Sairaala, hoivakoti ja vanhainkoti vanhusten laitoshoidon porrastuksessa

Turussa selviteltiin vanhain- ja hoivakotien asukkaiden sairaalakäyntejä puolen vuoden ajalta. Vanhainkotien asukkaista noin 30 % tarvitsi sairaalahoitoa tarkastelujaksona. Valtaosassa tapauksista syynä oli akuutti sairaus. Toistuvia sairaalakäyntejä oli alle 10 %. Kuolleisuus oli suuri. Sairaalaan pitkäaikaispotilaaksi tai hoivaosastolle jäi 13 % sairaalaan tulleista vanhainkotien asukkaista. Sairaalahoidon tarvetta voidaan vähentää rakentamalla vanhainkotien asuinsijat tarkoituksenmukaisiksi. Akuutin sairauden hoidolla ja kuntoutuksella voidaan estää potilaan siirtymistä kalliimmalle laitospaikalle.

Aapo Lehtonen

Sydäninfarktin riski ja liikunta

Sydäninfarktin oireet alkavat tunnetusti osalla potilaista voimakkaassa rasituksessa, kuten lumenluonnin, hiihtämisen, lenkkeilyn tai yhdynnän yhteydessä. Toisaalta liikuntaa suositellaan terveyttä ylläpitävänä tekijänä. Mikä on sitten parasta?

Tarvitaanko H2-salpaajaa helikobakteeri-infektion hoidossa?

Hongkongissa toimiva tutkijaryhmä selvitti, nopeuttaako H2-salpaajahoito pohjukaissuolihaavan paranemista tai helikobakteerin häätöä. He evaluoivat 132 helikobakteeri-infektoitunutta pohjukaissuoliulkusta sairastavaa potilasta. Potilaista 67 sai vismuttia, tetrasykliiniä ja metronidatsolia viikon ajan, ja 65 potilasta sai saman kolmoishoidon lisäksi ome-pratsolia.

Kolonisaatioresistenssi

Ulosteen normaalifloorasta on löydetty runsaat 400 erisukuista an-aerobista bakteeria. Anaerobisten bakteerien kokonaismäärä on 1011-1012 elävää bakteeria ulostegrammaa kohti. Aerobisia bakteereja on vain mitättömät 108 elävää bakteeria grammassa, eli vain tuhannes- tai kymmenestuhannesosa anaerobibakteerien määrästä. Hiivasoluja on ulostegrammassa alle tuhat.

Tsidovudiinihoidosta ei apua oireettomille HIV-potilaille

Tsidovudiinihoitoa on suositeltu kaikille HIV-tartunnan saaneille, jos heillä on vähemmän kuin 500 CD4-positiivista solua kuutiomillimetrissä verta. Yhdysvaltalainen monikeskustutkimus on nyt kuitenkin osoittanut, että potilaan kokemat tai objektiiviset havaitut lääkityksen sivuvaikutukset kumoavat taudin progression viivästymisenä saavutetun hyödyn.

Kemoterapia ennen leikkausta pidentää keuhkosyöpäpotilaan elinikää

Pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa solunsalpaajahoito on vakiinnuttanut asemansa, mutta ei-pienisoluisen keuhkosyövän hoidossa tulokset ovat olleet vaatimattomammat. Solunsalpaajahoito on kuitenkin useimmiten tällöin annettu leikkauksen jälkeen tai vasta silloin, kun syöpä on jo pitkälle edennyt. Paikallishoitoa edeltävän kemoterapian (ns. neoadjuvanttihoidon) merkityksestä on vähemmän tietoa.

Koti ja kotiniini

Passiivinen tupakointi on aikuisilla keuhkosyövän ja luultavasti myös sepelvaltimotaudin vaaratekijä, ja sen on todettu altistavan lapsia liimakorvataudille ja hengitystieinfektioille. Altistumista tupakansavulle voidaan tutkia mittaamalla nikotiinin metaboliitin, kotiniinin, pitoisuus esimerkiksi sylkinäytteestä. Englannissa mitattiin syljen kotiniinipitoisuus 2 727 lapselta (ikä 5-7 v) nestekaasukromatografialla, ja tuloksia verrattiin kyselylomakkeella selvitettyyn vanhempien ja muiden hoitajien tupakoinnin määrään.

HDL-kolesterolin vaikutus suomalaisten sydäninfarktisairastuvuuteen

FINMONICA-tutkimuksen kahdeksan vuoden seurannassa

Erkki Vartiainen, Jaakko Tuomilehto, Veikko Salomaa, Pekka Jousilahti Christian Ehnholm, Pekka Puska

Apolipoproteiini B:n ja E:n perinnöllinen vaihtelu ja seerumin kolesteroli

Apolipoproteiinien E ja B peritty rakenne säätelee suomalaisilla lapsilla ja nuorilla keskeisenä tekijänä seerumin kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuutta. Suomalaisessa 9-24-vuotiaiden aineistossa nämä pitoisuudet lisääntyivät asteittain sekä apoB:n genotyyppien X1X1, X1X2 ja X2X2 että apoE:n fenotyyppien E3/2, E3/3 ja E4/3 mukaan. Seerumin LDL-kolesterolipitoisuus oli 24 % pienempi niillä tutkituilla, joilla oli perimäyhdistelmä E3/2+X1X1 kuin niillä, joilla oli E4/3+X2X2 yhdistelmä. Seerumin HDL-kolesteroli- ja triglyseridipitoisuuksissa ei ollut vastaavanlaisia eroja.

Terho Lehtimäki, Kimmo Kontula, Katriina Aalto-Setälä, Kimmo Porkka Christian Ehnholm, Jorma Viikari, Tapio Nikkari

Sukellusonnettomuuksien hoitotulokset

Suomalaisista noin 20 000 sukeltajasta ainakin 15-20 joutuu vuosittain vakavaan onnettomuuteen tai sairastuu painekammiohoitoa vaativaan sukeltajantautiin. Tämä tutkimus perustui viiden vuoden onnettomuusaineistoon. 46 painekammioon elossa saapuneista kukaan ei kuollut, ja ylipainehapella hoidetuista suurin osa parani hyvin. Jälkioireista raportoi vain pieni osa potilaista. Koska hoitovastetta huonontava viive sukelluksen ja ylipainehapen annon välillä on yleensä ollut päiviä eikä tunteja, ensimmäisen hoidon jälkeinen tulos oli riittävä vain puolella sukeltajista.

Seppo A. Sipinen, Juha T. Kuokkanen

Lasten toimenpidekivun hoito

Lasten leikkauksiin liittyvän kivun tutkimus yleistyi 1980-luvun puolivälin jälkeen. Se on osoittanut, että vanhat myytit lasten ja erityisesti pienten lasten aikuisia vähäisemmästä kyvystä kokea kipua ja reagoida siihen eivät pidä paikkaansa. Tämä on johtanut leikkauskivun hoidon paranemiseen lapsia hoitavissa yksiköissä. Lasten kipua hoidetaankin meillä nykyisin suhteellisen hyvin suurten leikkausten aikana ja jälkeen. Kivun lievitys on kuitenkin edelleen ongelmallista pienten, leikkaussalin ulkopuolella tehtävien kipua tuottavien toimenpiteiden yhteydessä. Tässä katsauksessa käsitellään kipuongelmien esiintymistä ja niiden hoitoa juuri tällaisten toimenpiteiden näkökulmasta.

Pauli Ryhänen

Potilaiden väkivallan kohtaaminen Katsaus uusimpiin tutkimuksiin

Psykiatristen potilaiden väkivaltaisuuden on todettu viime vuosina lisääntyneen. Yleisimmin tämä väkivalta kohdistuu hoitohenkilökuntaan ja erityisesti hoitajiin. Jotta osastojen toimintakyky säilyisi ja paranisi, on tärkeää ymmärtää väkivaltaisuuteen liittyvät tekijät ja kehittää henkilökunnan taitoa väkivallan kohtaamiseen. Tässä kirjallisuuskatsauksessa esitellään uusimpia potilaiden väkivaltaisuuteen liittyviä tutkimuksia keskittyen sellaisiin, joissa käsitellään pääasiassa psykiatristen potilaiden väkivaltaista käyttäytymistä ja sen kohtaamista hoitotilanteissa.

Jaakko Seikkula, Jyrki Keränen

Teleradiologinen kuvansiirto nopeuttaa hoitopäätöksiä

Digitaalisessa muodossa olevan radiologisen kuvan teleradiologinen siirto keskussairaalan ja yliopistollisen sairaalan välillä nopeuttaa hoitopäätöksiä, parantaa potilasturvallisuutta ja säästää hoitokustannuksia jo vaatimattomimmillakin kuvansiirtolaitteilla. Tulevaisuudessa kalliimmat ja tarkemmat kuvansiirtoyhteydet tulevat ilmeisesti yleistymään myös terveyskeskusten ja eri sairaaloiden välillä, kunhan rahalliset resurssit sallivat.

Arja-Liisa Vuorela, Matti Puranen

Kokemuksia dysfaatikkolasten sopeutumisvalmennuskursseista

Lapsen dysfasia ilmenee viivästyneenä ja häiriintyneenä puheen ja kielen kehityksenä. Sopeutumisvalmennuskurssit ovat osa dysfaatikkolasten ja heidän perheittensä lääkinnällistä kuntoutusta. Ne ovat myös hoitaville yksiköille merkittävä kustannustekijä. Tutkimustietoa sopeutumisvalmennuskurssien hyödyllisyydestä dysfasian hoidossa on verraten vähän. Kuopion yliopistollisen sairaalan alueen dysfaatikkolapsille järjestetyille sopeutumisvalmennuskursseille osallistuneet perheet arvioivat kurssin annin hyödylliseksi. Tärkeänä pidettiin erityisesti perheiden yhdessäoloa ja muilta perheiltä saatua tukea. Monet kursseilla kohdanneet perheet pitävät yhteyttä edelleen. Toisten lasten tapaamisen todettiin vahvistaneen dysfaatikkolapsen itsetuntoa, ja kurssilla oli myönteinen vaikutus lapsen omatoimisuuteen. Lisäksi motivaatio viittomien käyttöön parani, mikä helpottaa lapsen puheen kehitystä.

Anna-Maija Vallittu, Marjatta Jaroma Juhani Nuutinen

Oikaisu

Lääkärilehden numerossa 8/94 julkaistiin Pekka Kujalan ym. artikkeli "Uudet ohjeet tartuntatautien ilmoittamisesta". Artikkelissa julkaistun kuvion nuolien selitykset ovat virheelliset. HIV-infektiota tarkoittava nuoli ja muita seurattavia tartuntatauteja tarkoittava nuoli ovat vaihtaneet paikkaa.

Terveyskeskuspsykologien työn sisältö ja työajan käyttö

Terveyskeskuspsykologit ovat Suomessa kuuluneet perusterveydenhuollon henkilöstöön jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Ohjeet terveyskeskuspsykologien toiminnasta korostavat monipuolista ehkäisevää mielenterveystyötä ja yhteistyötä muiden henkilöstöryhmien kanssa. Tutkimus 85 terveyskeskuksen psykologien työn sisällöstä ja ajankäytöstä osoittaa kuitenkin, että terveyskeskuspsykologien työ on usein liiaksi rajoittunut vain johonkin osa-alueeseen ja että terveyskeskuspsykologit toimivat varsin erillään muusta henkilökunnasta, myös esimiehestään, joka useimmiten on terveyskeskuksen toimintaa johtava lääkäri. Valtaosa psykologien potilaista tuli vastaanotolle ilman lähetettä tai sairaanhoitajan lähettäminä, vaikka psykologin antaman hoidon tulisi ohjeen mukaan perustua terveyskeskuslääkärin toimeksiantoon. Terveyskeskuspsykologit eivät myöskään kovin usein ohjanneet potilaitaan jatkohoitoon terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Ilmeisesti psykologin työ on jäänyt terveyskeskusten muille henkilöstöryhmille vieraaksi - ja päinvastoinkin - ja näin edellytykset yhteistyölle ovat olleet heikot.

Kirsi Haavisto, Pertti Kekki

Unkarin terveydenhuolto uudistuu

Demokratisoitumisprosessin myötä on Unkarin terveydenhuoltoa uudistettu määrätietoisesti vuodesta 1990. Kuten monissa Itä-Euroopan maissa, myös Unkarissa muutoksen ovat radikaaleja ja kuvaavat tarvetta unohtaa kommunistivallan aikaiset järjestelyt riippumatta siitä olivatko ne hyviä tai huonoja.

Klas Winell

Luonnolliset tappajasolut, astma ja syöpäriski

Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää syöpäriskiä ja siihen vaikuttavia tekijöitä astmassa. Astmalle on tyypillistä keuhkoputkien limakalvojen allerginen tulehdus, inflammaatio, jonka kehittymisessä tulehdussolujen, erityisesti lymfosyyttien, aktivoitumisella on keskeinen osuus. Aikaisemmassa suomalaisessa tutkimuksessa on osoitettu luonnollisten tappajasolujen aktiivisuuden lisääntyneen astmapotilaiden veressä, joten astmapotilailla voisi olettaa esiintyvän normaalia vähemmän leukemiaa ja mahdollisesti muitakin syöpiä. Luonnolliset tappajasolut (natural killer cells eli NK-solut) ovat lymfosyyttejä, jotka muodostavat vaihtoehtoisen mekanismin T-soluvälitteiselle spesifiselle tuumori-immuniteetille. NK-soluille on tyypillistä, että ne tappavat syöpäsoluja heti ilman aikaisempaa altistusta. On myös todisteita, että NK-solut estävät veriteitse tapahtuvaa etäispesäkemuodostusta.

Erkki Vesterinen

Astmasta aiheutunut sairaalahoito Suomessa

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten astmasta aiheutunut sairaalahoidon kehitys viidentoista vuoden ajalta poistoilmoitusrekisterin perusteella. Suomen sairaaloiden poistoilmoitusrekisteriä on pidetty vuodesta 1967 lähtien ja se kattaa kaikki sairaalat. Poistoilmoitus sisältää muun muassa potilaan henkilötiedot, sairaalatiedot, diagnoosinumerot sekä tulo- ja lähtöpäivät. Tässä tutkimuksessa käytettiin niitä vuosien 1972-1986 poistoilmoitustietoja, joissa päädiagnoosi oli astma (493, kansainvälinen tautiluokitus, kahdeksas versio). Astmadiagnoosiin liittyviä hoitojaksoja, hoitopäiviä, keskimääräisiä hoitoaikoja ja uusia hoitojaksoja tarkasteltiin ikäryhmittäin ja alueittain.

Tuili Tuupponen

Radioimmunologisen kuvantamisen kliininen hyöty

Työssä käytettiin radioaktiivisesti leimattuja monoklonaalisia vasta-aineita ennalta tuntemattoman maligniteetin tai tunnetun aktiivisen maligniteetin kartoittamiseksi. Edelleen tutkittiin erilaisia vasta-aineen antotapoja ja myös kaksoisisotooppitekniikoita löydöksen tarkemmaksi lokalisoimiseksi. Väitöskirja koostuu osatöistä, joissa eri kysymyksenasetteluin on pyritty selvittämään radioimmunologisen kuvantamisen (radioimmunodetektio, immunogammakuvaus) kliinistä hyötyä verrattuna konventionaaliseen diagnostiikkaan.

Kalevi Kairemo