Familiaalinen hyperkolesterolemia Pohjois-Karjalan alueella

Sepelvaltimotaudin riski on erityisen suuri Pohjois-Karjalan alueella. Familiaalinen hyperkolesterolemia (FH) on perinnöllinen korkean kolesterolitason tauti. Se on yleisin yhden geenin aiheuttama perinnöllinen aineenvaihduntasairaus, joka johtaa varhain alkavaan sepelvaltimotautiin. FH aiheutuu solujen LDL-reseptorigeenin mutaatiosta. Potilaiden seerumin kolesterolipitoisuus on noin 10-15 mmol/l. Aiemmin tutkimusryhmämme on löytänyt Pohjois-Karjalan alueelle tyypillisen FH:aa aiheuttavan mutaation (FH-North Karelia eli FH-NK). Päätimme selvittää FH-NK-mutaation alkuperän, taajuuden ja yhteyden sepelvaltimotautiin.

Alpo Vuorio

Bisfosfonaattien vaikutus kokeelliseen ateroskleroosiin

Ateroskleroosi on kehittyneen maailman yleisin sairaus ja sen aiheuttama sepelvaltimotauti tärkein kuolinsyy. Ateroskleroosin patogeneesissä valtimon endoteelin dysfunktio, kolesterolin ja kalsiumin kertyminen verisuonten seinämiin ja fagosytoivien solujen, kuten makrofagien, toiminta sekä vaahtosolumuodostus ovat keskeisiä tapahtumia. Vaikka dyslipidemioiden tehokkaalla lääkehoidolla voidaankin vähentää ateroskleroosin kehittymistä ja koronaarikuolleisuutta, on niiden rinnalle tarve kehittää hoitostrategioita, jotka eivät perustu vain seerumin kolesteroliarvojen korjaantumiseen vaan kohdistuvat myös suoraan valtimon seinämään.

Ritva Ylitalo

Lyhyesti: Helikobakteeri-seulontaa mahasyövän ehkäisyyn?

Helikobakteeri-infektio on mahasyövän riskitekijä. Kannattaisiko mahasyöpää ehkäistä väestötason helikobakteeriseulonnalla? Tähän kysymykseen etsittiin vastausta simulaatiotutkimuksella, jossa todellisia olivat luvut, eivät potilaat. Serologinen seulonta ja hoito lisäisi elinaikaa 12 vuotta tuhatta 40-vuotiasta miestä kohti verrattuna siihen, ettei tehdä mitään. Kustannukset olisivat runsaat 6 000 jenkkidollaria per ansaittu elinvuosi. Siis kohtuuhinnalla merkittäviä terveysvaikutuksia. Koska tällaiseen kuivaharjoitteluun liittyy paljon oletuksia, tarvitaan kontrolloituja oikeita tutkimuksia.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Vastasyntyneen valohoito ja bilirubiini

Teksasilaiset selvittivät 264:n keltaisuuden vuoksi valohoitoon joutuneen vastasyntyneen bilirubiinitason muutoksia hoidon jälkeen. Valohoito aloitettiin keskimäärin 50 tunnin iässä ja hoidon kesto oli 120 tuntia. Kontrolliverikoe otettiin keskimäärin 17 tuntia hoidon lopettamisesta. Täysiaikaisilla lapsilla bilirubiinipitoisuus oli kontrollinäytteessä keskimäärin pienempi kuin hoidon lopetusvaiheessa. Valohoito aloitettiin uudelleen ainoastaan kahdelle lapselle, joiden coombs-testi oli positiivinen. Tutkijoiden mielestä valohoidon jälkeinen bilirubiinitason kontrollointi terveiltä lapsilta on turhaa.

Per Ashorn

Lyhyesti: Prioniriski kirurgiassa?

Creutzfeldt-Jakobin tauti tuli kuuluisaksi hullun lehmän takia. Se esiintyy kuitenkin yleisimmin sporadisena tautina, jonka etiologia on tuntematon, kenties geneettinen, kenties infektiivinen. Australiassa tehty tutkimus tukee jälkimmäistä vaihtoehtoa väittäessään, että vähintään kolme kirurgista toimenpidettä anamneesissa lisää taudin saamisen vaaran kaksinkertaiseksi. Pitkäaikainen eläminen tai työskentely farmilla tai lihantuotannossa lisäsi myös riskiä, vaikka Australiassa ei hullun lehmän tautia olekaan. Verensiirto tai isommat hammasoperaatiot eivät liittyneet tautiin.

Heikki Arvilommi

Lyhyesti: Tsanamiviiriä influenssapotilaille

Influenssakausi on pian taas ohi, mutta jatkoa varten kannattaa pitää korvat auki. Australialaistutkijat tekivät satunnaistetun hoitotutkimuksen, jossa 455:lle yli 12-vuotiaalle influenssaa sairastavalle koehenkilölle annettiin joko lumelääkettä tai 10 mg hengitettävää tsanamiviiriä kahdesti päivässä viiden vuorokauden ajan. Lääkitys alkoi 36 tunnin kuluessa oireiden alusta ja tsanamiviiri lyhensi taudin kestoa kaikilla potilailla keskimäärin 1,5 vrk ja riskiryhmän potilailla 2,5 vrk. Sivuvaikutuksia ei juuri ollut. Toisin kuin amantadiini, tsanamiviiri tehoaa sekä A- että B-tyypin influenssaviruksiin.

Per Ashorn

Ravinnon kuitu ei suojaakaan kolorektaalisyövältä

Olemme olleet tähän asti siinä uskossa, että mitä enemmän ravinnossa on kuituja, sitä pienempi on kolorektaalisyöpään sairastumisen vaara. Tämä käsitys on perustunut mm. tapaus-verrokkitutkimuksista tehtyyn meta-analyysiin, jossa havaittiin paksusuolisyövän vaaran olevan eniten kuituja käyttävällä väestön viidenneksellä vain 58 % siitä, mitä se on kuituja vähiten käyttävällä viidenneksellä. Tuore tutkimus väittää nyt kuitenkin muuta: ravinnon kuitujen runsaskaan määrä ei suojaa kolorektaalisyövältä, sen paremmin kuin paksu- tai peräsuolen adenoomiltakaan.

Heikki Joensuu

Posken limakalvolle annettava midatsolaami lopettaa lasten kouristukset

Jatkuva kouristus eli status epilepticus on vaarallinen tila, joka tulisi saada loppumaan mahdollisimman pikaisesti. Yleisin ensihoito ennen sairaalaanpääsyä on peräsuoleen annettava diatsepaami. Englantilaistutkijat pitävät tätä antotapaa kuitenkin sosiaalisesti hankalana ja epäilevät, että kouristavan lapsen tai nuoren huoltaja, opettaja tai muu paikalla oleva henkilö saattaa viivyttää tällaisen ensihoidon antoa tarpeettomasti. Siksi he tekivät satunnaistetun tutkimuksen, jossa verrattiin poskille annettavan midatsolaamiliuoksen (10 mg/2 ml) ja peräsuoleen annettavan diatsepaamiliuoksen tehoa kouristuksen lopettamisessa. Tutkittavina oli yhteensä 42 vaikeasta epilepsiasta kärsivää 5-22-vuotiasta lasta ja nuorta, jotka asuivat ja opiskelivat heille tarkoitetussa koulutuskeskuksessa. Suostumukset hankittiin etukäteen ja tutkimuskoordinaattorina toimiva asuntolan sairaanhoitaja hälytettiin paikalle hoitamaan kaikkia lapsia, joiden kouristus kesti yli kolme minuuttia.

Per Ashorn

Kalsium esti paksu- ja peräsuolen adenoomien kehittymistä

Ravinnon sisältämä kalsium sitoo suolen sappihappoja, joiden puolestaan on havaittu eläinkokeissa voivan aiheuttaa suolen limakalvon vaurioita ja edistävän karsinogeneesiä. Voitaisiinko siis paksu- ja peräsuolen adenoomien kehittymistä ja karsinogeneesiä estää yksinkertaisesti kalkkitableteilla? Amerikkalaisten tutkijoiden mielestä vastaus voi hyvinkin olla myönteinen.

Heikki Joensuu

Äitien terveydentila ja terveyspalvelujen käyttö synnytystä seuranneiden kuuden kuukauden aikana

itien terveydentilaa ja terveyspalvelujen käyttöä tutkittiin synnytystä seuranneiden kuuden kuukauden aikana. Tulosten mukaan melkein kaikki äidit arvioivat terveydentilansa hyväksi tai melko hyväksi synnytyksensä jälkeen, joskin 10 % heistä ilmoitti jonkun pitkäaikaissairauden. Äideillä esiintyi myös melko paljon erilaisia fyysisiä terveysongelmia. Psyykkistä rasittuneisuutta kuvaavia oireita oli joka kolmannella synnyttäneellä. Kaikista vaivoista ei kuitenkaan keskustella lääkärin tai neuvolaterveydenhoitajan kanssa. Tulosten mukaan näyttäisi olevan hyödyllistä arvioida uudelleen äitiysneuvolatoiminnan ulottamista myös postpartaaliseen aikaan.

Tarja Kiesi, Pertti Kekki

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 9/1999 Kommentteja

Vakavan masennuksen hoidossa puutteita

Masennusta ei Suomessa vieläkään hoideta riittävästi, ei edes silloin, kun se on tunnistettu vakavaksi masennustilaksi. Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistoista Lounais-Suomessa kerätyssä aineistossa potilaat olivat olleet sairauslomalla kuukausia, mutta vain vajaalla kolmasosalla masennuslääkityksen annostus oli todennäköisesti riittävä, eikä työkyvyttömyyden pitkittyminenkään johtanut lääkityksen lisäämiseen. Myös psykoterapian saamisessa oli puutteita. Kuitenkin lähes kaikki potilaat olivat olleet psykiatrin vastaanotolla.

Jouko K. Salminen, Simo Saarijärvi, Jukka Tikka, Raimo Raitasalo, Sirkku Rissanen, Tuula Toikka, Pauli Puukka

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 9/1999 Kommentteja

Nokkosihottuma

Urtikariaa eli nokkosihottumaa ja siihen mahdollisesti liittyvää angioödeemaa on noin 15 %:lla väestöstä ainakin kerran elämässään. Sen tavallisin todennäköinen syy on infektio. Sitten tulevat fysikaaliset syyt, autoimmuunitilat ja allergia. Suuressa osassa tapauksista paukamointiin tai turvotukseen ei löydy selvää syytä. Antihistamiini auttaa useimmiten hyvin tai ainakin tyydyttävästi. Autoimmuuniurtikarioissa on kokeiltu muun muassa plasmafereesiä ja gammaglobuliinia vaihtelevin tuloksin. Valohoito tehoaa joihinkin fysikaalisiin urtikarioihin.

Matti Hannuksela

Miten osteoporoosin tutkimus ja hoito on järjestetty Helsingissä?

Osteoporoosille eli luukadolle ovat tyypillisiä piirteitä luun pieni määrä, luukudoksen mikrorakenteen häiriö, luun hauraus ja murtuma-alttiuden suurentuminen. Aiheuttamiensa murtumien vuoksi osteoporoosi on suuri kansanterveydellinen ongelma. Osteoporoosin toteamisen pullonkaula maassamme on diagnoosin perustana olevien mineraalitiheysmittauksien huono saatavuus; tarvittavia laitteita on eniten yksityisellä sektorilla. Julkisen sektorin sairaaloista laitteita löytyy tällä hetkellä Helsingin, Kuopion, Oulun ja Turun yliopistollisista sairaaloista sekä Pohjois-Karjalan keskussairaalasta ja Satakunnan sairaanhoitopiiriin kuuluvasta Satalinnan sairaalasta. Ensimmäisenä kuntana Suomessa Helsingin kaupunki on runsaan vuoden ajan tarjonnut mineraalitiheysmittauksia perusterveydenhuollon käyttöön.

Matti J. Välimäki, Maija Haukkamaa, Tapani Helve, Antti Hemminki, Timo Laatikainen, Heikki Laine, Jukka Toivonen

Madridin julistus - psykiatrian uusi eettinen ohjeisto

Maailman Psykiatriyhdistyksen (World Psychiatric Association, WPA) yleiskokouksessaan vuonna 1977 hyväksymä Hawaijin julistus oli ensimmäinen psykiatrian profession laatima psykiatrista hoitoa koskeva eettinen ohjeisto, joka tähtäsi psykiatristen käsitteiden, tiedon ja teknologian väärinkäytön ehkäisemiseen. Hawaijin julistus suhtautui kriittisesti Hippokrateen valaan mm. lähestyessään yksilön autonomiaa ja älä vahingoita -periaatetta sekä hyväksyi sen, että yksilön autonomian rajoittaminen hoidollisin syin voi olla eettisesti perusteltua. Julistus korosti potilaan ja psykiatrin terapeuttisen hoitosuhteen hienovaraista luonnetta ja katsoi, että korkea eettinen taso on erityisen tärkeä edellytys psykiatrian erikoisalalla toimimiseen. Vuonna 1996 Maailman Psykiatriyhdistys hyväksyi Madridin julistuksen, uudistetut psykiatrista praktiikkaa koskevat eettiset ohjeet.

Kari Pylkkänen

Kliinisen mikrobiologian laboratoriotutkimukset: ulkoinen laadunarviointi laadun ja pätevyyden mittarina

Riippumattoman tahon järjestämän jatkuvan ulkoisen laadunarvioinnin avulla laboratoriot voivat seurata helposti oman toimintansa laatua ja puuttua nopeasti korjaavin toimenpitein mahdollisiin poikkeamiin. Suomen kliinisen mikrobiologian laboratorioista vaativaa diagnostiikkaa harjoittavat ovat osallistuneet jo vuosia englantilaisen UK NEQAS:n järjestämille ulkoisen laadunarvioinnin kierroksille kerran kuussa. UK NEQAS:n tulosten vertaileva analysointi osoitti tasoeroja laboratorioiden arkistointijärjestelmissä ja bakteriologisen diagnostiikan luotettavuudessa. Eniten puutteita todettiin anaerobisesti kasvavien taudinaiheuttajien ja elintarvikkeiden välityksellä leviävien suolistopatogeenien löytämisessä. Suomalaisen standardointiryhmän viime vuosien työn tulos sen sijaan näytti parantaneen mikrobilääkkeiden herkkyysmääritystulosten oikeellisuutta.

Anja Siitonen, Pauli Leinikki

Mitä tulosjohtamisesta on seurannut?

Liikkeenjohdon opit tulivat viime vuosikymmenen lopulla mukaan myös julkishallintoa tehostamaan. Yksi laajasti sovellettu osa niitä on tulosjohtaminen. Se on lisännyt tietoisuutta taloudellisuudesta, kasvattanut tulosvastuullisuutta ja lisännyt palveluajattelua. Toisaalta väliin on tuntunut, että usein on etsitty pikemminkin organisaatioista ongelmia konsulttien esittämiin ratkaisuihin kuin ratkaisuja organisaatiossa esiintyviin ongelmiin.

Sakari Möttönen

Erikoislääkärikoulutusohjelman laadun arviointi Osa II: kouluttajat

Helsingin yliopiston yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon laitos on järjestänyt yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen kouluttajakursseja vuodesta 1983 lähtien. Kouluttaja toimii terveyskeskuksessa tai sairaalassa, jossa hänellä on 1-4 koulutettavaa vastuullaan. Myönteisinä puolina kouluttajat kokevat pätevien yleislääkäreiden tuottamisen, oman työnsä kehittymisen ja motivaationsa lisääntymisen. Ongelmina ovat ajan ja resurssien puute, koulutettavien vaihtuminen ja suuret tasoerot. Erikoistujien ja kouluttajien apuvälineinä ohjelmassa käytetään ns. minimitavoitteistoa ja siihen liittyvää lokikirjaa, joita kouluttajat pitävät hyödyllisinä. Helsingissä kehitetyn yleislääketieteen koulutusjärjestelmän piirteitä liittyy tämän vuoden alussa voimaan tulleessa erikoislääkäriasetuksessa, jolla säädetään kaikkien alojen erikoistumiskoulutusta. Kaksiosaisen kirjoituksen ensimmäinen osa, joka käsitteli koulutettavien näkemyksiä, julkaistiin Suomen Lääkärilehdessä 8/99.

Pertti Kekki

Kelan kuntoutuspalvelujen laadun valvonta ja kilpailuttaminen

Kela ostaa kuntoutuspalvelut julkisen kilpailun perusteella. Kilpailun piiriin otettaville laitosmuotoisille palveluille on vahvistettu standardi, joka määrittelee Kelan asettamat edellytykset palveluntuottajalle ja kuntoutusprosessille. Standardi helpottaa laadun arviointia sopimuksen tekovaiheessa ja myöhemmin seurattaessa laatutason ylläpitoa. Vuonna 1998 palveluntuottajina toimi yhteensä 54 kuntoutus- tai tutkimuslaitosta ja työklinikkaa.

Mirjami Airaksinen, Helena Ahponen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030