Lyhyesti: Alloiokokki korvassa

DNA:n monistus ja emäsjärjestyksen analyysi vie meidät taas tuntemattoman rajalle. Pitkittynyt otiitti, ehkei ihan vielä liimakorva, oli tällä kertaa brittitutkijoiden kohteena. Niistähän on vaikea saada viljelyssä mitään bakteeria kasvamaan. Nyt monistettiin ribosomaalista DNA:ta, jonka avulla bakteereita voi tunnistaa vertailemalla saatua emäsjärjestystä geenipankin valikoimiin. Potilaita oli peräti 12. Monesta löytyi DNA:ta useammasta, yleensä eksoottisesta, bakteerista. Alloiococcus otitis oli kuitenkin voittaja. Sitä oli puolella potilaista. Tuskinpa moni meikäläistä bakteriologeista, kliinikoista puhumattakaan, on tutustunut moiseen elävään. Epäselväksi jää, olisiko siihen edes syytä tutustua.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Anafylaksiaa valkosipulista

Hyvästä maustaan huolimatta valkosipuli voi aiheuttaa paitsi epämiellyttäviä aistimuksia seuralaisille myös anafylaksiaa itse nautiskelijalle. Sen atooppista dermatiittia ja astmaakin joskus aikaansaava vaikutushan on tunnettu. Espanjalaiset kuvaavat tapauksen, missä nuoren kypsymättömän (ydin ei vielä kunnolla kehittynyt) valkosipulin nauttiminen aiheutti selvän anafylaksian 23-vuotiaalle atoopikkonaiselle, joka oli aiemminkin saanut angioödeemakohtauksia.

Hannu Puolijoki

Lyhyesti: Sydän- ja verisuonitauti Q-kuumeen muistona?

Sydän- ja verisuonitauteihin liitettyjen mikrobien lista kasvoi taas, kun Sveitsistä julkaistiin kohorttitutkimus Q-kuumeen myöhäisvaikutuksista. Q-kuume on riketsioihin kuuluvan bakteerin, Coxiella burnetiin aiheuttama infektio. Vuonna 1983 bakteeri aiheutti laajan epidemian alppilaakson kylissä. Parintuhannen ihmisen 12-vuotisen seurannan jälkeen todettiin Q-kuume-epidemiassa sairastuneilla noin kaksinkertainen kuolleisuus aivoinsulttiin tai koronaaritautiin. Mekanismien pohdinnat tuovat mieleen klamydiatutkimukset.

Heikki Arvilommi

Menetelmä vastasyntyneen hypoksisen aivovaurion ennakoimiseksi

Perinataalinen ja erityisesti synnytykseen liittyvä hapenpuute aiheuttaa osalle lapsista hypoksis-iskeemisen enkefalopatian, jonka kliiniset oireet vaihtelevat lievästä lihasärtyvyydestä vaikeisiin tajunnan tason muutoksiin ja kouristuksiin. Läheskään kaikille hypoksisena syntyneille lapsille ei kuitenkaan tätä ongelmaa kehity. Enkefalopatian kliiniset löydökset eivät yleensä näy heti, vaan tilanne ilmenee ja selkeytyy vasta muutamien päivien kuluessa synnytyksestä, joskus huomattavasti myöhemmin. Hypoksis-iskeemisen enkefalopatian riskiä on yritetty mitata erilaisilla hermokudoksen tuhoa mittaavilla biokemiallisilla veri- ja likvortutkimuksilla, aivojen kuvantamiskeinoin ja EEG:n avulla, mutta osuvuus on ollut huono. Tilanne olisi kuitenkin hyvä ennakoida ennen oireiden ilmaantumista, erityisesti koska nykyään kehitetään biokemiallisia ja biofysikaalisia neuroprotektiivisia hoitoja, jotka olisi hyvä saada vaikuttamaan ennen kuin neuronituho ehtii kehittyä lopulliseksi.

Pertti Kirkinen

Kroonisen anaalifissuuran konservatiivinen hoito

Anaalifissuuraa ylläpitää anaalisfinkterin spastisuus. Jos spasmi hellittää riittävän pitkäksi aikaa, voisi fissuura parantua luontaisesti. Eli tämän hankalan vaivan konservatiivisessa hoidossa voitaisiin käyttää paikallisia lihasrelaksantteja.

Robert Paul

Kabergoliini on hyvin siedetty ja tehokas lääke hyperprolaktinemiaan

Bromokriptiiniä on käytetty yli 20 vuoden ajan hyperprolaktinemian peruslääkkeenä. Noin 20 % potilaista ei kuitenkaan huimauksen, pahoinvoinnin tai muiden sivuvaikutusten takia siedä tätä hoitoa tai on sille resistentti. Toisella dopamiiniagonistilla kabergoliinilla on pidempi puoliintumisaika, ja kliinisiä vertailuja sen käyttökelpoisuudesta bromokriptiiniin verrattuna on tehty muutamien vuosien ajan.

Pertti Kirkinen

TNF2-geeni kohtalona septisessä sokissa

Kuolleisuus septiseen sokkiin on edelleenkin suuri, jopa yli 50 %, moderneista hoidoista huolimatta. Sokin patofysiologiassa näyttää sytokiini (tuumorinekroositekijä) TNF-alfa olevan keskeinen peluri ainakin koe-eläinmalleissa. Ihmisillä tähän sytokiiniin liittyy polymorfismi eli perinnöllinen vaihtelu. Noin joka viides on perinyt TNF2-tyypin promoottorigeenin, jonka vaikutuksesta TNF-alfa:n tuotanto on lisääntynyt.

Heikki Arvilommi

Astmaatikkojen lipidiarvot sekä ruokavalio

Varsin vähän on tänä lipidien hoidon aikakautena tutkittu astmapotilaiden rasva- ja proteiinimetaboliaa. Puutetta korjasivat espanjalaiset 118 astmapotilaan ja 121 verrokin selvityksellään. Astmaatikot jaettiin sairauden vaikeusasteen ja hoidon mukaan neljään ryhmään. Ruokavalion koostumus ja energian määrä analysoitiin kyselylomakkeiden vastauksista.

Hannu Puolijoki

Stafylokokkirokote toiveissa

Bakteerien asu laboratorion viljelyalustoilla ja koeputkissa on ihan erilainen kuin infektiofokuksessa potilaassa. Tämä on vähitellen kirkastunut infektiotutkijoille. Bakteerit pystyvät aktivoimaan sellaiset geenit, joiden tuotteet ovat kussakin ympäristössä tarpeen. Näin on myös stafylokokin laita. Sen pintaan ilmestyy vain in vivo polysakkaridi, PNSG (polysuksinyyliglukosamiini).

Heikki Arvilommi

Eristämisen problematiikka pitkäaikaissairaiden hoidossa

Pyrkimys vähentää eristämistä psykiatrisessa hoidossa edellyttää nykyistä perusteellisempaa tietoa eristämiseen johtaneista kriittisistä tilanteista ja vuorovaikutuksesta niiden aikana. Juurikkaniemen sairaalassa analysoitiin suljetun osaston potilaiden eristämissyyt vuoden ajalta. Eristämistä edeltäneiden tilanteiden havaittiin poikkeavan toisistaan selvästi, ja eristämisen syyt jaettiin kahdeksaan tyyppiin. Eristämisten vähentäminen edellyttää vaihtoehtoisia toimintamalleja kriittisissä tilanteissa. Sellaisina on kokeiltu esimerkiksi intensiivihoitoa ja turvayhteisöjä. Eristämistapausten moninaisuus osoittaa, että vaihtoehtoisiin toimintatapoihinkin on syytä etsiä täsmävaihtoehtoja. Vaihtoehtoisten ratkaisumallien etsimistä tukee se, että eristämistapaukset keskittyvät harvoille potilaille.

Liisa Groth, Jukka Honka, Ilkka Konttinen, Raimo Konttinen

Antaako yliopisto valmiudet ensihoidon hallintaan hätätilanteessa?

Lääketieteen yliopisto-opetus ei Suomessa anna riittäviä valmiuksia käytännön ensihoitotoimenpiteisiin, sillä harjoittelumahdollisuuksia on liian vähän. Näin arvioivat aivan opintojensa loppuvaiheessa olevat lääketieteen opiskelijat. Opiskelijoille tehdyn kyselytutkimuksen tekijöiden mielestä maan kaikissa yliopistoissa pitäisi tehostaa ensihoidon opetusta ja lisätä varsinkin ohjattua käytännön harjoittelua. Minkälaista osaamisen tasoa voidaan edellyttää lääkäriltä, joka työn ulkopuolella joutuu yllättäen hoitamaan kriittisessä tilassa olevaa potilasta, he kysyvät.

Timo Jama, Matti A.K. Mattila

Gynekologisen syövän diagnostiikka

Gynekologisella irtosolututkimuksella on tärkeä merkitys kohdunkaulan syövän varhaisdiagnostiikassa. Poikkeavan Papa-löydöksen vuoksi tehtävän kolposkopian avulla kartoitetaan muutosalueiden laajuus ja kohdennetaan biopsiat. Lopullinen hoitosuunnitelma tehdään histologisten näytteiden ja gynekologisen palpaatiotutkimuksen perusteella. Kaikututkimuksella voidaan selvittää sekä kohdun että munasarjojen rakenne, mutta syöpää epäiltäessä pelkkä kaikututkimus ei ole koskaan riittävä, vaan aina tarvitaan histologinen näyte diagnoosin varmistamiseksi. Kohtusyövän diagnostiikassa polikliiniset sytologiset ja histologiset tutkimukset ovat yhtä luotettavia kuin koekaavinta. Munasarjakasvaimen luonnetta on mahdollista arvioida kasvainmerkkiaine CA 125:n määrityksen ja kaikututkimuksen avulla, mutta lopullinen varmistus saadaan vain leikkauksessa, ja siihen onkin ryhdyttävä viipymättä munasarjasyöpää epäiltäessä.

Maarit Vuento

Sjögrenin oireyhtymä

Henrik Sjögrenin syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Hän julkaisi vuonna 1933 väitöskirjansa Zur Kenntnis der Keratoconjunctivitis Sicca. Gougerout kuvasi sicca-oireyhtymän jo vuonna 1925, mutta ranskalaisten suosimaa kompromissia, Gougerout-Sjögrenin oireyhtymää, näkee käytettävän enää aika vähän. Itse asiassa Johann van Mickulicz Radecki oli jo 1888 kuvannut kyynel- ja sylkirauhasten suurentuman ja lymfosyytti-infiltraatit. Sjögrenin oireyhtymälle on tyypillistä kuivat silmät (keratoconjunctivitis sicca) ja kuiva suu (kserostomia), joiden taustalla on autoimmunisaatio (lymfosyytti-infiltraatit eksokriinisissa rauhasissa ja Sjögrenin oireyhtymä- ym. vasta-aineet). Oireyhtymään liittyy systeemioireita, lukuisia ekstraokulaarisia ja ekstraoraalisia muutoksia ja lisääntynyt riski sairastua lymfoomaan. Diagnostisten kriteerien ja taudinkuvan tunteminen on tärkeää, koska potilaat hyötyvät erilaisista paikallis- ja systeemihoidoista yhtä paljon kuin monet muutkin reumatologisia oireyhtymiä sairastavat potilaat suhteessa hoitavan lääkärin tieto-taitoon.

Yrjö T. Konttinen, Risto Kontio, Dan C. Nordström, Jarkko Hietanen, Maria Malmström

Urheilijoiden nivusvaivat

Urheilijoiden nivusen kiputilat ovat perinteisesti kuuluneet ns. hankaliin vaivoihin. Niiden syntymekanismi vaihtelee, diagnostiikka on vaikeaa ja hoitotulos ei aina ole loogisesti ennustettavissa. Siksi kroonisia kiputiloja jää usein urheilua haittaamaan. Nivusen kiputilojen taustalla on varsin suuri joukko vaivoja ja diagnooseja, mitkä vaihtelevat eri urheilulajeissa ja vammamekanismeissa. Oireiden paikantuminen ja luonne voivat vaihdella ja muuttua ajan mukana. Diagnoosi on pääosin kliininen, ja kuvantamistutkimuksista on apua siihen. Nivusvammojen hoitokeinoja on runsaasti: lepo, lihaksia vahvistavat venytykset ja harjoitukset, asteittain lisääntyvä kuormitus, fysioterapia, lääkehoito ja leikkaushoito.

Sakari Orava, Jussi Rantanen, Urho Kujala, Markku Järvinen

Suupolte - diagnostinen ja hoidollinen ongelma

Suupoltteella tarkoitetaan suun limakalvojen polttavaa kirvelyä, johon ei liity limakalvomuutoksia tai muuta poikkeavaa. Suupoltteen etiologia on edelleen avoin, mutta viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että kyseessä saattaa olla kipuaistimusjärjestelmän häiriö. Toistaiseksi ei tiedetä, liittyykö oireiden alkamiseen jokin paikallinen tai systeeminen muutos, joka herkistää limakalvon oireilulle. Suupoltteen hoito on edelleen ongelmallista, vaikka tietoa onkin saatu lisää. Hoidossa keskitytään potilaan informoimiseen ja oireita lievittäviin kotihoitomenetelmiin. Vaikeissa tapauksissa käytetään kroonisen kivun lääkehoitoa.

Heli Forssell, Satu Jääskeläinen, Merja Laine, Tuulikki Tammiala-Salonen

Sairaaloissa annettu suu- ja leukasairauksien hoito tilastojen valossa

Suun terveydenhuollossa on viime aikoina keskusteltu vilkkaasti väestön eriarvoisuudesta terveyskeskusten hammashoitopalvelujen käyttäjinä ja yksityissektorin hammashoidon subventioista. Erikoissairaanhoidon toteutumisesta suu- ja leukasairauksien hoidossa ja tarkoituksenmukaisesta hoidon porrastuksesta sen sijaan ei ole keskusteltu juuri lainkaan. Tämän artikkelin tarkoituksena on esitellä saatavilla olevia tilastotietoja sairaaloissa annetusta suun ja hampaiden hoidosta ja pohtia suu- ja leukasairauksien erikoissairaanhoidon nykytilaa ja kehittämistarpeita.

Eeva Widström, Ulla Mattelmäki-Rimpelä, Tapani Niskanen, Helena Forss, Risto-Pekka Happonen

Tietokoneavusteinen tiedonkeruu kliinisissä tutkimuksissa

Kliinisissä ja terveystaloudellisissa tutkimuksissa suuren ja kompleksisen aineiston keruu huonosti järjestetyistä lähteistä on ollut ongelmallista, ja sitä helpottamaan on kehitetty monenlaisia menetelmiä. Tietokoneavusteiset menetelmät ovat salkkumikrojen aikakaudella itsestäänselvyys, sen sijaan tietojenkeruussa käytetyt ohjelmistot eivät ole vakiintuneet. Artikkelissa esitellään tietojenkeruuohjelmia kirjallisuuden ja kolmen oman terveystaloustieteellisten tutkimuksen antamien kokemusten perusteella.

Tuomo Reina, Harri Sintonen

Vuosi 2000 -ongelma teettää työtä terveydenhuollossa: Kriittiset järjestelmät ykkössijalla

Vuosituhannen vaihtumiseen liittyvät ongelmat tietojärjestelmissä ja laitteissa ovat teettäneet runsain mitoin työtä myös terveydenhuollossa. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, kuinka hyvin vuosi 2000 -ongelmaksi kutsuttuun ilmiöön on varauduttu - suurissa terveydenhuollon yksiköissä hyvin, pienissä selvästi heikommin, niin uskotaan. Kukaan ei myöskään tiedä, missä määrin vuosi 2000 -ongelma edellyttää muutostöitä ja hankintoja terveydenhuollossa tai kuinka paljon niihin uppoaa rahaa.

Suvi Sariola

HYKS:ssa vuosituhannen vaihdetta on edeltänyt pitkä valmistelu

HYKS on valmistautunut vuosituhannen vaihteeseen jo pitkään. Tietojärjestelmiä alettiin luetteloida vuosi 2000 -yhteensopivuuden selvittämiseksi kolmatta vuotta sitten, ja lähes kaikkiin ohjelmiin on jouduttu tekemään muutoksia. Lääkintälaitekannan testaus jatkuu yhä ja uusia laitteita tiedetään jouduttavan hankkimaan. Lääkintälaitteiden testaus aloitettiin elämää ylläpitäviksi luokitelluista laitteista, jotka kaikki on jo tarkastettu.

Suvi Sariola

Helsingin Biomedicum on parasta, mitä lääketieteen tutkimukselle on tapahtunut

Meilahden sairaala-alueelle nouseva uudisrakennus tulee olemaan yhdistävä linkki opetuksen ja tutkimuksen välillä. Rakennukseen tulee tilat lääketieteellisen tiedekunnan opetukselle ja tutkimuskeskus Biomedicumille, joka on Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva biokeskus. Lääketieteellinen tiedekunta panostaa ongelmalähtöiseen opetukseen, jonka edellytykset paranevat kun samoissa tiloissa tehdään huipputason kliinistä ja perustutkimusta. Seuraavan viiden vuoden aikana Biomedicumissa tutkitaan mm. kardiovaskulaarisia riskitekijöitä ja verisuonitautien lääkekehitystä, kehitys- ja lisääntymisbiologiaa, molekyyli- ja syöpäbiologiaa sekä neurotieteitä. Keskuksen valmistuttua siellä työskentelee yhteensä noin 1 000 henkilöä.

Tuomo Saarikko