Erikoislääkärikoulutusohjelman laadun arviointi Osa II: kouluttajat
Helsingin yliopiston yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon laitos on järjestänyt yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksen kouluttajakursseja vuodesta 1983 lähtien. Kouluttaja toimii terveyskeskuksessa tai sairaalassa, jossa hänellä on 1-4 koulutettavaa vastuullaan. Myönteisinä puolina kouluttajat kokevat pätevien yleislääkäreiden tuottamisen, oman työnsä kehittymisen ja motivaationsa lisääntymisen. Ongelmina ovat ajan ja resurssien puute, koulutettavien vaihtuminen ja suuret tasoerot. Erikoistujien ja kouluttajien apuvälineinä ohjelmassa käytetään ns. minimitavoitteistoa ja siihen liittyvää lokikirjaa, joita kouluttajat pitävät hyödyllisinä. Helsingissä kehitetyn yleislääketieteen koulutusjärjestelmän piirteitä liittyy tämän vuoden alussa voimaan tulleessa erikoislääkäriasetuksessa, jolla säädetään kaikkien alojen erikoistumiskoulutusta. Kaksiosaisen kirjoituksen ensimmäinen osa, joka käsitteli koulutettavien näkemyksiä, julkaistiin Suomen Lääkärilehdessä 8/99.
Edellisessä, koulutettavia käsitelleessä osassa kuvattiin lyhyesti Helsingin yliopiston yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon laitoksen vuosina 1988-90 luomaa erikoistumisjärjestelmää. Yksi tämän järjestelmän oleellinen elementti ovat kentällä eli järjestelmän piiriin kuuluvissa…
Kirjaudu sisään
Pääset lukemaan artikkelin, kun kirjaudut sisään Fimnet-tunnuksillasi. Kirjautuminen pysyy voimassa, jos et erikseen kirjaudu ulos sivulta laitteellasi. Jos luet lehteä yhteisessä käytössä olevalla koneella, muista myös kirjautua ulos sivustolta.
Lääkärilehti on Lääkäriliiton jäsenetu. Jos sinulla ei vielä ole jäsenen Fimnet-tunnuksia tai olet unohtanut salasanasi, hanki ne tästä.



