Nivelreumaa sairastavien ylikuolleisuus ja kuolinsyyt Suomessa 1989

Vajaat 2 000 suomalaista sairastuu vuosittain nivelreumaan. Nivelreuma voi aiheuttaa potilaalle kipua ja heikentää toimintakykyä sekä aiheuttaa sosiaalisia että taloudellisia haittoja. Arviot sairauden aiheuttamasta eliniän lyhenemisestä vaihtelevat suuresti - 3 vuodesta jopa 18 vuoteen. Ylikuolleisuus on yleensä ollut suurempi sairaala-aineistoihin perustuvissa tutkimuksissa, joihin potilaat voivat valikoitua sosiaaliluokan perusteella: niihin rikastuu vaikeita tautitapauksia. Aikaisemmat nivelreuman kuolleisuustutkimukset ovat kaikki olleet kohorttitutkimuksia. Yhtään aikaisempaa nivelreuma-aineistoa ei ole seurattu siihen asti, kunnes kaikki potilaat ovat kuolleet, vaikka kuolinsyyt voivat vaihdella taudin keston mukaan. Aikaisemmin tehtyihin nivelreuman ylikuolleisuutta koskeviin tutkimuksiin potilaat on kerätty kestoltaan vaihtelevan sairastamisajan jälkeen, jolloin enin osa rauhoittuneista tautitapauksista on jäänyt aineistosta pois.

Riitta Myllykangas-Luosujärvi

Epiteelisolujen kalvokuorikko

Epiteelisolut ovat polaroituneita soluja. Niiden solukalvossa voidaan yleensä erottaa kolme sekä rakenteeltaan että toiminnaltaan toisistaan poikkeavaa aluetta: onteloa (esimerkiksi ruoansulatuskanavaa) vasten oleva apikaalikalvo, toisten solujen kanssa kontaktissa oleva lateraalikalvo sekä basaalikalvo, joka välittää yhteyksiä tyvikalvoon ja sen alaisiin rakenteisiin. Tällä hetkellä tiedetään useita tekijöitä, jotka osallistuvat epiteelisolujen polariteetin muodostamiseen ja sen ylläpitämiseen. Yksi näistä on solun sisäinen tukiranka ja erityisesti aivan solukalvon alla oleva verkkomainen tukiranka, ns. kalvokuorikko. Kalvokuorikko löydettiin ensimmäisenä punasoluista, joissa sen rakenne on tarkasti selvitetty. Punasoluissa tämän verkon säikeet muodostuvat sauvamaisesta proteiinistä, spektriinistä, ja solmukohdat useista muista proteiineistä. Verkko on kiinnittynyt useista kohdista solukalvon ioni-kanaviin ja glykoproteiineihin, ja sen tehtävänä on tukea solukalvoa ja pitää yllä punasolujen kaksoiskoveraa muotoa. Spektriiniä on löydetty myös kaikista muista elimistömme soluista, mutta näissä kalvokuorikon tarkka rakenne ja tehtävät ovat vielä hyvin epäselviä.

Virva Huotari

Vähäinen seerumin E-vitamiinipitoisuus on diabeteksen riski

Diabeteksen syvimpiä syntyjä ei tunneta, mutta etiologisten tekijöiden joukossa näyttävät olevan myös vapaat radikaalit. Tiedetään mm., että saarekesoluissa on vain niukalti entsyymejä, jotka hävittävät vapaita radikaaleja, että eläimissä vapaita radikaaleja muodostavat aineet (mm. alloksaani) aiheuttavat diabeteksen ja että vapaita radikaaleja hävittävät yhdisteet suojaavat koe-eläintä diabeteksen kehittymiseltä. Ihmisestä toisaalta tiedetään, että vapaiden radikaalien aiheuttamaa lipidiperoksidaatiota on diabeetikoilla enemmän kuin terveillä ja että insuliiniresistenssiä voidaan vähentää vapaita radikaaleja eliminoi-valla aineella, E-vitamiinilla.

Robert Paul

Soluttomien hinkuyskärokotteiden hyvä teho varmistettu

Ruotsissa ja Italiassa on Yhdysvaltain allergia- ja infektioinstituutin tuella tutkittu laajasti ja erittäin kontrolloidusti uusien soluttomien hinkuyskärokotteiden haitattomuutta ja tehoa. Tutkimusten tulokset ovat hyvin yhteneväiset ja kiistattomat. Kokosolurokote aiheuttaa selvästi enemmän itkuisuutta, kuumetta ja paikallisia reaktioita kuin soluttomat valmisteet, jotka eivät tässä suhteessa eronneet kontrollina käytetystä DT:stä. Pertussistoksoidia, pertaktiinia ja filamenttihemagglutiniinia sisältävät rokotteet antoivat noin 85 %:n suojan. Muiden komponenttien lisääminen ei parantanut tehoa. Jos sen sijaan pertaktiini jätettiin yhdistelmästä pois, teho heikkeni alle 60 %:iin. Merkittävin havainto kuitenkin oli vanhan kokosolurokotteen huono teho: Ruotsissa 48 % ja Italiassa vain 36 %.

Matti Viljanen

Lasten äkillisen välikorvatulehduksen hoitokäytäntö perusterveydenhuollossa

Käsitykset lasten äkillisen välikorvatulehduksen asianmukaisesta hoidosta vaihtelevat niin Suomessa kuin muuallakin. Monissa maissa on annettu hoitosuosituksia ja pidetty konsensuskokouksia hoitokäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi. Suomessa tehtiin terveyskeskuksille kysely lasten äkillisen välikorvatulehduksen nykyisestä hoitokäytännöstä. Käytäntöjen todettiin poikkeavan sekä kymmenen vuoden takaisesta kotimaisesta konsensussuosituksesta että muiden maiden käytännöistä.

Erik Hagman, Sirpa Sairanen, Jari Karonen, Marjukka Mäkelä

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 7/1996 Kommentteja

Väkivalta syynä kolmasosaan kasvomurtumista Lounais-Suomessa vuosina 1985-1989

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa hoidettiin 80-luvun jälkipuoliskolla 699 kasvomurtumapotilasta. Vammoista 33 % oli väkivallan aiheuttamia ja 22 % oli syntynyt liikenteessä. Potilaita oli vuosittain noin 140, eikä määrä muuttunut merkitsevästi tarkastelujakson aikana. Verrattuna 15 vuotta aikaisempaan TYKS:ssa hoidettujen leukamurtumien analyysiin runsasenergiaiset liikennevammat näyttävät vähentyneen ja vähäenergiaiset väkivaltavammat sen sijaan lisääntyneen. Kyseinen muutossuunta tulisi ottaa huomioon hoidon organisoinnissa ja henkilöstön koulutuksessa.

Kalle Aitasalo, Risto Lehtinen, Heikki Valkama, Esa Laurikainen

Avoin artikkeli Alkuperäis­tutkimus 7/1996 Kommentteja

Melatoniini - monen sairauden taustatekijä?

Melatoniini opittiin 80-luvulla tuntemaan erityisesti kaamosmasennuksen mahdollisena avaintekijänä. Kaamosmasennuksen havaittiin liittyvän melatoniinierityksen vuorokausirytmin häiriintymiseen. Viime vuosina on havaittu, että myös melatoniinin kokonaiserityksellä voi olla merkitystä monissa sairauksissa. On saatu viitteitä siitä, että rintasyöpä, iskeeminen sydänsairaus sekä mm. MS-tauti olisivat yhteydessä vähentyneeseen melatoniinieritykseen. Toisaalta melatoniinierityksen vähentyminen näyttäisi lievittävän mm. Parkinsonin taudin oireita ja vähentävän epileptisten kohtausten lukumäärää. Melatoniinia koskeva tutkimustyö on kuitenkin vielä alkuvaiheessaan ja tähän mennessä saatuihin tuloksiin on suhtauduttava varauksella.

Jyrki Penttinen

Purentaelimen toimintahäiriöiden diagnostiikka ja hoito

Purentaelimen toimintahäiriöt ovat varsin yleisiä vaivojen aiheuttajia, ja oireet saattavat säteillä kasvojen alueelta muualle päähän sekä niska- ja hartiaseutuun. Niiden mahdollisuus vaikeaselkoisten oireiden syynä tulisi muistaa erityisesti, kun potilaalta puuttuu hampaita tai hänellä on hammasproteesi. Hampaiston ja purennan tarkistus sekä tarvittaessa lähettäminen hammaslääketieteelliseen konsultaatioon voivat säästää potilasta kalliilta tutkimuksilta ja hoidon pitkittymiseltä.

Aune Raustia

Potilasvahinkolain mukaisen korvauskäytännön ongelmia ja periaatteita

Potilasvahinkolain soveltaminen edellyttää sekä lääketieteellistä että juridista arviointia. Olennaisia käsitteitä ovat mm. todennäköinen syy-yhteys, perusteltu hoito, muu potilaan hoidon kannalta yhtä vaikuttava menettely tai sattuneen komplikaation vältettävyys. Jotta näitä käsitteitä voidaan soveltaa, on määriteltävä diagnostiikan ja hoidon asianmukaisuus, hoidon oikea porrastus sekä arvioitava hoidon lopputulos. Potilaan perussairaus tai -vamma vaikuttavat keskeisesti sekä arviointiin että potilaalle maksettaviin korvauksiin.

Jorma Sipponen, Juha Mikkola, Veli Matti Huittinen, Martti Mikkonen

Kasvava säteilyvaara toimenpideradiologiassa

Radiologisia toimenpiteitä ja kardiologisia tutkimuksia tekevien henkilöiden säteilyaltistus on kasvanut. Säteilyaltistusta valvotaan henkilökohtaisten annosmittareiden avulla. Altistusta pyritään vähentämään säteilysuojaimilla. Suojainten käytön vuoksi annosmittarilukema on huomattavasti suurempi kuin henkilön efektiivinen annos. Työntekijöiden säteilyaltistuksen kasvu vaatii nopeasti tehokkaita suojaustoimenpiteitä, ja efektiivinen annos tulisi arvioida nykyistä tarkemmin.

Eija Vartiainen, Olavi Pukkila

Kuntien terveydenhuollon rahoitusta selvitetään Kunnat eriarvoisia, valtionosuuden jakokriteerit kyseenalaisia

Valtionosuusjärjestelmän selvitystyö tuottaa kriittisiä näkemyksiä kuntien terveydenhuollon rahoituksesta. Selvitysmies Heikki Koskelle taustatyötä tekevä erikoistutkija Unto Häkkinen Stakesista ruoti terveystaloustieteen päivillä kuntien tasa-arvoisuutta terveyspalvelujen rahoituksessa. Häkkinen katsoo valtionosuusjärjestelmän ulkopuolisen rahoituksen, kuten sairausvakuutuksen ja Raha-automaattiyhdistyksen tuen, lisäävän kuntien keskinäistä eriarvoisuutta. Hän pitää myös terveydenhuollon valtionosuuksien jakokriteerejä osin perusteettomina.

Ehrlichioosi - pilkkukuume ilman pilkkuja

Ehrlichioita on pidetty pääasiassa eläinpatogeeneina. Jo 1950-luvulla kuitenkin huomattiin, että punkit voivat tartuttaa ehrlichioosin ihmiseen. Modernilla geeniteknologialla osoitettiin muutama vuosi sitten, että kyseessä on eläinpatogeeneista eroava laji, jolle annettiin nimi Ehrlichia chaffeensis. Bakteeri infektoi pääasiassa mononukleaarisia soluja. Sen aiheuttamia infektiotapauksia on Yhdysvalloissa raportoitu yli 400.

Matti Viljanen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030