Varhaislapsuuden epilepsiat

Varhaislapsuuden epilepsiat ovat usein vaikeahoitoisia, ja niihin liittyy huomattava pysyvien kehityshäiriöiden vaara. Varhaista tarkkaa diagnoosia tarvitaan oikean hoidon suunnittelemiseksi. Hoitotulos on hyvä, kun kohtaukset jäävät pois ja lapsen kehitys edistyy. Jos kehitys pysähtyy, kohtauksia on epäiltävä, vaikka niitä ei olisi havaittukaan. Lääkehoidossa pyritään mahdollisuuksien mukaan yksilääkehoitoon. Tehokkaat annokset ovat usein suhteellisesti suurempia kuin vanhemmille epilepsiapotilaille käytettävät. Jos kohtauksia ei saada hallintaan lääkkeillä, kirurgisen hoidon aihe ja mahdollisuudet on arvioitava viimeistään puolen vuoden kuluttua kohtausten alkamisesta.

Eija Gaily, Marja-Liisa Granström

Ruoka-allergia tavallinen pikkulasten atooppisen ihottuman syy

Ensimmäisten elinkuukausien aikana ilmaantuva atooppinen ihottuma on hyvin usein vaikean ja laajan ruoka-allergian merkki. Allergia perusruoka-aineille on todennäköinen muillakin atooppista ihottumaa sairastavilla imeväisillä, joiden oireet jatkuvat paikallishoidosta huolimatta. Nämä potilaat tulisi ohjata viipymättä ruoka-allergiatesteihin. Hyvin suunnitellulla välttämisdieetillä oireet yleensä saadaan hallintaan ja suoliston puolustusjärjestelmä pääsee kehittymään.

Erika Isolauri, Kristiina Turjanmaa

Tromboositaipumus

Hyytymisjärjestelmän perinnöllisistä häiriöistä saadaan nopeassa tahdissa uutta tietoa. Laskimotukokselle altistavien geenivirheiden, varsinkin APC-resistenssin äskettäin todettu yleisyys antaa entistä painavamman perusteen tutkia laskimotukospotilailta taudin perinnöllisyys ja etsiä ennalta ehkäisyä varten kyseisten geenivirheiden kantajia. E-pillerien käyttö, raskaus ja synnytys ovat naisilla voimakkaita altistavia tekijöitä, joiden yhteydessä tulisi tiedustella suvussa mahdollisesti esiintyvää laskimotukostaipumusta.

Vesa Rasi

Sikiön sydänäänten valvonta synnytyksessä

Sikiön elektronisesta valvonnasta on tullut eniten käytetty synnytystoimenpide Suomessa. Satunnaistettujen hoitokokeiden mukaan normaalisynnyttäjien sikiön sydänäänten jatkuvasta valvonnasta ei kuitenkaan ole lapsen terveydelle hyötyä. Sitä paitsi päähän kiinnitettävän valvontaelektrodin käyttöön liittyy infektion vaara. Silti syntymärekisteriä tutkittaessa kävi ilmi, että elektronista valvontaa käytettiin 89 %:ssa synnytyksistä. Teorian ja käytännön välillä on siis ristiriita, jonka syystä ei ole tietoa.

Erja Forssas, Elina Hemminki

Sairauslomien pituudet yleiskirurgisten leikkausten jälkeen

Suomalainen sairauslomakäytäntö kirurgisten toimenpiteiden jälkeen vaikuttaa varsin yhtenäiseltä: sairauslomaa määrätään keskimäärin 3-4 viikkoa. Tiettyjen leikkausten jälkeen sairausloma kuitenkin vaihtelee pituudeltaan yllättävän paljon, viikosta viiteen viikkoon ja kolmesta yhdeksään viikkoon. Ainakaan liian lyhyitä sairauslomia ei tunnuta määräävän. Sairausloman pituus määritellään turhan rutiininomaisesti. Yksilöllisellä harkinnalla voitaisiin saada aikaan merkittäviä säästöjä. Yleisimpien kirurgisten toimenpiteiden jälkeen määrätyn sairausloman pituutta selvitettiin Suomen kaikille kirurgisille yksiköille lähetetyllä kyselyllä.

Pentti Pasanen, Esko Alhava

Potilaiden perushoidon tarve hoidonporrastuksen kuvaajana

Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä on selvitetty terveyskeskussairaaloiden, vanhainkotien, valvotun kotisairaanhoidon ja kotipalvelun potilaiden perushoidon tarvetta yhden päivän poikkileikkauksina vuosina 1991-1994. Terveyskeskussairaaloiden potilaiden perushoidon tarve on vähentynyt, kun pitkäaikaisessa hoidossa olevien potilaiden osuus on vähentynyt. Vanhainkotien pitkäaikaisasukkaat ovat sen sijaan nykyään entistä raskaampia hoidettavia. Heidän osuutensa on säilynyt ennallaan. Hoidettavien lukumäärä työntekijää kohden on vanhainkodeissa paljon suurempi kuin terveyskeskussairaaloissa, joten työntekijää kohti laskettu perushoidon tarvekin on huomattavasti suurempi.

Marja-Leena Kärkkäinen, Pertti Karppi, Tapio Tervo

Reumatutkimus 2: Varhainen pitkäaikaissteroidihoito vähentää niveltuhoa

Nelisenkymmentä vuotta sitten, kun kortikosteroidit tulivat käyttöön nivelreuman hoidossa, kuviteltiin taudin hoito-ongelmien ratkenneen. Toisin kävi, sillä reumaatikon pitkäaikainen steroidihoito on varsinainen tehon ja haitan välillä heiluva Damokleen miekka. Joka tapauksessa pitkäaikaista systeemistä steroidihoitoa käyttää eri tutkimusten mukaan 15-25 % potilaista.

Epstein-Barrin virusta nenänielukarsinooman esiasteissakin

Epstein-Barrin viruksen (EBV) DNA:ta, RNA:ta ja proteiineja voidaan todeta nenänielukarsinoomien lähes kaikista soluista. Virusta onkin pidetty nenänielukarsinooman mahdollisena aiheuttajana. Teoria saisi vahvistusta, jos EBV:n läsnäolo voitaisiin todeta jo nenänielukarsinooman esiasteissa, mutta esiasteita ei vain ole kovinkaan helppo löytää. Uutterat tutkijat kävivät läpi peräti 5 326 biopsianäytettä, ja löysivät niiden joukosta 11 nenänielunäytettä, joissa oli joko dysplasia tai carcinoma in situ mutta ei varsinaista invasoivaa karsinoomaa.

Fysiikan merkitys sädediagnostiikassa

Fyysikko Wilhelm Conrad Röntgenin lähes sattumalta tekemä havainto tuntemattomista säteistä aiheutti vallankumouksen lääketieteessä. Radiologia ja fysiikka ovat yhä tiiviissä vuorovaikutuksessa. Käytännön sairaalatyössä fyysikon tärkeimmät tehtävät liittyvät lääketieteelliseen fysiikkaan, säteilyfysiikkaan ja säteilysuojeluun, laadunvalvontaan, laitehankintaan ja menetelmien käyttöönottoon. Suomen sairaaloissa työskentelee noin 70 sairaalafyysikkoa, pääosin sädehoidon ja isotooppitutkimusten parissa.

Aaro Kiuru

Toimenpideradiologia tänään

Toimenpideradiologian kehitystä on vauhdittanut suuntaus entistä täsmällisempiin ja vähemmän invasiivisiin hoitomuotoihin. Kuvausmenetelmien hyödyntäminen hoitotoimenpiteissä on yksinkertaisimmillaan suora jatke diagnostiselle tutkimukselle. Toimenpideradiologian kenttä on kuitenkin nopeasti laajentunut, ja se vaatii vankkaa koulutusta ja useiden erikoisalojen yhteistyötä.

Hannu Manninen, Tapani Saari, Tapani Tikkakoski

Mammografiaan perustuva rintasyövän seulonta Suomessa - kahdeksan vuoden tuloksia

Suomessa aloitettiin vuonna 1987 ensimmäisenä maailmassa mammografiaan perustuva valtakunnallinen rintasyöpäseulonta. Mammografia on osoittautunut hyvin toistettavaksi tutkimusmenetelmäksi varhaisen rintasyövän löytämisessä. Seulontatutkimukseen on jo lähetetty yli miljoona kutsua. Kutsun saaneet ovat osallistuneet seulontaan aktiivisemmin kuin missään muussa maassa: vuosittain kuvauksiin on osallistunut 89 % kutsutuista. Tähänastiset tulokset osoittavat, että odotettavissa on rintasyöpäkuolleisuuden pieneneminen. Kuntien ns. säästöohjelmien vuoksi seulonnasta on kuitenkin karsittu ikäluokkia. Seulonta ei nykyään tavoita edes puolta riski-iässä olevista naisista, joten sitä olisi laajennettava huomattavasti.

Martti Pamilo, Peter B. Dean, Osmo Räsänen, Jaakko Koskela

Selän kuvantamistutkimukset

Ainakin joka toisella suomalaisella on jossain elämänsä vaiheessa selkäongelmia. Useimmiten selkävaivat ovat ohimeneviä eikä niiden selvittelyssä tarvita erikoistutkimuksia tai operatiivisia hoitotoimenpiteitä. Kuvantamistutkimukset ovat aiheellisia silloin, kun selkäkipu uusiutuu, pitkittyy tai kroonistuu. Myös leikkaushoitoa harkittaessa kliininen diagnoosi varmistetaan radiologian menetelmin. Paras selkäsairauksien tutkimusmenetelmä on magneettikuvaus, ja voidaankin kysyä, eikö olisi aika asettaa se selkäpotilaiden ensisijaiseksi kuvantamistutkimukseksi.

Martti Kormano, Esa Kotilainen

Röntgendiagnostiikan turvallisuus

Perinteinen röntgen- ja läpivalaisudiagnostiikka, isotooppitutkimukset sekä nykyisin myös tietokonetomografia ja toimenpideradiologia altistavat potilaan ja osittain myös tutkimuksen suorittajat ionisoivalle säteilylle. Monipuolistuvista röntgendiagnostisista palveluista huolimatta tutkimuksia pitäisi suorittaa vain, jos niistä arvioidaan olevan hyötyä potilaan hoidolle, silloinkin mahdollisimman pientä säteilyannosta käyttäen. Sekä kliinikkojen että röntgenosaston henkilökunnan on otettava huomioon nämä seikat ja seurattava alan kehitystä.

Tapio Vehmas, Ritva Havukainen, Olavi Pukkila

Digitaalitekniikan aikakausi

Radiologiassa ollaan siirtymässä tietokoneella tuotettuun ja myös tietokoneelta tarkasteltavaan kuvaan. Maailmalla on jo useita lähes filmittömiä sairaaloita, ja yhä suurempi osa suomalaisissakin sairaaloissa tuotetuista kuvista on digitaalisia. Monet uudet kuvantamismenetelmät eivät olisi ilman tietokoneita edes mahdollisia. Radiologian uusi aikakausi, digitaalitekniikka, tarjoaa monia mahdollisuuksia ja haasteita.

Jarmo Reponen, Osmo Tervonen, Kalevi Kiviniitty, Antero Koivula, Ilkka Suramo

Onko radiologinen tutkimus hintansa arvoinen?

Radiologian teknologian investointi- ja käyttökustannukset ovat suuret. Kuitenkin niiden osuus sairaalan kokonaiskustannuksista on vain 4 %:n luokkaa. Uudenaikaisen kuvantamisen diagnostinen suorituskyky on niin hyvä, että radiologiset tutkimukset ovat kustannus-vaikuttavuudeltaan useimmiten edullisia. Lisää vaikuttavuustutkimuksia kuitenkin tarvitaan.

Carl-Gustaf Standertskjöld-Nordenstam, Mauno Konttinen, Harri Sintonen

Lääkäriliitto Fimnet Lääkärilehti Potilaanlaakarilehti Lääkäripäivät Lääkärikompassi Erikoisalani Lääkäri 2030