edistä terveyttä. BMJ 1999;318:1725-1729

Robert Paul