Lasten ja nuorten hyperkineettisten häiriöiden ja käytöshäiriöiden lääkehoito

Psyykenlääkkeiden valikoima on viime vuosina laajentunut huomattavasti. Tästä huolimatta lasten psyykenlääkkeiden käyttö on edelleen vähäistä, mikä johtuu osittain tutkimustiedon puutteesta, osittain hoitokulttuurista. Psyykenlääkkeellä pyritään lievittämään tai poistamaan oireita. Potilaan mielialan nopea korjaaminen helpottaa häntä ja auttaa positiivisen suhteen syntymistä potilaan ja lääkärin välille, mikä luo edellytyksiä pitkäkestoisille hoidoille jatkossa. Erilaisiin psykoterapeuttisiin hoitomuotoihin viisaasti yhdistetty lääkehoito saattaa lievittää suuresti lapsen ja perheen kärsimyksiä sekä nopeuttaa hoitoa.

Ritva Erkolahti, Jorma Piha

Rintasyöpäseulonnassa kirurgiseen biopsiaan - odotus ennen leikkausta ja diagnoosin saamista

Syöpäepäily rintasyöpäseulonnassa on monelle naiselle yllättävä ja raskas kokemus. Varmuuden saaminen diagnoosista on silloin tärkeintä ja siksi diagnoosi pitäisi selvittää mahdollisimman pian. Tässä tutkittiin odotusaikojen pituutta varmistustutkimusten ja kirurgisen biopsian välillä sekä ennen vastauksen saamista ja tarkasteltiin odotusta asiakkaan näkökulmasta. Tutkimuksessa havaittiin, että osa naisista joutui odottamaan tutkimuksiin pääsyä sekä tuloksia kohtuuttoman kauan ja että he kokivat tämän rasittavana tekijänä. Asiakkaiden elämänlaadun kannalta olisi tärkeää, että heitä ohjattaisiin hoitojärjestelmässä eteenpäin mahdollisimman tehokkaasti.

Gunilla Rehnberg, Pilvikki Absetz, Arja R. Aro, Päivi Hietanen

Terveydenhuoltohenkilöstön tupakointi Suomessa 1995

Terveydenhuoltohenkilöstö tupakoi huomattavasti vähemmän kuin muu väestö. Tässä selvityksessä oli tupakoivia lääkäreitä eniten vanhimmissa ja hoitajia nuorimmissa ikäryhmissä. Eri ammattiryhmistä perushoitajat tupakoivat eniten (14 %) ja terveydenhoitajat vähiten (2 %). Terveydenhuollon henkilöstön tiedoilla, asenteilla ja henkilökohtaisella tupakointikäyttäytymisellä on suuri merkitys tupakkavalistustyössä. Terveydenhuollon ammattilaisten käyttäytyminen voi toimia esimerkkinä potilaille ja väestölle sekä ohjata heidän asennoitumistaan tupakointiin.

Markku Myllykangas, Vesa Jormanainen, Klas Winell, Aulikki Nissinen

Kehitysvammaisten palvelujärjestelmän muutos

Suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteet muuttuvat: laitoshuoltoa puretaan ja lähipalveluja pyritään lisäämään. Toisinaan muutosta pidetään väistämättömänä, mutta joskus toivottavana. Vanhan ja uuden järjestelmän leikkauskohtaan syntyy "palvelukuoppa", jos vanha järjestelmä purkautuu, ennen kuin uusi on kehittynyt palvelukykyiseksi. Rakennemuutoskeskustelusta on tunnistettavissa kolme puhetapaa: taloushallinnollinen, ideologinen ja toimintakäytännöllinen muutospuhe, joita erilaiset toimijat käyttävät tuodessaan esiin omia käsityksiään.

Leena M. Matikka

Terveydenhuollon tietoteknologian laaja kokeilu alkaa Satakunta pilottialueeksi

Satakunta on valittu sosiaali- ja terveydenhuollossa alkavan laajan tietoteknologiakokeilun, Makropilotin, kokeilualueeksi. Makropilottialueeksi pyrki 19 alueellista yhteenliittymää, joissa oli mukana mm. kuntia ja kuntayhtymiä. Osana kokeilua Satakunnassa otetaan käyttöön pilottia varten luotava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakaskortti, joka jaetaan alueen väestölle.

Suvi Sariola

Puerto-ryhmä ehdottaa Uudellemaalle yksi sairaanhoitopiiri

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirit lakkautetaan ja niiden tilalle perustetaan uusi, yhteinen sairaanhoitopiiri, johon myös koko HYKS liitetään. Näin ehdottaa Puerto-työryhmä, joka jätti uusimman muistion Uudenmaan erikoissairaanhoitoa pohtineiden mietintöjen jo entuudestaan paksuun nippuun. Lääkäriliitto on kritisoinut työryhmää potilaan näkökannan sivuuttamisesta ja yksioikoisesta kunnallistaloudellisesta tarkastelutavasta.

Suvi Sariola

Valtio ei rahoita lähivuosina terveydenhuollon suuria rakennushankkeita

Helsingin ja Turun yliopistolliset keskussairaalat eivät saa rakennushankkeisiinsa valtionosuuksia, joista vuosi sitten oli jo tehty ennakkoratkaisut. Sosiaali- ja terveydenhuollon uuden valtakunnallisen suunnitelman mukaan valtio ei lähivuosina rahoita lainkaan ns. suuria hankkeita, vaikka niiden rahoitukselle olisi jo näytetty vihreää valoa aikaisemmassa suunnitelmassa.

Kielelliseen kehitykseen vaikuttavista tekijöistä

Tutkimuksessa selviteltiin lapsen kielenkehitykseen ja koulumenestykseen vaikuttavia taustatekijöitä. Tarkoitus oli arvioida erityisesti toistuvien välikorvatulehdusten, sukupuolen ja päivähoitomuodon osuutta. Valtakunnallisessa satunnaisotannassa oli mukana 119 toista luokkaa (1 708 oppilasta). Lisäksi paikallisessa Oulun kaupungissa tehdyssä satunnaisotannassa oli 18 toista luokkaa (394 oppilasta).

Mirja Luotonen

Alfatokoferolin (E-vitamiini) ja beetakaroteenin vaikutus sepelvaltimotautiin

Ateroskleroosin oksidaatiohypoteesin mukaan LDL-kolesterolin hapettuminen eli oksidoituminen on keskeinen ja mahdollisesti välttämätön tapahtuma tautiprosessissa. Tämän vuoksi oletetaan, että oksidoitumisen estäminen ehkäisee ateroskleroosia ja sen kliinisiä manifestaatioita, kuten sepelvaltimotautia. Kokeellisesti voidaan LDL:n oksidaatio estää antioksidanteilla, esimerkiksi alfatokoferolilla ja beetakaroteenilla. Runsas epidemiologinen näyttö tukee ajatusta antioksidanttien preventiivisestä vaikutuksesta, mutta tulokset kontrolloiduista tutkimuksista ovat ristiriitaisia. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää estävätkö alfatokoferoli ja beetakaroteeni sepelvaltimotautia ja onko niillä vaikutusta taudin ennusteeseen.

Janne M. Rapola

Vaikeat epilepsiat, epilepsiaoireyhtymät ja status epileptikus lapsuusiässä

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lasten epilepsian yleisyyttä, vaikeahoitoisen epilepsian määrää, laatua ja syitä, selvittää tiettyjen hoitomenetelmien (barbituraattianestesiat) tehokkuutta hoitoresistenttien epilepsioiden ja konvulsiivisten status epileptikusten hoidossa sekä arvioida liitännäisvammaisuuksien (kehitys- ja liikuntavammaisuus) ja epilepsian välistä suhdetta.

Kai Eriksson

Glutationitransferaasi Alfa - aikaerotteinen immunofluorometria seerumista maksasolujen integriteetin seurantaan

Maksasolujen integriteettiä eli toiminnallista eheyttä voidaan seurata mittaamalla verenkierrosta yhdisteitä, jotka vapautuvat maksasolujen vaurioituessa. Tavallisimmin käytettyjen aminotransferaasien (ASAT ja ALAT) rajoituksia ovat huono herkkyys ja pitkä puoliintumisaika. Aminotransferaaseja on periportaalisilla alueilla, mutta niitä ei ole kaikkein haavoittuvimmissa sentrilobulaarisissa maksasoluissa. Niinpä merkittäväkin sentrilobulaarinen vaurio heijastuu huonosti aminotransferaaseihin. ASAT:n puoliintumisaika seerumissa on 20 tuntia ja ALAT:n 50 tuntia, joten ne seuraavat maksasolujen integriteetin muutoksia viiveellä. Glutationitransferaasi Alfa (GSTA) on vierasainemetaboliassa tärkeä entsyymi ja sitä on runsaasti sekä sentrilobulaarisissa että periportaalisissa maksasoluissa. GSTA:n puoliintumisaika seerumissa on vajaa tunti. Edellä mainitut ominaisuudet tekevät GSTA:sta erittäin herkän ja nopeasti reagoivan maksasolujen integriteetin indikaattorin.

Pekka Tiainen

Pentoksifylliiniä kardiomyopatian aiheuttamaan vajaatoimintaan?

Sydämen vajaatoiminnan patogeneesiin osallistuvat monen muun tekijän lisäksi tulehdukselliset sytokiinit, mm. TNF-alfa. Vanha kunnon pentoksifylliini, jota on vuosikymmeniä käytetty parantamaan perifeeristä verenkiertoa, on TNF-alfa:n estäjä. Tämän lisäksi pentoksifylliinillä, joka ksantiinijohdoksena on fosfodiesteraasin salpaaja ja lisää solunsisäistä ATP:n määrää (kuten teofylliini ja kofeiini), on jonkinasteinen positiivinen inotrooppinen vaikutus. Tarina ei kerro, ovatko nämä vaikutukset toisiinsa kytkeytyneitä vai ei.

Robert Paul

Naisten munuaiskiviriski ja juotavat - lisää terveysvalistuksen aihetta

Munuaiskivipotilaille runsas juominen on paikallaan. Miehistä on tutkimustietoa, jonka mukaan omena- ja greippituoremehun nauttiminen kuitenkin lisää munuaiskivien uusiutumisriskiä, kun taas kahvin, teen ja alkoholipitoisten juomien nauttiminen vähentää sitä. Naisista tällaista tutkimustietoa ei tähän mennessä ole ollut. Naisten munuaiskivitaudin ilmaantuvuus on vain noin kolmannes miesten vastaavasta, joten voisi ajatella, että juomapuolella saattaisi olla naisille erilainen merkitys kuin miehille.

Robert Paul

Barry Riccio voi hyvin

Toukokuussa tiedemaailmassa kohahti, kun maailmanlaajuisesti uutisoitiin syövän kuin syövän pian parantuvan ja vielä vähin sivuvaikutuksin uusilla verisuonten kasvua estävillä aineilla, angiostatiinilla ja endostatiinilla. Uutissähkeissä kerrottiin, että jo heti ensimmäisen tällaista hoitoa saaneen potilaan, illinoislaisen professorin Barry Riccion, mahasyöpä olisi pienentynyt jo kuukauden hoidon jälkeen 70 %. Antiangiogeenistä lääkitystä saanut potilas voi mitä parhaiten, ja yhden viikonlopun aikana lääkkeitä kehittelevän yrityksen EntreMedin osakekurssi ponnahti 12 dollarista 83 dollariin.

Heikki Joensuu

gammad-T-solut ja astma

Immunologian kehitystä parin vuosikymmenen ajan seuranneet varmaan muistavat, miten kuumeisesti etsittiin T-solujen pintareseptoria. Kun tämä reseptori sitten löydettiin, sen todettiin koostuvan kahdesta ketjusta, joille annettiin nimet alfa ja beeta. Viime vuosina on kuitenkin käynyt ilmi, että T-solujen joukossa on pieni alaryhmä, jolla on erilainen reseptori kuin valtapopulaatiolla. Tämän reseptorin ketjuille annettiin nimeksi kreikkalaiset aakkoset gamma ja delta, ja vastaavia soluja alettiin kutsua gammad-T-soluiksi. Näitä soluja on vain pieni osa perifeerisen veren T-soluista, limakalvojen immuunijärjestelmässä ne sen sijaan saattavat paikoin olla jopa vallitseva solutyyppi.

Matti Viljanen

Tupakasta hyötykasvi

Luonto on varustanut limakalvomme erittämään vasta-aineita, jotka ovat tehokkaita suojaamaan ulkomaailman mikrobeilta ja muilta vierailta. Rakenteeltaan ne ovat mutkikkaita, monesta osasta koostuneita. Epiteelisolun läpi erittyessään ne saavat vielä viimeisen silauksen eli osan, joka suojaa niitä hajottavilta entsyymeiltä. Jos vasta-aineita osattaisiin tuottaa teollisesti, niillä olisi käyttöä esimerkiksi suun kautta nautittuina ehkäisemään infektioita. Nyt on tällainen tehdas saatu aikaan. Se on kasvi - tupakka. Sen tuotteella on tehty ensimmäiset kokeet ihmisillä.

Heikki Arvilommi

Sepelvaltimotautipotilaiden ruokavaliointerventio ja lipidilääkitys Kangasalan seudun terveyskeskuksessa

Sepelvaltimotaudin ehkäisyssä ja hoidossa elintapamuutokset ovat ensisijaisia. Kangasalan seudun terveyskeskuksessa annetun tehostetun ravintoneuvonnan ansiosta sepelvaltimotautipotilaiden kolesterolitaso aleni noin 5 %. Tämä ei kuitenkaan vielä riittänyt tavoitetason saavuttamiseksi useimmille sepelvaltimotautiin sairastuneille. Tehostettu ruokavalioneuvonta kuitenkin kannatti, sillä se lisäsi potilaiden muutakin hoitomyöntyvyyttä. Vuoden 1994 jälkeen on sepelvaltimotautiin sairastuneiden kolesterolilääkitys lisääntynyt voimakkaasti. Kangasalla työikäisistä sepelvaltimotautia sairastavista miehistä lähes puolet ja naisista runsas kolmannes käytti kolesterolilääkitystä syyskuussa 1997. Tarvetta hoidon tehostamiseen on edelleen erityisesti naisten ja diabeetikkojen osalta.

Pertti Tuominen, Anna-Liisa Tuominen, Toivo Rintamäki, Ulla-Kaija Lammi

Turun mammografiaseulonnan kymmenen ensimmäisen vuoden tuloksia

Mammografiaseulontatutkimuksen tavoitteena on pienentää rintasyöpäkuolleisuutta löytämällä syövät mahdollisimman pieninä ja paikallisina. Vuonna 1987 aloitettiin maassamme 50-59-vuotiaitten naisten valtakunnallinen rintasyöpäseulonta ja Turussa seulonnan piiriin otettiin kaikki 40-74-vuotiaat naiset. Kymmenen vuoden aikana on Turussa tehty tämän ikäisille naisille lähes 160 000 seulontatutkimusta, joiden tuloksena on löytynyt 60 % uusista invasiivisista rintasyövistä ja 85 % in situ -muutoksista. Seulontatutkimus löytää rintasyövän tarkemmin ikäryhmässä 50-74 kuin tätä nuoremmassa, 40-49-vuotiaiden ikäryhmässä. Seulonnassa löytyneet syövät olivat pieniä, paikallisia ja useammin kliinistä astetta I-II verrattuna syöpiin, jotka löytyivät sattumalta. Samoin in situ -muutokset löytyivät pääasiassa vain seulonnassa. Näin ollen Turun mammografiaseulontatutkimus on toteutunut suunnitellulla tavalla.

Pekka J Klemi, Liisa Pylkkänen, Sakari Toikkanen, Pirjo Immonen-Räihä, Osmo Räsänen, Ilmo Parvinen

Koulukiusaaminen, masentuneisuus ja itsetuhoajatukset

Koulukiusaaminen koetaan vakavaksi ongelmaksi, vaikka sen olemuksesta ja syistä kiistelläänkin. Kouluterveys 1997 -kyselyssä tutkittiin koulukiusaamisen yleisyyttä peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaiden keskuudessa Pirkanmaan ja Vaasan lääneissä. Kyselyssä ilmeni, että koulukiusaaminen, masentuneisuus ja itsetuhoisuus olivat voimakkaassa yhteydessä toisiinsa. Masentuneisuus oli kiusaajilla yhtä yleistä kuin uhreilla, ja sitä esiintyi eniten kiusaaja-uhreilla. Itsetuhoisia ajatuksia oli eniten niillä, jotka itse kiusasivat muita.

Riittakerttu Kaltiala-Heino, Matti Rimpelä, Päivi Rantanen, Arja Rimpelä

Lapsen suun limakalvosairaudet

Lapsen suutulehduksen aiheuttajana voi olla virus, bakteeri tai sieni. Toisaalta lasten veri- ja autoimmuunitauteihin liittyvät suumuutokset voivat muistuttaa tavanomaisia infektioperäisiä vaurioita. Diagnoosi perustuu anamneesiin, yleisoireisiin ja limakalvomuutosten sijaintipaikkaan. Tarvittaessa tehdään virus-, bakteeri- ja sieniviljely tai tutkitaan kudosnäyte. Suuoireet on tärkeää ottaa huomioon lapsen kokonaisvaltaisessa hoidossa. Toistuvat tai krooniset limakalvomuutokset lapsen suussa voivat olla ensi oire yleissairaudesta, jonka diagnostikkaa voidaan helpottaa tunnistamalla suumuutokset.

Liisa Aine